Kertokaas nyt kokeneet purjehtijat ja asiasta oikeasti ymmärtävät mikä on 30-40 jalkaiselle perheveneelle hyvä kryssikulma 6-8 metrin/s tuulessa . Muutamlla erilaisella veneellä purjehdittuani olen huomannut tuuleen nousukyvyssä huomattavia eroja erilaisten veneiden ja purjeratkaisujen välillä. Olenko oikeilla jäljillä kun olen ollut huomaavinani, että pienempi fokka on tässä hommassa usein isompaa genoaa parempi ratkaisu ja nousee tuuleen peremmin. Pyydän asiallisia kommentteja ilman näitä iän ikuisia ja lapsellisia Bavaria vs. homeinen skandi höpinöitä.
Kryssikulmaa
Vanttiili
164626
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Genoa on pussikkaampi purje kuin fokka ja kryssittäessä 6-8 m/s tuulella siksi parempi. Fokka, ja myrskyfokkakin, pysyvät latteina ja siten ottavat tuulesta irti mitä otettavissa on. Genoa, ja varsinkin vähän sisään rullattu rullagenoa on todella pussikas ja siksi vastatuuleen ajettaessa tuulen vetovoima (siis purjeen ulkopuolella) ei toimi optimaalisesti vähänkään kovemmalla tuulella.
kun tuulta on vähänkin reippaammin. Nopeuttaa käännöksiä luoviessa ja nousee paremmin tuuleen.
Sitä varten jaluskisko edempänä ja keskemmällä, jolloin kulmaa saadaan pienemmäksi. Genoalle sopivalle kiskolle jalustettuna fokalle tarvitaan siihen hommaan jonkinsortin hauleri jollei sitten vantit ole haittoina.
Kiitos näistä asiallisista kommenteista. Tarkennan vielä kysymystäni hiukan.
Mihin astekulmaan veneen pitäisi mielestänne nousta vastatuuleen ollakseen "hyvä kryssissä". Olen saanut kömpelön pitkäkölisen moottoripurren fokalla nousemaan juuri ja juuri 60 asteen kulmaan, modernin perhepurren genoalla 45 asteen kulmaan jne.
Eli olenko realisti jos etsin perhevenettä joka nousisi vastatuuleen lähelle 30 asteen kulmaa ?
Tässä voisi vielä tarkentaa, tarkoitatko tosituulen (true) vai suhteellisen tuulen (apparent)kulmaa?
30 asteen kulma suhteelliseen tuuleen on ihan realistinen nousukulma n. 6-8 m/s tuulessa veneestä hieman riippuen. Venähtäneillä purjeilla tuo ei kylläkään onnistu. Tosituulen kulma on silloin n. 40 - 45 astetta. Kovemmalla tuulella pääsee alle 30 asteeseenkin jos ei ole allokkoa.
Puhen nousukulmasta tosituuleen.
Anteeksi nyt vain, jos alan nyt puhua scandeista, mutta ainakin useimmilla albin-veneillä pääsee nousemaan lähelle tuota 30- asteen nousukulmaa. Esim. vanhalla 70- luvun puoltonnari Scampi kolmekymppisellä pääsee jättiläismäisen genoansa ansiosta nousemaan keveästi 30-astetta tuuleen. Kuulemma tuo "jätti" genoa ei sen enempiä vaikeuta käännöksiäkään, koska masto sijaitsee nyky-veneisiin verrattuna taaempana.
Ei se iso genoa haittaa 6 m/s. Mutta kevyessä tuulessa ei meinaa jaksaa etummaisen vantin ohi kulkea,vaan sotkeentuu vähän siihen.
Varmaan auttais sellaset rullat vantteihin?
On tullut tosiaan haalle käyttöä kun on vendoissa kevyellä kelillä yksin purjehtiessa pitänyt söhiä purjetta vanttien yli. Kovemmalla tuulella isosta genoasta on enemmänkin hyötyä, koska purje ei suhahda heti toiselle puolelle, vaan jää mantookien sisäpuolelle lepattamaan, joloin sen saa käsin vedettyä sisään, eli vinssaus jää vähemmälle ja aikaa säästyy = etu kilpailuissa.
PS. pitääpäs kokeilla noita rullia
Huomaa kuitenkin, että tärkeintä on todellinen, toteutunut kryssikulma. Ei siis se, mihin suuntaan keula vimppeliin tai tuuleen nähden osoittaa. Kallistuneena ja iso reivattuna voi sorto olla todella suuri. Parhaiten toteutuneen kryssikulman näkee GPS:n piirtämästä ajoreitistä. Toki tuulen on tällöin pysyttävä suunnaltaan aika vakiona. Me ajeaan H-veneellä noin 40 asteen luovikulmaa kun tuulee reippaasti ja heikolla tuulella kulma jää alle 45 asteen.
Piirtävä GPS kertoo koko totuuden. 40 asteen nousukulma on erinomainen, silloin yleensä tuulimittari näyttää n.30° apparenttia tuulta. Tavallisella veneellä (ei kilpureiden barber-haulereita etc.) voi olla aivan tyytyväinen, jos vendat jäävät alle suoran kulman.
Muistaakseni Raymarinen autopilotissa, jossa on "venda napinpainalluksella" toiminto, "tack angle" on oletuksena 100 astetta, eli oletuksena on 40 asteen todellinen nousukulma.
Kun veneen laittaa piihin, nousukulma on hyvä, mutta matka ei edisty. Eli nopeuskin kannattaa huomioida veneen luoviominaisuuksia arvioitaessa, mikä taitaa olla kysyjän alkuperäinen ajatus. Nopeus tuulensilmään eli VMG kertoo luovikyvyn yksiselitteisesti. 30-40 jalan perheveneellä, käsitettä enempää tarkentamatta, VMG on 2-6 solmua mainituulla tuulennopeudella.
Kolmatta kesää purjehdittavilla Bavarian std-purjeilla plotterini piirtää krysissä näytölle suorakulmia. Apparentti tuulikulma on silloin karvan verran yli 30 astetta. Tällä tavalla olen nopeimmin perillä.
Kiitokset edelleen, nyt alkaa homma hahmottua.
Vene hakusessa ja jokainen myyjä kehuu purtensa "nousevan hyvin tuuleen".
Omat kokemukset ja asialliset kommenttinne auttavat hahmottamaan missä oikeasti mennään.
Tiukin mahdollinen kryssikulma vaihtelee eri veneillä paljon, mutta oleellisempaa on optimaalinen kryssikulma, eli millä kulmilla olet nopeimmin perillä. Ja riippuu myös paljon ja varsinkin purjeiden leikkauksesta ja venyneisyydestä. Ja jos siellä garderoobissa on eri kokoisia keulapurjeita, niin isommat on tarkoitettu hiljaisempaan tuuleen ja pienemmät kovempaan. Ja kevyemmän kelin purjeen pitää olla pussikkaampi, kuin kovemman kelin, senkin vuoksi hiljaisemmalla tuulella luovikulma jää suuremmaksi.
Oikeastaan kevyellä tuulella luovittaessa purjeissa pitäisi olla mahd. vähän pussikkuutta, koska heikommassa tuulessa virtaus irtoaa pussikkaista purjeista liian aikaisin, eli se ei jaksa kiertää koko purjetta. Myötätuulella asia on toisin, koska purjeen suojanpuoli ei tuota melkeinpä ollenkaan eteenpäin vievää voimaa. Kokeilepa ottaa kevyen tuulen luovilla ylimääräiset pussit pois, johan kryssikulma paranee.