Välkehtivinä pisaroina
lehmustojen puistoissa
kuljemme puiden lehvistöissä
valon säteinä liikehtien
vartaloidemme uumenissa
sädehtien kuljemme
tuulen väreiden
hymneillä aho niityille
tuoksujen aromi rikkaudet
huumaavat soidinten aamut
herämään Rakkauden puutarhaan
-välkkyvinä valo poikueena-
puikkelehtimaan pistoksina
ihoillemme koskettamaan
kasvamaan
Rakkauteemme
Huumavaan tuoksu mereemme
huokuviin luonnon säveliin
josta kantautuu:
- Elämän kauneus ja herkkyys;
ja me
Alastomina.
lehmustojen puistoissa
kuljemme puiden lehvistöissä
valon säteinä liikehtien
vartaloidemme uumenissa
sädehtien kuljemme
tuulen väreiden
hymneillä aho niityille
tuoksujen aromi rikkaudet
huumaavat soidinten aamut
herämään Rakkauden puutarhaan
-välkkyvinä valo poikueena-
puikkelehtimaan pistoksina
ihoillemme koskettamaan
kasvamaan
Rakkauteemme
Huumavaan tuoksu mereemme
huokuviin luonnon säveliin
josta kantautuu:
- Elämän kauneus ja herkkyys;
ja me
Alastomina.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Meinasin ensin kuitata aiempaan sanomaasi
minulle, mutta jätän kuitenkin sen tekemättä. Ei
minussa ole mitään kostonhalua.
Eläviä kuvia maalaat tällä runollasi silmien
eteen. Ihana lemhmuspuisto, lehvistöt ja varta-
loiden uumenet. Niin kuin on runosi loppusäkeet-
kin. Hienoa tulkintaa taas Sinulta.
Huomenta...mikset kuitannut,vaikka
se pitäisi tapahtua muutoin
kuin-pelkän koston halusta.
Sillä kun aletaan puhumaan
kostosta sillä negat.puolella,
niin ihminen on tavallaan jo
-menettänyt-kontrollinsa,ja
silloin se toimii vahingoittavasti.
Miten nyt on lindan
laita,käsi sydämelle.
Oliko se sanomani kuitenkin
piikki lihassasi joka
kaivertaa.
Sinulla on kirjoitus
virhe tuossa lehmus
sanassa-huomaatko.
...-huom.tämä ei ole
kostoa minulta.
Kiitän sanoistasi linda.
oikeastaan se mitä aion kirjoittaa Sinulle
aamulla, niin Kuun Keiju sen jo kertoi. Silmääni
häiritsi nimittäin nuo yhdyssaojen virheet.
Mutta ei se mikään kosto olisi ollut, kunhan sa-
noin vaan siihen tyyliin.
Käsi sydämellä; ei ollut piikki lihassa eikä se
todellakaan kaiverra, joten oleppa huoletta.
Ja huomasin vasta nyt sen lehmus-virheen. Mutta
kuten olen aiemminkin Sinulle sanonut, jokainen
meistä on inhimillinen ihminen ja virheitä tulee
kaikille joskus vaikka kuinka tarkistaisi, niih.
Olet varmaan lukenutkin jo
vastauksiani,joten siitä
ei sen enempää...
...kuin sen että olen koko
ajan ollut siitä tietoinen,
ja se on hyväksi,että siitä
mainitsette.
Useinkin tulee mieleen kirjoittaessani,
että mites se nyt oikein menikään.
Jos sitten ei oikein kaikkea
kriittisesti tarkastele,niin
savupommeja tulee vastaan
- Aiheestakin.
Niihin pitääkin puuttua,jos
sitä ei miehinen itsetunto
kestä,niin hataraa on sitten
muutkin asiat elämässä.
Hitto,kun en osannut pitää
sormiani kurissa,ja kun
minäkin vihaan alkeellisia
virheitäni kun tässä näpyttelen
... hyvä että täällä on osaavia
oikolukijoita...annetaan syys
veden valua dolanin laariin.
Kiitän vastauksestasi niin ja
Kiitos kahdesta muustakin,
johon en vastannut...tämän
pikku kiireeni kanssa. Hyviä iltoja Sinulle.
ehdottomasti parhain
runo mitä olen tähän
mennessä lukenut.
Hyvä sie *D. :D
Minä uskon Sinua,enkä nyt latele
niitä huumorin rikkaruohoja.
Sillä jo kokeneena harrastajana
suhtaudun tietyllä vakavuudella
sanoihisi,joita sanot.
Sillä myös Sinä omaat kirjoittajan
harrastuksessasi sellaisia
kykyjä,että Sinulla on kanttia
sanoa jotain teksteistä.
Edelleen- jo aiemmin sanomaani,
ihailen Sinun värikästä ja
persoonallista verbi iloittelua.
En sano tätä siksi,kun ns.kehuit
tekelettäni,että olisin velkaa,
vaan jo "kauan sitten"kerroin
mielipiteeni sanojesi korkea
lentoisuudesta.
Minä Kiitän Sanoistasi,sillä tämä
runo syntyi hyvin nopeasti
itsessäni,tähän muotoon.
Täytyy varoa ettei vain mene rikki
sillä tuntui, että on niin särkyvää
niin herkkää runoutta sinulta
kaunista rakkauden kuvausta
kahdenkeskeistä yhdessäoloa.
Hyvä niin dolan, hyvä. :)
Herkkää on kuin kirjoittajan
sielun elämäkin,mutta
sieltä löytyy kovuuttakin
tarpeen vaatiessa,että ei
taivu pienissä myrkyissä,
vaikka suuremmissa jo
koettelee maatakin jalkojen
alla kuin taivaitakin
tuolla yläkerran puolella.
Nyt tuli sellainen lauseen
rypäs,ettei taida kieliope
hyväksyä,mutta olkoot.
Kiitän herkistä sanoistasi,sillä
tämän herkkyyden halusin
istuttaa eilen runooni.
mieleen tästä ja muistakin kirjoituksistasikin kysymys; onko suomi äidinkielesi?
Ehkä tämän puutteellisen Suomen
äidinkielen "taidon" sain jo
rintamaidosta.
Tällä olen yrittänyt
tulla toimeen
vajavaisin esityksieni
myötä.
Kiitän kysymyksestäsi risu.
Tunnetta on...
lataustakin....
harvoin menisin muuttamaan mitään,
koska runo on niin henk.koht.
mutta olisin jättänyt
kaksi sanaa pois
- kasvamaan
- rakkauteemme
tai kokeillut niille jotain muuta paikkaa.
Anteeksi, että menen sorkkimaan.
Pidin kyllä runostasi näinkin.
Kiitos
Päivää Marin ja minäkin jo
tänne ehtinyt vihdoin
ja viimein.
Nämä ovat kyllä sellaisia
asioita itselle,kun lukee
myöhemmin,niin saattaa
tulla eteen jotain
korjattavaa,vaikka jo
tehdessäänkin niitä
miettii.
Varmaankin saatat olla oikeassa,
kuin myös siinä että runo on
niin jopa henk.koht.jos joku
sorkkii,niin voi saada
vastaansa - puskevan sonnin.
Minä en esitä puskevaa sonnia,
jos minä arvostelen esim.muita
niin silloin pitää myös itse
ottaa vastaan.
Esim. eräänlainen sana pöhö
pilaa myös tekstiä,jos se
muutoin on hyvä.
Minäkin aivan tarkoituksella
viljelen jotain ylevää,vaikka
voisi sanoa arkisemminkin.
- Ehkä se on vain kirjoittajan
oma tahto-
eikä mieti niin tarkkaa kaikkia
kieliopin teknillisiä
oikeaoppisuutta.
Kirjoittaessa pitäisi niin
monia seikkoja ottaa huomioon
jopa ihmisen psykologia kieli
opin rinnalle kuin myös
muutkin liittyvät seikat.
Yleensä esim.kriitikot puuttuvat
jämerämmin harrast.teksteihin,
jos huomaavat että kirjoittaja
omaa todellisia kykyjä.
Toisaalta taas toiset saattavat
olla jopa eri mieltymyksiensä
kanssa ristiriidassa toistensa
kanssa ja lukijat siinä välissä.
Itse aikoinani laitoin tämän
merkille.
Eli oma tie on jota ehkä tietyin
osin on paras kulkea ja sitä
mahdollisuuksien mukaan kehittää
omaan suuntaa.
Älä Anteeksi pyydä,se on hyvä että
kerrot mielipiteesi,sillä niistä
saattanee jotain jäädä itämäänkin.
Kiitän huomiostasi sillä eihän
tämä pelkkä suitsutus palsta ole,
sillä mielelläni otan järkevää
vastaan,etenkin jos näen sen
tarpeelliseksi. Hyvä Marin...Kiitän.
Tuosta Risun kysymyksestä sain tähän kommenttiin rohkeutta, ja toivon ettet loukkaannu. Kauniissa runoissasi on yksi asia, joka häiritsee: yhdyssanat. Olen joskus tehnyt o.t.o. oikolukutöitä ja siksi silmäni juuttuvat sellaisiin virheisiin, joihin punakynän pitäisi sorkkaista. Ahoniitty, aromirikkaudet, valopoikue (hieno sana muuten!), tuoksumeri, kaikki yhdyssanoja. Kirjoitusvirheitä tulee kaikille, ja se varmaan on sallittua... Sinänsä tämä runosi on mielestäni tiivistunnelmainen, kaunis ja johdonmukaisesti etenevä tarina.
Kuule - olet aivan Oikeassa,
ehkäpä risu sitä tarkoitti.
Tunnistan tämän erityisen hyvin,sillä
jopa ammatikseen kirjoittavatkin,
niiden tekstit kyllä muovataan
(jos on korjattavaa)
-oikean kieliopin mukaan.
Puhumattakaan meistä harrastelijoista,
kun ehkä täälläkin on ollut
puhetta tuosta kieliopista.
Hyvä,että huomautit ja vielä kun
työssäsi olet tehnyt sitä...juuri
tätä olen täälläkin kertonut,jolla
todella on kokemusta alalta.
Kiitän Sinua huomiosta ja yritän
laittaa sen memoryyn...ärsyttää
toisinaan itseäkin tuollaiset
alokas mokat,sillä olen täälläkin
maininnut että kielioppi pitäis
itsekunkin hallita. Kiitän.
mm.ssa juuri nuo erilleen kirjatut yhdyssanat ja jotkin muutkin sanamuodot kirjoituksissasi saivat minut kysymykseni äisinkielestäsi esittämään. Varsinkin koska kuitenkin olet antanut ymmärtää paljonkin kirjoittaneesi. Mikäli oikein olen tulkinnut??
Täällä on toisaalta aivan hirveän vaikea "puuttua" kenenkään käyttämiin ilmaisuihin. Ovatpa ne sitten kirjoitettu muotoon mihin hyvänsä, koska kirjoittaja voi itse tarkoittaa -juuri sillä nimenomaisella ilmaisulla- vaikkapa erilleen kirjoitetulla yhdyssanalla tai käyttämällään erilaisia sanajärjestyksi tarkoittaa jotain, joka aukeaa vain hänelle.
Itse olen tietynlaisen loogisuuden (ehkä olen rajoittunut*virn*) ystävä siksi minua häiritsee jos runo ei etene "minun mielestä" loogisessa sanajärjestyksessä. Olen varmasti maininnut toisinaan sanan soljuva. Kun runo kulkee minun ajatusmaailmassani, se soljuu -minulle.
No joo tulinpa taas omia mielipiteitäni esittämään. Sorry.
Toiv. ei haittaa.
Kyllä Sinä asiaa kirjoitat siitä
ei ole epäilystäkään ja näistä
kieliopin eri koukeroista
olen hyvinkin tietoinen.
Onhan se paljon kirjoittaneillakin,
ennen mahdollista julkaisua
käytävä tarkasti asioita
lävitse joko itse tai oikein
erityisesti alan vihkiytyneen
kanssa.
Yleensä olen kirjoitellut paljon,
mutta hiukan toista lajia,vaikkakin
myös tätäkin.
Ehkä on myös niin,että kun tietää
menevän julkaisuun,niin kiinnittää
määrättyihin seikkoihin ankarampaa
huomiota.
Toisaalta saattaa myös esim.juuri
toimittaja tehdä pieniä fiilaus
liikkeitä.
Voinen tässä mainita eräs lehti
kirjoitus,jossa toimittaja otti
yhteyttä,eräästä lauseen
sanamuodosta vain-ei muusta.
Mutta se on kaksi teräinen miekka,
sillä muuttaessaan se saattaa jopa
muuttaa sitä mitä kirjoittaja
todella tarkoittaa.
Siitä on sitten saanut lukea,ja
selitellä...että mitä helv....
Joten tarkkana saa olla puolin
että toisin että sopu säilyy.
Tämä on jo ties kuinka mones
kerta kun sanon mielipiteitä
että kuka mistäkin pitää
kun lukijoita on suuri määrä.
Joten oma linja kuin tyylikin
kannatta pitää ehdottomasti,
mutta kehittäen sitä itselleen
sopivaksi,joka istuu kirjoittajan
ajatuksiin kuin ominaisuuksiin.
Mutta tietenkään se ei poista
sitä tosi asiaa mistä esim.
Sinäkin nyt mainitset.
Toiset runot aukeavat toisille
ja toisille ei
ja taas päinvastoin.
Toiset tykkää toisesta tyylistä
ja toiset taas toisesta jne.
Voisin itsekin täällä esim.
kirjoittaa sellaisista runoista,
jotka eivät edes täytä runon
tiettyjä normeja ja tasoa,mutta
en tietenkään loukkaa sanomalla
sitä niin.
Ja että meillä on omat tapamme
kirjoittaa kuin ilmaista
itseämme,ehkä se poikkeaa siitä
-oikeaoppisuudesta-
lienemme tapojemme orjia tietyssä
mielessä.
Mutta ihan oikealla asialla olet,
ja hyvä niin,että voisin edes
hivenen paremmin tunnistaa Sinua.
Älä nyt vain ajattele näin,ettet
voi arvioida tekstejäni,mutta
jos kuitenkin teet vastedeskin.
Toivon sitä kuin myös että pidä
yhteyttä ilman muuta...kysyisin
että kirjoitatko työksesi ja mistä
mahdollisesti olet oppisi saanut.
Sillä on merkitystä vielä enemmän
sanoillesi,että todella tiedän
esim.juuri Sinun kirjoittamisen
taustaasi.
Risu...minä Kiitän Sinua ja tietyt
kieliopilliset seikat ovat hyvin
tiedossani-ainoastaan ne-
eivät muut seikat.
Hyviä öitä Sinulle
-pidä yhteyttä-
..osaat sanojasi kuljettaa,
melkein leikitellen niillä.
yhteistä tuoksu kylpyä
ja tuohon heti takerruin-mereemme
vaikkei ollutkaan kysymys oikeasta
merestä niin ei hassummin,
meri taipuu moneen
ja runossasi mitä parhaimmin.
hyvä dolan!!!
Minä tässä myöhässä kuin eno
olisi tippunut veneestä.
Yritetään sanoja kuljetella
leikitellenkin,mutta pitää
vain muistaa etteivät ne
ala syömään toinen toistaan.
Sillä loogisuuskin on
tärkeä tekijä,ettei
teksti pöhöty liiaksi
...muistelen vuosikymmen
takaisia repliikkejä.
Runoissa on sellaisia avain
sanoja,aiheita kuin lauseitakin
millä voi avata tiettyjä
juttuja...kunhan pitäsi mielessään,
että sen pitäisi myös avautua
lukijoille...tämäkin menee
edm.repliikkiin.
Kiitän jälleen Sinua
hyvä runo ystävä ja
- pidetään sadetta tässä.
...kyllä on voimakas runosi ja komea...
Piti jo aikaisemmin kommentoida tätä hienoa runoasi, suurella tunteella olet vedellyt runosiveltimelläsi kauniin rakkausrunon. Minä pidin tästä.
...niin sähän alat oppia,jatkan
tuota otsikkoasi erään mainoksen
sanoin.
Sataa nyt enemmän kuin äsken.
Juu minä eilen illalla
yritin muistella ja painattaa
mieleeni eräitä asioita.
Latasin oikeastaan useampia
juttuja tätä tehdessäni.
Ehkä tämä tietyin osin
on ytimekkäämpi kuin
yksinkertaisempi ja selvempi
kuin jotkut aiemmat.
Mutta lukija se kingi on,
johon kirjoittaja
"tyytykööt".
Hyvä tietää että pidit,sillä
eri kommenteista on itselle
myös apua kun ovat rehdisti
kerrottu.