lukea mun juttua "verenpainetaudit"-osiosta otsikolla "Vikaa sydämessä vai päässä" ja kertoa mulle teidän mielipiteenne siitä, että voiskos mulla olla esim.paniikki- tai ahdistuneisuushäiriö? En jaksaisi kirjoittaa samaa tarinaa uusiks ;)Mainittakoon vielä lisäks, että mulla on vielä yksi diapam jäljellä ja tieto siitä että mulla on se yksikin vielä jäljellä ja voin ottaa sen jos alkaa liikaa ahdistaa, antaa mulle paljon paremman olon, eikä oo tullut nyt vähään aikaan niitä ihme "kohtauksia" kun alkaa kädet tärisemään ja pelkään että sydämessäni on jotain vikaa, tai se pysähtyy, eikä mua saada enää elvytettyy ja kuolen ym.. Sydäntänikään en ole kuunnellut nyt tällä viikolla sentään joka päivä ja kokoajan... :) olen ollut pitkästä aikaa töissä, pätkänä vain, mutta kumminkin ja tuntuu että se on vähän auttanut, sekä tieto siitä, että tää saattaa olla ihan vaan psyykkistä....
Viitsisikö
kukaan...
8476
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hae kunnon lääkkeet niin sydänoireet rauhoittuu! Usko minua! Minun verenpaineeni tipahti SSRI-lääkkeillä (seratoniinin takaisinottaja). Jaksele!
Että viitsit lukee, helpottaa aina oloo, kun "tietää" että vika on luultavasti "pelkästään" korvien välissä jonkun ulkopuolisen mielestä :)
Sä olet kun minä vuosi sitten. Sillä erotuksella, että mä päätin että sairastan kilpparin liikatoimintaa ja koska kaikki arvot oli rajoilla tai jopa yli, uskoi sen moni lekurikin. Mulla ihan samat tarinat päivystyksestä ja pameista.
Olet jo parantumisen tiellä. Vaikka mun kohdalla hulluks tuleminen on aina pelottanut paljon enemmän kuin fyysiset sairaudet, oli helpottavaa KUN SYY SELVISI, EIKÄ TARVINNUT ENÄÄ PELÄTÄ. Kaikkiin niihin oireisiin osaa suhtautua niin eri lailla kun ei tarvi pelätä pimahtavansa tai kuolevansa.
Itsellä diagnosoitiin ahdistuneisuushärö kera pannarikohtausten. Terapia alkaa toiv. syksyllä ja cipralex 10mg on ollut lääkkeenä nyt puoli vuotta. Pamit jäi käytöstä itsestään saman tien kun ssri-lääke alkoi auttaa.
Toivottavasti auttoi :) Paljon tsemppiä sulle ja kerro miten hommas etenee!!!
Tietty nää jutut on monimutkaisia, mutta lopulta kaikkien kamalien fyysisten oireiden (sydän, verenpaine, ripuli, lämmön nousu jne jne) aiheuttajaksi paljastui mielen epätasapaino. Tää on paniikkihäiriössä ja ahdistuneisuushäiriössä usein esille nostettu aiheuttaja: oletko tyytyväinen elämääsi?
Mä en ollut, ja olin tietoisesti kätkenyt kaiken sisääni ja päättänyt olla hiljaa ja kestää. No eipä sitten tullut mieleen, ettei psyyke välttämättä kestä sellasta. Ja niinpä ne tunteet puskivat mun ihon läpi paniikkina, luulotautina, ahdistuksena ja muuna.
Mutta muista: tieto EI lisää tuskaa. Mä voin hyvin, elän täysillä, ja jatkossa pidän itsestäni parempaa huolta - eli en päästä tunne-elämääni sellaiseen tilaan, jossa hyväksyttyjä reagointitapoja ei ole ja lopulta purkautuu ulos paniikkina.
auttaa kun kuulee ettei ole ainoa "hullu" :) mukavaa, etten ole ainoa päivystyksen sydänfilmissä maannut ;)taas tällä hetkellä on vähän pelokas olo, tuntuu että sydän lyö taas oudosti ja sitten alkaa pelottaa vaan .lisää... :( ihmeellistä, oon kanssa tosiaan pitänyt itseäni aina vahvana ihmisenä, mutta myös padonnut kaikki lapsuudesta läheisten kuolemiin liittyvät tunteet ja rhkäpä ne nyt purkautuu sitten näin... Yleislääkäri diagnosoi mulle viime torstaina paniikin, mutta ehkä haluisin kuulla vielä erikoislääkärin mielipiteen, koska olen koko ajan ahdistunut, mutta välillä tulee niitä pahempia "kohtauksia", niin saattais olla myös sitä ahdistuneisuushäiriöö? Vai mitä oot mieltä?
juuri sen takia, ettei kyseessä ollut mikäänn selkeä ja vain kohtauksittain tuleva juttu vaan saattoi kestää viikkoja putkeen ahdistus välillä yltyen paniikiksi. Mutta itsehän kuvailin sitä kauhuelokuvamaiseksi tunnelmaksi, joka kesti siis koko syksyn. Psykiatri sanoi silloin minun kuvailleen ahdistuksen.
onneksi me ph tiedostamme itse hulluksi tulemisen pelon ja sanomme sen.Silloin vaarallista jos toiset sanoo sen ja itse inttää vastaan etten mä hullu ole.Siis jotain posiitivistakin tässä ph.ssa. Lääkityksen myötä mulla hävisi pulssin ja muutenkin itsensä tarkkaileminen .Yritä keksiä jotain mielenkiintoista tekemistä niin se itsetarkkailu jos vaikka unohtuu. Vaikeaa se kyllä on jos sydän tykyttää ja muljahtelee ,pitäis vaan olla kiinnittämättä huomiota.Ahdistus ja ph yleensä kuuluu yhteen,psyyken keino purkautua jotain kautta .Tsemppiä
kun viitsitte lukasta tarinani ja kertoa kokemuksianne ja mielipiteitänne. Jos joku haluaa kirjotella lisää yms. kirjottelen mielelläni, vertaistukihan on parasta. Täytynee varmaan munkin aloittaa se lääkitys, kun tuskin tää pelkällä terapialla ohi menee... Jos jollakin vielä lisää vinkkejä tms. niin kirjotelkaa ihmeessä :)