Lukekaa seuraava raamatunkohta ja miettikää kohdallenne: Luovutko sinä mistään jotta säilytät uskon ja hyvän omantunnon? Mistä sinä luovut?
Evankeliumi Markuksen mukaan 9.luku
43. Ja jos sinun kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki.
Parempi on sinulle, että käsipuolena menet elämään sisälle,
kuin että, molemmat kädet tallella, joudut helvettiin,
sammumattomaan tuleen.
45. Ja jos sinun jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki.
Parempi on sinulle, että jalkapuolena menet elämään sisälle,
kuin että sinut, molemmat jalat tallella, heitetään
helvettiin.
47. Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, heitä se pois.
Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Jumalan
valtakuntaan, kuin että sinut, molemmat silmät tallella,
heitetään helvettiin,
Tämä raamatunkohtahan käskee nimenomaan, ei "laatimaan kieltolistoja" mutta kieltäymään asioista jotka johtavat syntiin. Tälläistä kieltäymistähän palstalla on pidetty omina lisäyksinä raamattuun. Mutta tuossahan se jo on, kenenkään sitä lisäämättä.
Minä luovun TV:stä laitteena kotona. Minusta sen arvomaailma ei tue uskoa ja hyvää omaatuntoa. Olen tutustunut riittävästi TV:n ohjelmatarjontaan.
Minä luovun alkoholista koska näen sen miten ihmiset joutuvat synteihin jo pienessä 'hiprakassa'. Yhden siideripullon jälkeen naimisissa olevat naiset alkavat heitellä kaksimielisiä vitsejä ja vihjailuja.
Minä luovun monista mielestäni huonoista lehdistä, en osta iltapäivälehtiä, en tissijuorulehtiä. En lainaa seksillä mässäileviä kirjoja kirjastosta.
Tämä kaikki tapahtuu minulla automaattisesti. Ei siksi että yrittäisi olla jotenkin parempi kuin muut vaan että säilyisi usko. Omatunto ohjaa. Ei kenenkään tarvitse minulle sitä sanoa.
Mistä sinä luovut? Jos ajattelen esimerkiksi ev.lut kirkon opetusta niin luopumista on tapahtunut luopumisen kohteissa. Aiemmin luovuttiin avioeroista, esiaviollisesta seksistä, alkoholista jne. Nykyisin ei taida ev.lut kirkko saarnoissaan kehottavan luopumaan mistään? Eli ei ole tarvetta luopua mistään uskon säilyttämiseksi.
Toisin oli Paavalin aikaan:" Sitä hyvää mitä tahtoisin en tee, mutta sitä mitä en tahtoisi tehdä sitä teen."
Evankeliumi Markuksen mukaan 9.luku
43. Ja jos sinun kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki.
Parempi on sinulle, että käsipuolena menet elämään sisälle,
kuin että, molemmat kädet tallella, joudut helvettiin,
sammumattomaan tuleen.
45. Ja jos sinun jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki.
Parempi on sinulle, että jalkapuolena menet elämään sisälle,
kuin että sinut, molemmat jalat tallella, heitetään
helvettiin.
47. Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, heitä se pois.
Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Jumalan
valtakuntaan, kuin että sinut, molemmat silmät tallella,
heitetään helvettiin,
Tämä raamatunkohtahan käskee nimenomaan, ei "laatimaan kieltolistoja" mutta kieltäymään asioista jotka johtavat syntiin. Tälläistä kieltäymistähän palstalla on pidetty omina lisäyksinä raamattuun. Mutta tuossahan se jo on, kenenkään sitä lisäämättä.
Minä luovun TV:stä laitteena kotona. Minusta sen arvomaailma ei tue uskoa ja hyvää omaatuntoa. Olen tutustunut riittävästi TV:n ohjelmatarjontaan.
Minä luovun alkoholista koska näen sen miten ihmiset joutuvat synteihin jo pienessä 'hiprakassa'. Yhden siideripullon jälkeen naimisissa olevat naiset alkavat heitellä kaksimielisiä vitsejä ja vihjailuja.
Minä luovun monista mielestäni huonoista lehdistä, en osta iltapäivälehtiä, en tissijuorulehtiä. En lainaa seksillä mässäileviä kirjoja kirjastosta.
Tämä kaikki tapahtuu minulla automaattisesti. Ei siksi että yrittäisi olla jotenkin parempi kuin muut vaan että säilyisi usko. Omatunto ohjaa. Ei kenenkään tarvitse minulle sitä sanoa.
Mistä sinä luovut? Jos ajattelen esimerkiksi ev.lut kirkon opetusta niin luopumista on tapahtunut luopumisen kohteissa. Aiemmin luovuttiin avioeroista, esiaviollisesta seksistä, alkoholista jne. Nykyisin ei taida ev.lut kirkko saarnoissaan kehottavan luopumaan mistään? Eli ei ole tarvetta luopua mistään uskon säilyttämiseksi.
Toisin oli Paavalin aikaan:" Sitä hyvää mitä tahtoisin en tee, mutta sitä mitä en tahtoisi tehdä sitä teen."
Vastaukset 84
Vanhimmat
Minulla ei ole mitään vaikeuksia olla ostamatta pornolehtiä, olla juomatta, tupakoimatta tai varastamatta. En ole kertakaikkiaan kiinnostunut sellaisista.
Minun syntini:
Vaikeuksia on esim. kilpailuhalun ja kunnianhimon kanssa. Tarve olla parempi kuin toinen tai jotenkin erityinen suuhteessa keneen tahansa on mielestäni suurta syntiä. En millään luopuisi jatkuvasti vertaamasta itseäni ja toisia mutta tämä on erittäin olennaista uskonsäilyttämisen kannalta. Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.
Vaikeuksia on myös viitsimiessä vaivautua toisten vuoksi, mukavuuden halu ja itsekkyys kiusaavat. Vaikeus luopua omasta ajasta toisten hyväksi.
Kyllä kai tuo syntilista tulisi vaikka kuinka pitkäksi jos alkaisi oikein miettimään.
en luovu niin kauan kun sieltä tulee Emmerdale...(oijoi, nyt paljastin salaisen paheeni)
Mutta ei haittaa koska olen muutenkin tuhma.
Mistäs tiedät, jos vaikka kuolema yllättää ennenkuin se Emmerdale loppuu? Voi olla että joku isokenkäisempi järjestää asian puolestasi... Vaikka en sitä toivo. Toivon, että itse huomaat, kuinka armon aika kuluu hukkaan tuijottaessasi jotain Emmerdalea, mikä sitten onkaan...
Luopua vain joistakin laitteista, elintavoista, tai sen sellaisesta ulkoisesta.
Kuitenkin on luovuttava kaikesta omasta vanhurskaudestaan.
Se vaatii nöyryyttä uskoa perkeleen kaltaisena yksin armosta itsensä autuaaksi.
Moni yrittää siitä portista lahja kourassa, mutta tulee pettymään. Ei auta siellä lahjukset.
Eikä omat "hengelliset" kaunistukset monine teeskentelyineen. Ihmisten edessä niillä voi vielä kerskuakin Jumalan edessä ei.
Paavalikin joka oli pyhenpi vaelluksessaan kun yksikään vanhoillislesta, luki kaiken vahingoksi Jeesuksen Kristuksen tähden.
Emmekö me, vielä häntä paljon enemmän, ole velvolliset lukemaan parannusyritys- sekoilumme vahingoksi Jeesuksen Kristuksen tähden.
Sillä niiden omien muka vanhurskauttavien,
"pyhitys" tekojemme kanssa, jotka useimmiten ovat pöhötystä ei pyhitystä, tulee Jumalan armo pilkatuksi ja Jumala tehtyä valehtelijaksi.
Ja sisi omavanhurskaus on hyvin vaarallinen synti.
Niistä on vain haittaa, ne ovat saastainen vaate Jumala edessä. Siellä ei voi enää teeskennellä, Jumala näkee sinun koko todellisuutesi paljaana ja alastomana.
Nuo raamatunkohdat...
Varmasti myös vl:ät ovat "katsoneet himoiten naista", jne...
Enpä ole silti montakaan silmäpuolta vl:ää nähnyt.
Kyseiset kohdat ilmoittavat lain ankaruuden ja antavat neuvoja synnin välttämisen tärkeydestä.
Mikä taasen on synti? Se on ainoastaan se, minkä Jumalan laki meille ilmoittaa (Lutherin määritys)
Mikä taasen on Jumalan laki?
10 Käskyä, jotka kaikki tiivistyvät rakkauden kaksoiskäskyssä.
Mikään käskyistä ei ole: Älä masturboi
Mikään käskyistä ei ole: Älä omista tai katso tv:tä
Mikään käskyistä ei ole: Älä juo alkoholia
Mikään käskyistä ei ole: Älä tanssi
Mikään käskyistä ei ole: Älä käytä ehkäisyä
Eivätkä mitkään mainitsemistani sodi rakkauden kaksoiskäskyä vastaan. Eivätkä mitkään noista viettele minua rikkomaan käskyjä vastaan.
Joidenkin voi olla hyvä välttää esim. alkoholia, mikäli ei pysty itseään kontrolloimaan. Silloinkaan itse alkoholi ei ole synti, vaan vasta kontrollin menetys.
>>
Lukekaa seuraava raamatunkohta ja miettikää kohdallenne: Luovutko sinä mistään jotta säilytät uskon ja hyvän omantunnon? Mistä sinä luovut?
>>
En luovu mistään, mitä Jumalan laki ei kiellä. Menisi muuten ansaitsemispuolelle. Minä pelastun vain armosta ja uskosta.
Ande
Sinun uskosi onkin vahva, toisin kuin Paavalilla. Tai minulla.
Olen samaa mieltä kanssasi.
Kirkkohistoriasta muistan kertomukset esim. pylväspyhimyksistä, jotka todella luopuivat kaikesta. Oliko heillä vielä heikompi usko kuin vl:llä? Olihan niitä munkkeja yms. Lutherkin kokeili sitä tietä huonolla menestyksellä. Tuo Raamatun paikka oli varmaan heitäkin innostamassa kieltäymyksiin.
Jeesus lupasi, että uskovaiset tulevat elämän veden lähteeksi, joka oikein pulppuaa...
miksi vatvot noita ajatuksia? Miksi tutkistella itseään sen sijaan että uskoisi synnit kokovikaisena anteeksi ja jos joku erityinen vaivaa sitten omantunnon muistuttaessa pyytäisi sitä anteeksi. Näin seuroissa neuvotaan.
Jokainen alkaa tuntea vaikka mitä merkkejä itsessään jos alkaa tutkistella listaasi.
Anteeksi mutten oikein ymmärtänyt
Eli ei kaikesta tarvitse luopua, ja jos esimerkiksi minut tuntisit niin et ehkä puhuisi pylväspyhimyksistä tai itseäänruoskivista munkeista
...tunnen aika usein uskon heikkoutta ja tuntuu, että onkohan sitä enää ollenkaan kun näin huonosti tahtoo kilvoitus onnistua.
Tämä on aivan eri asia.
Mutta siihenkin on sama neuvo: katso eteenpäin ja ylöspäin, älä itseesi.
...sitä tekeekin, mutta ei vahvuudentunnetta silti uskossa ole kovinkan monesti.
etkä käskenyt muidenkaan vatvoa. Luin uudestaan. Tajusin mitä ajat takaa.
riitttää kun olla möllöttää, tuntemisilla ei mennä taivaaseen.
luin Room 13 kohtaa, jossa näin:
8. Älkää olko kenellekään mitään velkaa, muuta kuin että toisianne rakastatte; sillä joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt.
9. Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse", ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".
10. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys.
11. Ja tehkää tämä, koska tunnette tämän ajan, että jo on hetki teidän unesta nousta; sillä pelastus on nyt meitä lähempänä kuin silloin, kun uskoon tulimme.
12. Yö on pitkälle kulunut, ja päivä on lähellä. Pankaamme sentähden pois pimeyden teot, ja pukeutukaamme valkeuden varuksiin.
13. Vaeltakaamme säädyllisesti, niin kuin päivällä, ei mässäyksissä ja juomingeissa, ei haureudessa ja irstaudessa, ei riidassa ja kateudessa,
14. vaan pukekaa päällenne Herra Jeesus Kristus, älkääkä niin pitäkö lihastanne huolta, että himot heräävät.
roomalaiskirjeen 14.luvussa. Siellä on myös se periaate, että kuljetaan "heikoimman mukaan". Ainakin itse koen tämän raamatunkohdan läheiseksi kun ajattelen suhtautumistani mainitsemiisi asioihin. ..."Sinun on hyvä olla syömättä lihaa ja juomatta viiniä ja välttää muutakin, mikä loukkaa veljeäsi" (21.jae)
"Mooseksen laki ei kuulu kristitylle" ja että "Laki kuuluu jumalattomalle".
Eli laki ei kuulu uskovaiselle vaan ihmiselle joka ei vielä ole uskomassa.
Sen sijaan uskovaista ohjaa omatunto, minua ohjaa esimerkiksi luopumaan alkoholista ja TV:stä.
Tuo raamatunkohtahan oli Uuden testamentin puolelta. Markuksen evankeliumia. Mooseksen lait ovat vanhasta testamentista.
Omatunto on kuten nimikin sanoo oma tunto. Eli se on ihmisen oma käsitys siitä mikä on oikein ja väärin. Se on sellainen millaiseksi se on kasvanut ja kasvatettu.
Moni vapisee synnintunnossa jo piertessäänkin ja toisen tunto ei muistuta yhtään, vaikka olisi miehen tappanut.
No mikä sitten ohjaa uskovaa?
Room. 10:1 Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän edestänsä, että he pelastuisivat.
Room. 10:2 Sillä minä todistan heistä, että heillä on kiivaus Jumalan puolesta, mutta ei taidon mukaan;
Room. 10:3 sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.
Room. 10:4 Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.
Room. 10:8 Mutta mitä se sanoo? "*SANA* on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi"; se on se uskon sana, jota me saarnaamme.
Room. 10:9 Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
Room. 10:10 sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
Room. 10:11 Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään."
Jumalan sana joka on Jeesus Kristus, uskolla omistettuna, ohjaa uksovan elämää.
Room. 8:1 Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.
Room. 8:2 Sillä ELÄMÄN HENGEN LAKI JEESUKSESSA KRISTUKSESSA on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.
Room. 8:3 Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa,
Room. 8:4 että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen.
Room. 8:5 Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli.
Room. 8:6 Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha;
HENGEN MIELI TURVAA AINA kRISTUKSEN VANHURSKAUTEEN. Hengen mieli on se mieli joka Jeesuksella Kristuksella oli.
Lihan mieli haikailee uskovallakin lakiin, mutta se haikailu on Hengellistä huoruutta.
Jumalalle kelpaa vain Kristuksen vanhurskaus ja teko.
Omatunto -sana on suomen kielessä virheellisesti tai ainakin harhaanjohtavasti käännetty. Alkukielessä se tarkoittaa suurinpiirtein samaa kuin esim. ruotsin kielestä suora käännös suomeen, eli "yhteistieto".
"Jumalan sanaan sidottu" omatunto ohjaa Jumalan lapsia samalla tavalla, se on Pyhän Hengen ääni ihmisen sydämessä.
...näin on, että oma tunto ohjaa ja neuvoo tietä oikeaan.
Omatunto on kyllä altis härnäämiselle ja totuttamiselle, joten omantunnon hoitaminen on se tärkein tehtävä, jotta omatunto neuvoo puhtaana oikean ja väärän. Lankeemuksia tulee ja niitä ei voi välttää, mutta niistä pääsee armoevankeliumin kautta pois ja taas voi jatkaa puhtaalla omallatunnolla.
Jos näin olisi, olisin sen kyllä kuullut ennenkin tämän reilun puolen vuosisadan taipaleellani Jeesuksen seuraajana.
Samvete ruotsiksi.
Mitään yhteistietoa ei ihmiskunalla ole, eikä tule olemaankaan. Tuo on oman mielikuvituksen tai seurakuntasi isäin perinnäissäännösten humpuukituotetta.
Jumalan Sana on aina se joka koettelee omat tunnotkin.
Oma tunto on ihan kasvatuksen tulos. Toisaalta on ihmisryhmiä joilla ei käytännössä edes ole omaa tuntoa lainkaan.
Luuk. 14:33 Niin ei myös teistä yksikään, joka ei luovu kaikesta, mitä hänellä on, voi olla minun opetuslapseni.
Jeesus tahtoo olla todella yksin Herra talossa.
Ei niin ettäkö minula olikoskaan ollutkaan esim. TV:tä, mutta ulkonaiset on kuitenkin pieni asia sen rinnalla, että joutuu kokonaan luopumaan omasta hyvästään ja hyvyydestään, ja ottamaan armon, saatanan kaltaisena syntisenä lahjaksi vastaan. Ilman omia ansioita. Se vasta todellista nöyryyttä vaatii.
Kaikki tuon ulkonaisen rakentaminen pelastusta ajatellen, on vain oman vanhurskauden saastainen vaate ja hengellistä huoruutta kaikkine lain käskyjen täyttämis- yrityksineen.
Ihminen joutuu tekemään kaksi isoa parannusta elämässään. Toisen pahuudesta ja toisen omasta pyhyydestä. Pyhityksen tiellä tulee hyvin äkkiä vastaan pöhötys ja se vasta kavala tauti on. Omavanhurskaus.
Älä hyvä ihminen sotke vanhurskauttamis- ja pyhitysoppia toisiinsa. Et kai tosissaan väitä, että Jumalan Pojan neuvojen noudattaminen on omanvanhurskauden palvelua ja hengellistä huoruutta? Vai voiko elävä kristitty mennä niin pimeäksi?
Minun täytyy melkein todeta, että Nuin'illa on farisealainen henki kaikkia näitä heränneitä kohtaan, joilla uuden syntymisen päivän jälkeen alkoi sota syntiä vastaan. Hän niin usein täällä palstalla antaa ymmärtää, että "Minä kiitän sinua, Jumala, etten minä ole niinkuin muut ihmiset..."
Siitä olen kyllä yhtä mieltä, että omavanhurskaus on kavala vihollinen. Mutta se ei ole ainoa vihollinen.
Sekä vanhurskaus että pyhyys on yksin Kristuksen teko. Lahja ilman ansioita.
Kristuksessa uskon kautta pyhitettyinä, rakentuu myös ajallinen uskovan Jumalalle pyhitetty elämä Hengessä.
Itsepyhityksen ja ajallisen elämän parannuksen tekojen tie on oman vanhurskauden tie ja pysyy. Se on lakihenkisyyttä, eli hengellistä huoruutta.
Sinähän semmoisia väität, että elämä Kristuksessa olisi omaa vanurskautta, en minä.
Mutta lihan pyhittämisen tie omin teoin, onkin sitten jo ihan sitä itseään. Otappa sekin asia huomioon.
Ei ole minulla sinulta opittavaa ei. Niin olet oikean vääräksi vääntänyt, ettei enempää enää voi. Sekotat muitakin omaan vanhurskauteesi.
Minä kiitan Jumalaa siitä, että saan olla armosta iloinen ja vapaa Jumalan lapsi, Jeesuksessa Kristuksessa, eikä tarvitse ahertaa oman vanhurkauden vankkurien edessä pelossa ja häpeässä. Eikä kyllä tarvitse vertailla toisiinkaan syntisiin pelastuksen toivossa, vain Kristukseen ja hänen vanhurskauteensa joka armosta ansiotta olen osakseni saanut.
Siksi myös julistan Kristuksesta pelastukseksi, vaikka oman vanhurskauden keiturin sarvet tökkivät koko ajan kylkiini. Eipä se vihollinen niin vaan vallastaan luovu, älä luule. Tiedän sen itsestäni.
Mutta kun Kristuksen voima Pyhän Hengen kautta täyttää hengen, niin oman vanhurskaudenkin on väistyttävä silloin.
Kiitos Jeesus rakkaudestasi minua kohtaan.
Paljon luen todella säälittävää tarinaa
täältä. Ja kuinka kavalasti vihollinen voikin sekottaa puhtaan evankeliumin Kristuksesta Jeesuksesta, ihmisoppien sekavaksi mössöksi.
Kaikesta näen, että Matkaajalla on vielä paljon omaa, josta ON luovuttava ennemmin tai myöhemmin ja tultava tyhjänä ja köyhänä Jumalasi eteen.
Kun näin aamutöppyrässä luen noita Sun autuuden kiemuroita, niin täytyy lyödä hanskat tiskiin ja sanoa; en ymmärrä jutuistasi höykäsen pöläystä. Kertakaikkiaan sekavaa. Missäs onkaan se tie, jolta ei tyhmäkään eksy?!
Ainakin täällä on sen verran yksinkertainen mutsi, että tarvitsisi selkeän sanoman, miten tulisi uskoa, ilman moninkertaisia parannusvoltteja eteen ja takaisin.
Kun jonkun verran olen tuota kirkko- ynnä muuta historiaa tutkinut, niin tekisin diagnoosin, että käsityksesi on uusheräyksen ja körttiläisyyden sekoitusta.
kun et usko kaikkia vl-herätysliikkeen harhaoppeja.
Aloita vaikka heittämällä romukoppaan "vain me" harhaoppi ja katsele asioita Raamatusta.
...siinä mulla toinen tohelo !
siis edelleenkin tarpoa vl-harhasuota? Sinähän päätät omasta elämästäsi.
Huomenta Nuin. Mikset koskaan vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin? Pyörität samaa levyä mutta et ilmeisesti pysty keskustelemaan. Harmi.
Siis yksinkertaista Kristuksen oppia? Olen hyvin hämmästynyt!
Miten sinä ollenkaan ymmärrät vanhoillislestadiolaiset isäin perinnäissäädökset. Puistattavaa moinen.
Samaa "vain me" harhaa tuppaa olemaan vieläkin minunkin hengellisessä kodissani. Onneksi vain osalla meistä. Mutta siellä ei sentää uskoa oteta pois, eikä seurakunnasta ketään eroteta, vaikka uskoo ihan puhtaan evankeliumin vaan, eikä isäin säännöstöjä kumartele.
Toki isiltä on paljon printönä oikeata elämän viisauttakin, ei sen puoleen. Ei minulla isiä vastaan ole sinänsä.
Omakin isäni on hyvin rakkaassa muistossa. Oli ahkera anomaan anteeksi jos rikkoi vaikkapa minuakin vastaan. Samoin rakas äitini, he ovat jo taivaassa. Siunattu on vanhempieni muisto.
Siunattu olkoon myös hengellinen kotini ja kaikki sen ihmiset. Jeesus elää tänäänkin.
Vain Jeesuksessa Kristuksessa on pelastus synneistämme.
Armo on täysin ansioton Jumalan rakkaus, minun osakseni tullut. Saakoon Jumala armossaan riisua oman vanhurskauden kahleet uskovien harteilta.
Kuulukoon puhdas vapauttava evankeliumi kirkoissa ja seuratuvissa. Kunnia Herralle!
yhä kummemmaksi käy
Nuin: "Ei ole minulla sinulta opittavaa ei. Niin olet oikean vääräksi vääntänyt, ettei enempää enää voi. Sekotat muitakin omaan vanhurskauteesi."
Pyydän nyt, että rakastat minun kuolematonta sieluani sen verran, että kerrot 1) miten olen vääntänyt oikean vääräksi 2) miten olen sekoittanut muitakin.
Me yksinkertaiset tarvitsemme lyhyitä selkeitä vastauksia. Kiitos.
Laihalevyn pyörittäjä.
Jeesus Kristus ON SAMA eilen tänään ja iankaikkisesti. Vastauskin on aina sama omavanhurskaudessa elävälle, tee parannus ja usko sinäkin evankeliumi Kristuksesta.
Lestadius sanoo kaltaisillesi: "He kaivavat maata kynsillänsä ja luulevat sieltä löytävänsä aarnihaudan".
Autuus ei ole siinä mitä sinä teet, tai teit, vaan siinä mitä Jumala teki. Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, ettei säästänyt omaa Poikaansa, vaan Pojassaan Kristuksessa inkarnoitui itse lihaksi ja omassa lihassaan kärsi häpeämme ja syntiemme rangaistuksen, sekä viattoman verensä kautta sovitti syntimme itse kanssansa. Eikä lukenut meille meidän rikkomuksiamme.
Hän on säätänyt meissä viran saarnata tästä sovinnosta Jumalan ja ihmisen välillä.
Siksi rukoilen myös sinun puolestasi, että annat sovittaa itsesi Jumalan kanssa Jeesuksen nimessä ja viattomassa sovintoveressä. Aamen!
Jos sen uskot, sen myös omistat. Saat sydämeesi ymmärrystä ylemmän rauhan ja vouhkaaminen isäisi perinnäissäännöissä ja säännöillä loppuu siihen.
Lestadiolaisuuden valheiden todistelijasta tulee Kristuksen evankeliumin todistaja. Ylösnousemus uskon todistaja. Näin siinä käy veljeni.
Olen sen saanut käydä läpi ja tuntea Kristuksen hengen sydämessäni. Se on niin ihana asia, että toivoisin sinunkin ennen kuolemaasi saavan kokea tämän.
2. Kor. 3:14 Mutta heidän mielensä paatuivat, sillä vielä tänäkin päivänä sama peite, vanhan liiton kirjoituksia luettaessa, pysyy poisottamatta, sillä VASTA KRISTUKSESSA se katoaa.
2. Kor. 3:15 Vielä tänäkin päivänä, kun Moosesta luetaan, on peite heidän SYDÄMENSÄ päällä;
2. Kor. 3:16 mutta kun heidän sydämensä kääntyy Herran tykö, otetaan peite pois.
2. Kor. 3:17 Sillä Herra on Henki, *JA MISSÄ HERRAN HENKI ON, SIINÄ ON VAPAUS.*
Oman vanhurskauden hengen tuntee heti siitä, että siellä on ihmispelko ja toinen toisensa orjuus, joka johtuu hylkäämisen pelosta. Tässä tilassa on paljon sairasta teeskentelyä ja näyttelemistä juuri sen vuoksi kun pitää kelvata ihmisille.
2. Kor. 3:18 Mutta me kaikki, jotka *)PEITTÄMÄTTÖMIN KASVOIN katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki.
*)Ilman pelkoa hylätyksi tulemisesta, ilman syyllisyyttä, epäilyä ja häpeää.
2. Kor. 4:1 Sentähden, kun meillä on tämä virka sen LAUPEUDEN MUKAAN, joka ON OSAKSEMME TULLUT, me emme lannistu,
2. Kor. 4:2 vaan olemme hyljänneet kaikki *)häpeälliset salatiet, niin ettemme vaella kavaluudessa emmekä väärennä Jumalan sanaa, vaan julkituomalla totuuden me suositamme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle Jumalan edessä.
*) ISÄIN SÄÄNNÖSTOJEN PAKOTIET, tavat ja tottumukset, joihin turvaamme siis omavanhurskauteen. (Ei yksin Jumalan armoon ansiottomina syntisinä, joita me todellisuudessa olemme).
2. Kor. 4:3 Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat,
JEESUS KRISTUS ON TIE TOTUUS JA ELÄMÄ.
Nimittäin Mutsin menoa. Jos se noin pimeätä on.
Ei ole nimittäin olemassa yhtään pelastavaa -laisuutta, ei edes lestadio- sellaista.
Vain Jeesus pelastaa. Jeesus on tie totuus ja elämä. Jos tämä evankeliumi Kristuksessta on peitossa, se on niiltä peitossa, jotka joutuvat kadotukseen.
Eikö siis -jos vähänkin on heräystä vielä sinulla-, tulisi joo huutaa lujaa Kristusta avuksesi.
Mistä sinä tiedät, että minä etsin lihastani perusteita autuuteen? Kuinka se käy ilmi puheenvuoroistani? Ota suora lainaus sellaisesta kohdasta. Tosin vanhassa ihmisessä minulla on kyllä sellaisia taipumuksia runsaasti, mutta uusi ihminen on sentään kristitty...
Minulla on Raamatun todistus siitä että olen Jumalan lapsi. Samoin minulla on Pyhän Hengen todistus sydämessäni. Mutta nettiseurakunnan vanhimman Nuinin todistus puuttuu. Saa nähdä minne tieni viepi...
Täällähän käy kenttäoikeudessa nopeat tuomiot... Ehkä kannattaisi muistaa, että ihminen on aika monimutkainen olio, ja vaikutelmat ovat helposti vääriä. Ei varmaan kannattaisi olla kovin innokas niiden perusteella passittamaan muita hiiliä lapioimaan...
Kiitos, tuot malttia erään tuomitsemisvimmaan.
Kun sain parannuksen armon luovuin ainakin seuraavista (ei tärkeysjärjestyksessä):
kiroilu, meikki, alkoholi, korvikset, hiustenvärjäys, mies, seksi (kaikissa muodoissaan vrt. aiemmat keskustelut palstalla), tanssi, kaksimieliset jutut, telkkari, videot, elokuvat, teatteri, ooppera, aerobic, "alimittaiset" vaatteet, kropan ylläpito sen ulkoinen viehättävyys pääasiana, uhkapelit, vino pino CD-levyjä, suurin osa radiokanavista, netti suurelta osin, kirjallisuuteen tuli valikoivampi seula
Huh mikä lista! En olisi arvannut, että siitä listasta tulee noin pitkä...
Mutta mitä sain tilalle:
taivastoivon, puhtaan ja kevyen omantunnon, iloisen ja levollisen sydämen, joka nauttii elämän puhtaista ja kauniista asioista. Sain elävän uskon ja uudistin yhteyteni Jumalaan sekä Jeesuksen sovitustyöhön, sain uskonsisaret ja -veljet, seurakuntaäidin hoidon. Se näkyy ulos muunakin kuin "kieltäytymisinä". Se näkyy levollisuutena, suvaitsevaisuutena ja lähimmäisenrakkautena.
En kadu vaihtokauppaa, en ole katunut edes hetkellisesti, vaikka houkutuksia toki nousee joskus...
...jumalan hyvät työt ja ihmeet keskuudessamme tänäkin päivänä, joita iloisella mielellä lukee ja kuulee.
Hyvät lukijat! Tässä oli Loun omakohtainen kokemus omasta elämästään, joten älkää olko niin julmia, että laitatte oman ajatuksenne hänen kokemaansa kumoamaan.
Ja tuo lista oli aika pitkä jos näin sanoisin, mutta ei se silti ole mikään syntilista, vaan juuri niitä asioita, joihin ei ole välttämätöntä tarvetta jokapäiväisessä elämässä, kyllä niistä synnin ainestakin löytyy.
Evankeliumi on Jumalan voima, joka opettaa jumalattoman menon hylkäämään.
Oletko tosissasi?
Miksi luovuit mm aerobickista? TOivottavasti tuo on väliaikaista. Alat kohta lihoa.
vrk, vl
...niin miksi? Siinä on minusta miettimistä ja itsekin olisin luopunut.
Ei ainakaan yleistä neuvoa voi antaa. Eihän missään nykyään ole voimistelua jossa ei olisi musiikkia taustalla.
Tottakai voimistelukin voi nousta synniksi jos motiivit voimistelusalilla ovat jotkut pervot eivätkä juuri tuo voimistelu.
Mutta ihan mahdottomaksihan tämä elämä menee jos koko ajan pitää kaikkia paikkoja välttää sen vuoksi että joku toinen esim laittaa voimistelun ajaksi musan päälle.
Kohtahan ei voi bussilla ajaa kun sielläkin on synnillistä musiikkia. Ja lounastauolla ei voi syödä lähibaarissa kun siellä on kaljankittaajia ja maailmanmusiikkia!!
PIENTÄ RAJAA.
ME OLEMME MAAILMASSA mutta emme maailmasta.
Kyllä meidän isolla paikkakunnalla jopa saarnaajaveljiä käy aerobickissa.
Oletko yksi ja sama ihminen vlm eli tuo avauksen tekijä -72?
...me näemme asioita eri tavalla ja minun mielipiteeni on, että en mene aerobickiin. Ei minun mielipiteen tarvitse olla yleinen mielipide.
Meille ainakin pienenä opetettiin raamattuluokassa, että jos bussissa on yksikin ihminen, joka ei halua tätä "maailmallista" musiikkia kuunnella, kuljettaja on velvollinen sulkemaan radion. Niin meitä pieniä vanhoillisia kehoitettiin pyytämään kulejttajaa sulkemaan radio!
...tässä ovat nimimerkit, joita olen käyttänyt/käytän:
VL-mies=VL-M=vlm
Mitään muuta en käytä enää kuin "vlm", enkä tule käyttämäänkään
Mitä orjuutta.
painat? Entä sentit?
Nenä, ei-vl
Minun omatuntoni vaan kun ei tykkää aerobicistä, spinningistä, body pumpista jne. jne.
On mielestäni parempi kuunnella sitä kuin toista, joka yllyttää moiseen. Harrastan liikuntaa tavoilla, jotka minulle sopivat ja joissa säilytän loukkaamattoman omantunnon. En suoranaisesti usko juuri aerobicin sinänsä vievän minua kadotukseen, mutta mutta... Jos osaa puolet biiseistä ulkoa ja on käynyt niitä MIELELLÄÄN tanssimassa diskoissa ja klubeissa niin ehkä sitten kuitenkin olisi viisaampaa pitää itsensä vierotettuna niistä. Ihmisillä on kuitenkin rytmitaju ja toiset tykkää tanssia ja toisilla menee musiikki heti "vereen". Ollaan tästä puhuttu monien uskovaisten kanssa. Jos pystyy suhtautuumaan musiikkiin neutraalisti ja sulkemaan korvansa siltä pauhaavassa salissa, niin hyvä sille joka pystyy. Juuri oli tehty tutkimus siitä, että musiikki ja sen rytmi on OLENNAINEN osa aerobiciä ja se tuottaa osaltaan jaksamisen ja sitä kautta tulokset. Eli mielestäni ei ole mitenkään ylireagointia väittää, että maailmallinen musiikki näyttelee jumppasaleilla aika merkittävää osaa.
Onneksi edes joku lapsuuden uskonsa säilyttänytkin jaksaa olla kanssani samaa mieltä (sillä tiedän toki monen käyvän aerobicissä). Jätinhän parannuksen saatuani myös sunnuntaitreenit pois. Lihomisen voi välttää myös ruokailutottumuksilla (liikun kumminkin useamman kerran viikossa, joten terveyttä tullee hoidettua ihan tarpeeksi) ja sellaisella toiminnalla, joka pitää myös sielun kunnossa. Mielestäni liikunnassa on uskovaisen kannalta myös jotain pielessä, jos pitää tarkata koko ajan, että onko kroppa seksikäs (vrt. alat kohta lihoa -kommentti), itse haluan olla terve ja se saa mielellään näkyä myös ulos. Sille, onko takapuoli just täysin timmi tai rinnat mahd. ryhdikkäät ja uuma kapea, en jaksa laittaa painoarvoa, elämässä on tärkeämpäänkin. (Ehkäpä siksi ei ole miestäkään..... hah haaaa....).
Vrk:n kanssa on muutenkin täysin eriävä näköala niin kovin monista asioista, etten koe keskustelua niistä kovin rakentaviksi. Osa tästä viestistä oli siis vastausta hänelle ja osa muuten tähän ketjuun.
monet nuoret, ja jos kerran tuo on vain henkilökohtainen ratkaisusi kerro se mielellään heti. Tajuatko että nuoret helposti kieltävät uskonsa juuri tuollaisten kieltojen vuoksi.
Voisimmeko lopettaa palstalla kaikenlaiset kieltoluettelot koska ne eivät vahvista kenenkään uskoa. Pysyttäisiin isoissa linjoissa?
onneksi usko kaikki vl:t. Tänään varsinkin ja eilen on ollut kovin synkkää ilmaa. Kun keskustelen näistä synkimmistä täällä lukemistani jutuista reaalimaailmassa vl.n kanssa saan usein kommenttia että voiko tuo olla totta.
Luopumaan miehestäkin?!
...nuoria suojella olemalla hiljaa, mutta vielä enemmän me voimme heitä suojella rakkaudella neuvomallaniistä vaaroista, joita maailmassa piilee niin moninaisina asioina.
Jos joku minun sanojeni tähden uskoni kieltää niin silloin minä olen oleva se, jonka kaulaan ripustettakoon myllynkivi ja heitettäköön meren syvyyteen.
Totuus on kyllä minusta se, että joka täältä palstalta hakee viimeistä vahvistusta uskolleen niin on todellissessa vaarassa joutua eksytykseen ja emme taida näillä kirjoituksilla paljon auttaa häntä suuntaan tai toiseen. Kyllä se kotisiioini on se elävän veden lähde, jossa Jumala antaa voiman jatkaa uskovaisena maallista taivalta.
Lisäksi haluaisin painottaa, että pyydettiin miettimään OMALLA KOHDALLAAN, mistä kokee luopuneensa tai mistä on konkreettisesti luopunut. Ei siis ollut tarkoitus laatia kieltolistaa, jota tarjota jollekin parannusta mietiskelevälle. Omatunto ohjaa ihmisiä erilaisiin ja eriasteisiin ratkaisuihin. Nämä olen itselleni hyväksi kokenut ja ne ovat rakennukseksi minulle ja uskolleni, enkä koe elämäni muuttuneen silti kurjaksi tai askeettiseksi.
Voisin vielä lisätä listaan, että olen luopunut tietyistä sunnuntainviettotavoista, diskoista, pubeista, ehkäisystä mahdollisessa avioliitosta, edes ajatuksellisesta mahdollisuudesta abortoida vammainen sikiö, avoliiton mahdollisuudesta.
Ei se vlm ole kuule julmuutta välttämättä vaan rakkautta jos lapsuudenuskovainen kertoo Loulle, että voisi hiukan hellittää. Voihan olla että hän halusi ottaa alussa kunnon irtioton maailmasta ja se on aika yleistä vastaparannuksen tehneille, eivät jotkut edes huulirasvaa käytä, kun siitä VOI tulla väriä huuliin.
Ihanaa Lou kun olet tehnyt parannuksen. Nyt sinulla on Pyhä Henki joka pitää huolen siitä että ajoissa varoittaa sinua uhkaavista vaaroista. Siksi voit relata ja rukoilla että Taivaan Isä pitää jatkossakin omatuntosi puhtaana ja että Pyhä Henki,arka lintu kertoo jos sellaista syntiä on kertynyt tunnolle josta kannattaa matkan keventämiseksi tehdä erikseen parannus!
...täytyy sanoa jo, että ymmärrät ihan tahallaan väärin nämä kirjoitukset.
edes reagoi musiikkiin.
...juuri sitä mitä kirjoitin, että se on todella julmuutta muuttaa toisen kokemusta mikä on hänelle aito ja todellinen.
Meidän ei todellakaan tarvitse ketään kehoittaa relaamaa, vaan mielummin ottamaan oppia tällaisista uskovaisista, jotka niin iloisesti ja lapsellisesti uskovat.
vlm (itsekin lapsuudenuskossa, mutta tuhlaajapojan reissulta palannut)
1. Tajuan että se, joka ei kirjoita pahalla mielellä luulee minun niuhottavan
2. Minulla on tausta, jonka vuoksi kirjoitan niin kuin kirjoitan:
Kerron nyt sen. Minulla on ollut monta hyvää uskovaista ystävää jotka vähän yli kaksikymppisinä alkoivat kauheasti miettiä mitä saa tehdä ja mitä ei. Nämä asiat nousivat uskon esteeksi.
vaikka mulla oliskin ollut epäuskoinen mieskaveri, olinhan aika näpsäkän näköinen tyttö siihen aikaan.
Nimenomaan olen vapaa. Olen vapaa maailmasta ja vapaa syntitaakasta. Olen ja elän kuitenkin maailmassa ja sen todella tunnen ja tiedän, viettäessäni 95 % ajastani muitten kuin uskovaisten kanssa. Mutta se ei tarkoita, että tekisin siitä elämäni rakentavan voiman ja ajatuksen. Minulla ei ole myöskään ruoho-on-vihreämpää -komplekseja, joiden takia pitäisi venyttää rajoja.
Olen surullinen siitä, jos joku uskovainen tuntee toisen olevan taakan alla (kun kyseessä ei kuitenkaan ole lakihenkisyyden vaatimus), itse en tunne vastaavaa, jos jonkun omatunto on omaani tiukempi jossain asiassa.
Mutta kehoitit silti menemään mukaan toimintaan, vaikka joku taas saattaa reagoida kovastikin.
Eikö siis ole juuri siksi parasta antaa Pyhän Hengen sydämessä kertoa itselle parhaat ratkaisut, tukea ja neuvoja saa saattomiehiltä ja siionista.
...tärkeää ymmärtää se, että Lou on luopunut mainitsemistaan asioista ja ihan vapaasta tahdosta uskon elämän helpottamiseksi.
Siksihän me ei tehdä kaikkea mahsollista, jotta jaksaisimme kilvoitella puhtaalla omalla tunnolla.
Olen kyllä täysin samaa mieltä siitä, että ei ole syytä miettiä mitä saa tehdä ja mitä, mutta yhtä lailla olen vaiti siitä mitä suosittelee muille noista asioista.
asenne?
Kuka sanoo että varoittava tapa on paras tapa saada ihminen kiinnostumaan uskosta tai jäämään uskomaan?
Raamattu käyttää kumpaakin tapaa. 1.pelottelua (negatiivinen ja tehokas, helvetti, ikuinen kadotus, Jumalan hylkääminen) 2. houkuttelu:(positiivinen ja erityisesti kurjaa ajallista elämää viettävälle erittäin tehokas) ihana taivasosuus, ikuinen rauha, kultakadut kaunis symbaalimusiikki, ei nälkää ei janoa, ei rahanpuutetta ei kipua, ei sairautta
Itse käytän epäuskoisia ja nuoria maailmaanhaikailevia vl:ä lähestyessäni mieluummin 2-tapaa, sillä helvetillä pelottelijoita riittää kyllä joka nurkalla.
Mielestäni se sitäpaitsi sopii paremmin yhteen tämän kehotuksen kanssa: "olkaa ovelat kuin käärmeet ".
Jos on suhde mieheen, josta ei voi uskovaisella arvopohjalla syntyä avioliittoa, niin kyllä se homma silloin hylätään. Ja turhanpäivänen treffailu ja flirttailu kanssa. En näe siinä mitään kummallista.
Jos me yritämme synnin luvallisuuden avulla pitää ihmisiä vanhoillislestadiolaisen liikkeen sisällä, olemme kyllä aika kaukana Jumalan lapsen rakkaudesta. Tällä tarkoitan sitä, että jos jollakin Jumalan lapsella nousee joku synti uskomisen esteeksi, ei sitä pidä tehdä luvalliseksi, jotta tämä ystävä pysyisi Jumalan valtakunnassa. Synti tarvii laittaa pois, sillä tavalla säilyy uskomassa. Evankeliumi on voima Jumalan lapsen kilvoittelussa, ei synnin luvallisuus.
Tietääkseni yksikään, jos on ollut rehellinen itselleen, ei ole jättänyt Jumalan valtakuntaa hyvällä omallatunnolla. Se on synti, joka eroittaa Jumalasta.
...tämä kommenttisi.
Anna Loun uskoa ja olla ihan vapaa omissa tuntemisissa niin kuin Pyhän Hengen ääni hänelle sen sanoo.
Ihanaa kun sinulla on tuo alkuajan hyvien tuntemisten vaihe. Monet kuitenkin kokevat että ajan mittaan tarvitsevat evästä kun tuntemiset eivät kanna. Tämä ei ole pelottelua vaan realitettia. Sen vuoksi seuroissakin usein sanotaan että meidän uskomme ei ole tuntemisista eikä hyvistä teoista kiinni.
Ruoho voi myös ihon kurtistuessa ja askeleen hidastuessa ystävien tullessa kiireiseksi ja vastatessa luuriin "ei ehdi nyt" ruveta tuntumaan vihreältä toisel puolel aitaa.
Ehkä silloin muistat vanhemman tädin lohdutukseksi eikä moitteeksi tarkoitetut sanat: "Lou voit hiukan relata listojesi kanssa", eli kaanaan kielellä sanottuna "Heikollakin uskolla pääsee taivaaseen".
...ei ole puhunut varoittamisesta, varoituslistoista tai pelosttelusta. Sanoin sen, että rakkauden neuvoja siionissa asustellessamme tarvitsevat, niin nuoret kuin vanhemmatkin.
Tuo kuulostaa jo ihan askeettiselta Buddhismilta.
Kärsimys syntyy elämän janosta, päästäkseen kärsimyksestä on luovuttava elämän janosta, eli haluamasta mitään.
Ellet olisi kirjoittanut saaneesi mm. Jeesuksen sovitustyötä, en kyllä olisi tällaista uskoa pitänyt lähelläkään kristillistä. Enkä oikein pidä nytkään.
Älä käsitä väärin. Mikäli ihminen haluaa tehdä elämässään täyskäännöksen ja luopua isosta läjästä asioita, jotka ovat olleet osa hänen elämäänsä, niin mikäs siinä. Varsinkin, mikäli tuo luopuminen on positiivista omasta itsestä lähtöisin olevaa muutoksen halua.
Itselläni on hyvä ystävä, joka mainitsemiesi lisäksi luopui suurimmasta osasta maallisesta omaisuudestaan. Hänen kotonaan on vain sänky, tietokone, alttari, keittiöastiat (vähän) ja alle metrin korkuinen kirjahylly, jossa on joitain kirjoja sekä parit vaihtovaatteet. Kristinuskoa hän ei tunnusta, vaan palvoo alttarillaan ihan jotain muuta Jumalaa.
Vapaaksi Jumala halusi meidät Jeesuksen armotyöllä lunastaa, joten kristinuskoon noita luopumisia ei kyllä saa sitten niin mitenkään. Usko Jumalaan ja hänen vaatimustensa kokeminen on tietysti henkilökohtainen asia.
Moinen elämänmuutos ja siinä pysyminen on sinänsä kunnioitettava asia. Vielä kun kerroit, ettet ole edes katunut kertaakaan, en voi muuta kuin toivottaa onnea valitsemallesi tielle. Jokainen meistä taaplaa täällä tyylillään.
Ande
Kai se tollalailla irralleen kirjoitettuna näyttää aika hurjalta, mutta onhan parannuksen saaminen täydellinen elämänmuutos, uusi syntymä.
Kyllähän ne skeptisimmät ystävät veikkailivat, että parin kuukauden kuluttua olen taas "normaali", mutta ovat huomanneet että muutos oli perustavampaa laatua, etenkin kun tapahtumasta on jo vuosia. Koen kuitenkin olevani edelleen ihan normaali nuori nainen. Nautin elostani ja olostani ja olo on taatusti parempi kuin maailmassa ollessani.
Kun pyysin taivaan Isää johdattamaan kotiin, en arvannut mitä kaikkea tuo pyyntö piti sisällään (ja mistä kaikesta lupasin luopua...). Jumala viisaudessaan valmisteli kuitenkin lastaan, osa asioista tuli hylättyä jo etsikonaikana ihan itsestään - jostain selittämättömästä syystä ei enää tehnyt jotain kuten ennen ja jätti jotain tapoja kokonaan pois.
Sielunsa pelastus on kuitenkin niin suuri asia, että sen eteen kyllä "hakkaa irti" noita "oikeita käsiä" ja "silmiä", jotka tulevat sielunrauhan esteeksi. Ja onneksi on se armoalttari ja pohjaton armonmeri, johon on saanut upottaa matkan varrella tulleita kompasteluja ja lankeamuksia.
En ole mitenkään yltiöuskonnollinen ja joskus uskon tunnustaminenkin tuntuu vaikealta, kun ympäristö pitää ihan yhtä normaalina ja tavallisena kuin kaikkia muitakin.
En usko minkään askeettisen kieltäymyksen vievän taivaan iloon vaikka ihmisen mieltä se ehkä saattaa jalostaa. Olen itseasiassa aika mukavuudenhaluinen ja tykkään elämän pienistä ja suuremmistakin nautinnoista.
Nostan hattua.
Mikäli olet tyytyväinen elämääsi ja koet että noin on Jumala sinua halunnut johdattaa, olet varmasti sinänsä hyvällä tiellä.
Totesit kuitenkin lopussa olevasi mukavuuden ja nautinnon haluinen. Siinä valossa valintojasi ja käsityksiäsi en todellakaan ymmärrä. Mikäli kuitenkin noin koet, en toki halua uskoasi horjuttaa.
Minulle Jumala sallii hyvällä omalla tunnolla ainakin suurimman osan asioista, joista taas sinä olet kokenut hyväksi luopua.
Näinhän se on ettei raja mene kaikilla samasta kohtaan ja jokaisen pitää henkilökohtaisen uskonsa rajat itse miettiä ja asettaa. Jumalalta täytyy rukoilla näihin oikeaa ymmärrystä.
Mikäli olet todellakin vielä mukavuuden haluinen, neuvoisin kyllä kysäisemään vielä taivaan isältä että onko tuo kaikki todellakin tarpeellista.
Ande
...ande meidän itse kunkin tutkivan vain omaa tilaansa ja tuo Loun kirjoitus on niin sydäntä lämittävää, että meillä olisi oppimista siitä aika paljon.
Ihminen on aina mukavuudenhaluinen.
Onhan sitä miettinyt ihan järjelläänkin niitä asioita. Mutta ainahan kun jotain haluaa niin jostain luopuu. Tässä tapauksessa luovun maailmallisesta hurvittelusta ja saan vastineeksi jotain kauniimpaa, kallisarvoisempaa ja tästä ajasta tuonpuoleiseen kestävää.
Ihan inhimillisesti ajateltuna olisi asioita, joita olisi edelleen kiva tehdä, asioita joita ei edes kaipaa ja asiota joiden hylkäämisestä on todella hyvillään. Mutta koen hinnan niille liian kovaksi. Elämä on just hyvää nyt. Ja vaikka jotain on jäänyt pois ja paljon on muuttunut, on sitten siunattu tilalle uudenlaisella sisällöllä, uusilla ihmissuhteilla vanhojen lisäksi ja koen taivaan Isän siunanneen taloudellisestikin ihan hyvin (joo, en jaa kaikkia rahojani köyhille vaikka annan toki myös yhteiseksi hyväksi). Ja parasta on se, että olen saanut kyvyn nauttia elämästä myös näillä eväillä. Niin ettei tämä maallinen vaellus ole pelkkää kitumista ja kieltäytymistä vaan ihan täyspainoista elämää!
>>
Mutta ainahan kun jotain haluaa niin jostain luopuu. Tässä tapauksessa luovun maailmallisesta hurvittelusta ja saan vastineeksi jotain kauniimpaa, kallisarvoisempaa ja tästä ajasta tuonpuoleiseen kestävää.
>>
Minä sain ilmaisliput taivaaseen. Jeesus sen mulle lunasti. Eikä tarvitse maksaa takaisin. En siihen pystyisikään. Mistään ei ole tarvinnut myöskään luopua.
Syntiä, minkä voi helposti rakkauden kaksoiskäskystä tarkistaa, ei tietysti tee edes mieli tehdä. Muuten olen vapaa kuin taivaan lintu tekeen mitä huvittaa. Tai ei aivan, kyllä mua perhe kummasti rajoittaa ja suomen laki myös (Jumalan lain ohella).
Muuten olet oikeassa. Tässä maailmassa kaikella on hintansa. Myöskin itsensä kehittämisellä, jollaista luopuminen parhaimmillaan on. Kaikesta maallisesta joudumme täältä lähtiessämme luopumaan joka tapauksessa, joten eipä tuo harjoittelu sinänsä pahastakaan ole.
Perusteet vain, jonka vuoksi luovut asioista hirvittävät minua. Ymmärtäisin sen, mikäli kyseessä olisi todellakin idän uskonto, filosofinen näkemys tai puhdas itsensä kehittäminen. Kristinuskoon, jossa vain armosta pelastuu, sopivaksi tuota en vaan saa kirveelläkään.
No mutta eihän minun tarvitsekaan kaikkea ymmärtää. Pääasia on että olet itse tyytyväinen elämääsi ja Jumal-suhteeseesi.
Kaikkea hyvää maalliselle vaelluksellesi.
Ande
>>
...ande meidän itse kunkin tutkivan vain omaa tilaansa ja tuo Loun kirjoitus on niin sydäntä lämittävää, että meillä olisi oppimista siitä aika paljon.
>>
Näin varmaan on. Sen takia tuossa Loulle vastailinkin, kun en itse ole niin kehittynyt / jalostunut että tuota ymmärtäisin;)
>>
Ihminen on aina mukavuudenhaluinen.
>>
Sanopa muuta. Ihminen pystyy mitä ihmeellisimpiin suorituksiin kun vaan saa piiskattua itsensä liikkeelle. Monesti liiallinen mukavuus sitä paitsi tekee ihmisestä velton ja masentuneen. Sen sijaan kun on "voittanut itsensä" vaikkapa lenkille, punttisalille tai joogaan (aerobic käy myös hyvin) tuntee itsensä kuin uudesti syntyneeksi.
Ande
Hoh hoijaa! Eli negatiivista myrskyä ei olisi syntynyt jos olisin käyttänyt seuraavaa verbiä relaamisen sijaan : Saat rauhassa luottaa omantunnon ääneen tai saat jättää rukouksin käsivarsille ajalliset murheet....
Nyt kyllä itse saivartelet. Neuvoa, varoittaa ovat hyvin samanlaisia sanoja.Hiuksenhieno ero vain.. Aika hassua että olet muiden mukana minun sanavalinnoista niin tarkkana.
Jos olisin samallalailla ilkeällä päällä ja nuhtelevalla tuulella voisin aloittaa hirmuisen vyörytyksen sinusta: "Outo linja vlm:llä, sanoo ettei nuoria tarvitse varoittaa"
Mietipä oikein kunnolla miltä sinusta nyt etukäteen tuntuu jos kohta sellainen otsikko tuolta pongahtaa naamallesi. Ja sitten kukaan ei tahallaanb halua nähdä viestiäsi parhain päin vaan koko ajan nuhtelee, moittii ja torjuu parhaat selityksesi. Sehän on kuin koulukiusausta!!
Luovun uskosta!