Pähkinä oli voitelematon suksi. Voitelematon suksi on luisto-ominaisuuksiltaan paras jos on hiihdettävä enemmän kuin kilometrin-kaksi. Lyhyille pyrähdyksille löytyy hiema apua lähtönopeuteen, mutta nopeus hiipuu toiseen potenssiin, jos matka pitenee.
Pohja täytyy olla oikein käsitelty. Vanha sanonta" vesi vanhin voitehista" pätee sukseen kuin sukseen. Veden ei saa antaa tarttua kiinni pohjaan. Pohjan vettyminen on yhtä kuin luiston hiipuminen. Suksen oma pohja sellaisenaan hylkii 10 - 15 % paremmin vettä kuin yksikään markkinoilla oleva luistovaha. Vahattu pohja kiihdyttää vettymistä loppupelissä.Pikaluistot niidenkin suksia, jotka sitä eivät edes käytä!
Viime talvena testattiin teflon ja keväällä selvitettiin mysteeri nimeltä suksen profiili. Sen takse on helppo piiloutua, jos joku ei toimi, mutta numeerista arvoa ei kerro kukaan.
"Profiili" jaettiin seitsemään mitattavaan osioon ja rupesi näyttämään mielenkiintoiselta.
"Profiiliin" kautta luistoon vaikuttavia tekijöitä on kahdeksan, mutta mielenkiintoisin on suksen pohjan pituussuuntainen lämpölaajeneminen; kaksimetrisen suksen musta pohjaliuska lyhenee 13 mm, kun se viedään kymmenen asteen pakkaseen sisältä. Lyheneminen näkyy jännityksen muutoksena, pito-ja luistoalueet ovat mitatuista poikkeavat. Luikkarin pohjan kitkalämpö kovassa vauhdissa synnyttää vettä ja on nolla-asteessa tai yli. Ylämäkeen vauhti hiipuu, suksi jäähtyy ja kärki kääntyy alaspäin ja suksi alkaa aurata. No, yhdeksäs tekijä luistoon ovat voidevalmistajat, jotka myyvät tuotteita voiteluun, ei välttämättä luistoon.
Pohja täytyy olla oikein käsitelty. Vanha sanonta" vesi vanhin voitehista" pätee sukseen kuin sukseen. Veden ei saa antaa tarttua kiinni pohjaan. Pohjan vettyminen on yhtä kuin luiston hiipuminen. Suksen oma pohja sellaisenaan hylkii 10 - 15 % paremmin vettä kuin yksikään markkinoilla oleva luistovaha. Vahattu pohja kiihdyttää vettymistä loppupelissä.Pikaluistot niidenkin suksia, jotka sitä eivät edes käytä!
Viime talvena testattiin teflon ja keväällä selvitettiin mysteeri nimeltä suksen profiili. Sen takse on helppo piiloutua, jos joku ei toimi, mutta numeerista arvoa ei kerro kukaan.
"Profiili" jaettiin seitsemään mitattavaan osioon ja rupesi näyttämään mielenkiintoiselta.
"Profiiliin" kautta luistoon vaikuttavia tekijöitä on kahdeksan, mutta mielenkiintoisin on suksen pohjan pituussuuntainen lämpölaajeneminen; kaksimetrisen suksen musta pohjaliuska lyhenee 13 mm, kun se viedään kymmenen asteen pakkaseen sisältä. Lyheneminen näkyy jännityksen muutoksena, pito-ja luistoalueet ovat mitatuista poikkeavat. Luikkarin pohjan kitkalämpö kovassa vauhdissa synnyttää vettä ja on nolla-asteessa tai yli. Ylämäkeen vauhti hiipuu, suksi jäähtyy ja kärki kääntyy alaspäin ja suksi alkaa aurata. No, yhdeksäs tekijä luistoon ovat voidevalmistajat, jotka myyvät tuotteita voiteluun, ei välttämättä luistoon.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Sinähän se tulikin. Ja ihan ite sanottuna.
Miläs muuten mittasit sitä suksen lämpötilaa hiihdetäessä?
Et millään.
Hyvin löytyy numeroita suomi24:än mutta väitöskirja viipyilee.
vähiten vaivaa vaativa. Pieni kuoppa ladulle ja ir-mittasäde ylöspäin. Suksi liukuu mukavasti yli.
Ei tarvitse mitää väitöskirjaa laatia, kun huomaa että kolmeenkymmeneen vuoteen ei ole muuttunut kuin suksessa käytetyt materiaalit ja voidepakkauksissa värit.Pientä virtaviivaistamista kylläkin. Alalle on tyypillistä ankara muutosvastarinta. Ymmärtäähän sen, jos pienestäkin kaupasta löytyy helposti suksivoiteet 5-10.000 hiihtovuoteen. Entisistä pitää ensin päästä eroon.
Mutta jos joku hiihtää muita kovempaa...
Sisäspiiritietona norjalaisille valmistuu Itävallassa laitteisto 2009 syksyllä, vauhti kasvaa nykyisestä ilman perinteisiä voiteita.
Onko Kuzmin oikeilla jäljillä pohjan käsittelyn suhteen?
http://www.kuzmin.nu/
on jäjillä. Pari seikkaa on jäänyt huomioimatta, hionnassa tapahtuva materiaalin muutos on arvuuteltu (norjalaiset ryhtyneet toimiin tämän osalta) ja suksen värinän vaikutus kuivakitkaan on jäänyt pois testaussyistä. Lisäksi pohjan luistokuvioiden vaikutus ei ole avautunut tutkijoille.
Mielenkiintoisinta tutkimuksessa on viimeinen lause - meiltä tämä löytyi jo muutama vuosi sitten valmiina tuotteena ja todisti viime talvena olevan ratkaisuna oikean suuntainen.
Ruotsittaret hiihtää Kuzminin systeemillä ja tulos näkyy. Väittäisin että heillä on huomattavasti nopeampi suksi, sillä teho on voima kertaa nopeus. Tai sitten kymmenen vuotta nuoremmat ruotsittaret ovat voimakkampia ja kestävämpiä, kuin kokeneet hiihtäjät.
Joskus kauan sitten hioin kireän pakkaskelin sukset 600-hienolla vesihiomapaperilla veden kanssa ja käsin. Silloin ei ollut koneellista hiontaa käytettävissä. Millä tavalla pohjan materiaali muuttuu hionnassa ja minkä vaikutuksesta? Hionta-aine? Lämpeneekö pohja hionnassa haitallisesti?
Muutama vuosi sitten luin Hiihtäjä-lehdestä kuviotutkimuksesta ja siitäkin kävi ilmi aiheen vaikeus. Jotain suosituksia erilaisista havukuvioista kuitenkin annettiin.
luiston surma, jos sanotaan karkeasti. Kilpasuksen pohjanmateriaali on 15 kertaa parhainta hiiliterästä kulutuskestävämpää. sen rakenne on pitkiä "säikeitä". Jos lämpötila ylittää 80 asttta, säikeet muodostavat "kuutioita", eli pinta kristalloituu. Samalla aineen tilavuus (pinnalta) pienenee ja syntyy aukkoja. Nämä ovat niin pieniä, että pohjustusvaha ei mahdu niihin, mutta vettä menee ja paljon.Jotkut hautoo suksiaan lämpöpusseissa, mutta kuuden tuuman ... ei mahdu neljän tuuman putkeen. Lopputulos haudonnasta on lähinnä mielenrauha.
Hionnassa kiven liike-energia muuttuu puristuksessa lämmöksi. Kivi lämpenee ja sitä lisää huomattavasti suihkuveden paine-energia. Pohjan lämpö nousee yli 80 ja vahinko on silloin tapahtunut. Jos syntyy nukkaa,(muovi pehmennyt, ja venyy) on lämpö käynyt jo lähellä 110.
Kuitenkin on kehitetty menetelmä korjata tuota edellistä vahinkoa, jälkimmäisen kohdalla on saunanuuni. Kuviot! Kuvion kohdalta poistuu kristalloitunut muovi ja paljastuu vettä hylkivä, reijätön pinta. Luisto paranee juuri sen verran, kuin kuivioiden leikattu pinta-ala lisääntyy suhteessa muuhun pohjaan. Kysymys yksinkertaisesti on että leikattu pinta on paras luistopinta. Kuvioihin tosin liitty toinen ongelm, joka sitten vie saavutettun edun ja n. kolmen kilometrin jälkeen.
Meillä on ollut testissä jo pari talvea jäähiottu suksi ja se on osoittautunut melkoiseksi menenijäksi etenkin vesikelillä.Niin on sen testaajakin.
Onko Mantec jäljillä hionnan suhteen?
http://www.sporttikojootti.fi/sivut/hionta.htm
taida paljon vaikutusta olla. Joillekin on tärkeää tietokoneohjaukset toislle taas joku muu.
Tuo Sporttikojootin sivut sinänsä on mukavaa luettavaa, sillä sieltä löytyy sellainekin argumentti, mitä muut sukstehtaat eivät vielä ole keksineet; Skitrapin suksissa kärki ja kantaosat ovat kiinni toisissaan!
taas Kuzminin ideaan, jossa pohja käsitellän siklaamalla siitä ohut muovikerros pois ja sillä siisti. Ainahan tuo on tiedetty että paljaalla paras.
idea ole. Jos ottaa parafiinin 20, kristalloituneen vahan 50 ja synteettisen vahan 60 (numerot perässä hiiliketjujen määriä) ja jatkaa "ämpärimuoviin" LDPE 200, niin viimeisenä tulee kilpasuksissa käytetty UHMWPE 100.000 - 6.000.000. Kaikissa näissä on tasatarkkaan sama perusaine, sama pooliton pinta, johan vesi ei tartu, ellei siihen tee reikiä. Kuzmin lähtee ajatuksesta mitä järkeä on levittää saman aineen kovalle pinalle samaa ainetta pehmeänä, joka sitten kuluu pois ja jää vielä likaamaan latuja?
Pehmeällä aineella kun pyritään vain tekemään pinta sileämmäksi. Tehdään se mekaanisesti.
kärki ja kantaosa kiinni toisissaan mielenkiintoista, mutta onko mielestäsi hyvä vai huono idea?
Millaisia käyttäjäkokemuksia kyseisistä suksista?
Hämärä muistikuva, että joku kyseisillä suksilla hiihtänyt , vaihtoikin sm kisoissa omat sukset lainavehkeisiin(eri merkki) Ja hiihti yllätysmitallin.Korjatkaa jos olen väärässä.
viime talvena tilasin nuo Kuzminin siklit ja niillä hiotuilla sitten vaan nautiskelin. Toimii. Tosin en oo kilpatason hiihtäjä vaan tällainen harrasteaktiivi. Hiontatekniikka tosin varmaan vielä paranee..oppia ikä kaikki.
on osoittautunut olevan terotuspuikko, jolla kokit teroittaa veitsensä. Sillä saa molemmin käsin painaa ja leikkaa hyvin.
Itse voiteiden kanssa "läträämiseen kyllästyneenä" kysyisin tarkoitatko tosiaan teroituspuikolla täysin pyöreää vai kantikasta? Itseltä löytyy tuollainen pyöreä ja ajattelin kokeilla talven tullen.
kantikas raapii. Parhaiten leikkaa, kun työntäessä hieman pyörittää pukko. Kuumenee pirusti, joten tauko paikallaan aika ajoin. Puikkoon tarttunut muovi irtoaa hyvin rätillä, jossa on vähän jotain puhdistusainetta.
liippaa toisiaan..ja tietysti pakkausteippi..joka kait on samaa tavaraa kuin ämpärimuovi jota käytetään rakenteellisesti ala-arvoisissa suksissa(lue market)!!siitähän tais kerran olla puhetta että ämpäri on vaikeaa materiaali käyttää kunnon kilpasuksessa..kyllä nää on voidetehtailijoiden vaikea hyväksyä koska viime vuodet voiteita on vaan myyty voiteluun ei luistoon!
kyllä parafiini pelas 20-vuotta sitte kun pohjamateriaalit oli toisenlaista tavaraa!
tossa lueskelin kuzminin teorioita ja faktoja väitteitä upsalan yliopiston tutkimusista niin hänen teoriat aletaan ottamaan jo tosissaan..sitä oon aina toitottanu kun porukat pistää rahaa voiteisiin aivan tolkuttomia määriä kauteen..ja suksi ei luista kuitenkaan sen paremmin mitä purnukan kyljessä lukee!
nyt ollaan tulossa ajanjaksoon jolloin saahaan voidefirmojen rahastus pikkuhiljaa loppumaan..kiitos siitä tutkijoiden joita myös parikkalassa asustelee!
sellaista latua, että ensimmäiset muovipohjatiset puusukset olivat ns. teknisellä muovilla lakatut. Tänään sama aine on betonipinnoitteena autotalleissa. Siihen tuli naarmuja, jotka hoitelivat voitelijat vahoilla sileiksi. Suksen valmistajat kehittivät menetelmiään ja käyttävät nykyään maailman parhaita materiaaleja.Voiteet sen sijaan ovat samat kuin 30 vuotta sitten! Voitelusta kehittyi "brandy", joka perustuu käsien liikeisiin, eli taitoon voidella. Tieto on taka-alalla. Se on vähän kuin uskonto. Kyllä kirkkokin on vaikeassa asemassa, kun pitäisi pystyä toidistamaan että piispa Henrik ja Lalli ovat olleet fyysisiä ihmisä. Joku väitti ettei olle olleet edes olemassa. Jos näin on, niin kirkon on vaikea selittää, miksi piispa Henrikin etusormia on pyhäinjäännöksinä pyhitetty kaikiaa 83 kappaletta! Oli vikkeläsorminen piispa. Ei ihme, että Lalli hermostui.
Niistä läskipohja-Karhuista vielä. Osa hyvästä luistosta tuli erinomaiseta puurunkorakenteesta. Eivät joutuneet resonanssiin vauhdin muuttuessa.
Tarviiko suksi mitään esivalmisteluja ennen puikon käyttöä, jos kyseessä on jo käytössä ollut suksi?
Vp.k:lla on selvästi tietoa asiasta. Onko siis mutaman kerran parafiinilla ja raudalla voidellut sukset pilalla siklausta ajatellen. Tuolla terotuspuikolla ei varmankaan saa eri kelien mukaisia kuvioita:-)
Ei ole yleensä pilalla, ellei sitten lämpöä ole ollut selvästi liikaa.
Siklillä voi poistaa ohuen palaneen kerroksen. Joskus materiaali voi palaa kyllä pohjiaan myöten,