Hei, Olen 23 vuotias, 58/167 tyttö. Olen suurimmillani painanut 77 kiloa 13 vuotiaana, sen jälkeen paino ei ole ylittänyt 65 kiloa, mutta ruoka pyörii pakonomaisena mielessä koko ajan. En ole ikinä puhunut lääkärille asiasta, koska en ole ikinä ollut niin lihava tai niin laiha, että siihen olisi kukaan kiinnittänyt huomiota, mutta uskon kärsineeni jonkin tasoisesta anoreksista; en MILLOINKAAN uskaltaisi pitää laihdutuskuuria, jolla saisi syödä yli 800 kaloria ilman että oksennan vatsan sen jälkeen tyhjäksi. Oksentaminen kuitenkin tuntuu vaikeammalta ja saa kokokropan sairaammaksi kuin mikään muu äärimmäinen laihdutus ja nyt olen jo vuoden verran laihduttanut olemalla arkipäivät alle 400 kalorin hedelmä ja vihannes ´paastoilla´, minkä kestän sen avulla, että viikonloppuna ´saa syödä´mitä haluaa. Mitä haluaa tarkoittaa, että miltei 100 kiloiset äiti ja sisko ihmettelevät miten paljon jaksan syödä; syön pussillisen karkkia, hirveästi leipää, pari pussia pullia, keksejä, suklaata, jätskiä ihan mitä vaan ja niin paljon, että selkään särkee ja tuntuu ettei vartaloa pysty ojentamaan, kun vatsaan sattuu. En silti pysty lopettamaan syömistä, kun tiedän, että vain niinä päivinä voi syödä. Jos koitan jättää ahmimispäivät, en voi olla koskematta ruokaan, kun ei ole mitä odottaa ja palaan takaisin bulimiaan. Painoni nousee Lauantai aamun 57:stä 60-61:een kiloon viikon lopun aikana. Saan sen seuraavalla viikolla pois, mutta tuntuu kamalalta, miten ruoka pystyy hallitsemaan koko ajan kaikkia ajatuksia. Sosiaaliset tilanteet ahdistavat, sillä tiedän, että jos joudun syömään, sorrun kotona ahmimaan. En uskalla pitää asunnossani sen takia mitään keksejä esimerkiksi vieraiden varalle, sillä jos minulla on edes margariinia ja jauhoja, teen itselleni niin paljon ällöttävän makeita taikinoita, että joku tarvikkeista loppuu kesken. Tuntuu että syön mitä vaan jos löydän. Viikonlopuille en halua sopia mitään, sillä haaveilen liikaa syömisistäni, enkä uskalla syödä, kuin äitini luona, missä ahmimistani ei enää edes ihmetellä.
Normaalipainoinen, mutta kärsinköhän bedista
7
1265
Vastaukset
- tyttö kohta 23
mulla on kans ollu nyt varmaan 1,5 vuotta tätä samaa haluisin painoo alas päin viel mut ei oikeen onnistu ton mässäyksen takii.mulla viikot menee kans ihan hyvin voi olla syömättä paljo mitää viikon arkipäivinä mut sit ku viikonloppu tulee niin ratkean ostaa suklaata ja sehän ei siihen jää yleensä teen siihen perään pizzaa ja vejän keksejä yms. vituuttaa ku paino näyttää aina perjantai aamuna niin mahtavalta niin miksi se pitää aina nostaa takas. mä aatelen kans sit ku alan mättää et tänää on se herkkupäivä niin vejetään ny niin paljo ku sielusietää ja sit tuntuu et maha repee ja sillonki saattaa viel syyä jotain vaikka se maha ois ihan täys ihna vitun tyhmää touhua tää!!!!!!!!!
- olen laiha läski
Eli sama täällä.. herkuttelen päivittäin jotain pientä ja uimarengas vaan kasvaa.. inhoon itseäni ja mun poikaystävä myös inhoo mun vararengasta. en voi itelleni mitään, en voi lopettaa herkuttelua. olen 169cm ja 59 kg tällä hetkellä =liikaa!!
keväällä pudotin painoa 55kg:n asti, olin tyytyväisempi. Harrastan liikuntaa vaan keväisin ja pudotan painoa ihan tosissani, mut heti kesän jälkeen taas lässähdän!
- sorrun aina
Heippa! Mulla on vähän samanlaista ongelmaa myöskin. Asun yksin ja kykenen elämään terveellistä ja kevyttä elämää, sillä en osta mitään epäterveellistä omaan kotiini. Joskus myös terveellinen ruoka laukaisee ahmimis kohtauksen. Enää en voi ostaa esim. mysliä tai fitness muroja koska jokunen aika sitten vedin molempia paketillisen. Pitää olla tosi tylsää ja äärettömän kevyttä ruokaa niin pysyn aisoissa. Mutta porukoiden luona käydessä joku päänsisäinen demoni saa mut ihan sekaisin ja vedän ruokaa kuin viimeistä päivää. Syön kaikki kaapit tyhjiksi ja kun lähden taas omaan kotiin, käyn vielä kaupan kautta hakemassa lisää mussutettavaa. Kukaan ei myöskään meidän perheessä pidä sitä omituisena kun saan syöpöttely kohtauksen. Nykyään pelkään vieraiuja, koska tiedän että sorrun syömään. Todella ikävä tilanne, sillä vanhempien luona vierailu on minulle tärkeää. Voi kun tietäis miten tästä hulluudesta pääsis eroon. Kamalaa ajatella että koko loppuelämä tulee olemaan tällaista. Elämääni mahtuu tällä hetkellä vain RUOKA :(
- meriem
Kaverini on kateellinen minulle pakastimesta, sillä voinhan ostaa sinne vaikka mitä kuten jäätelöä. Ei, en voi. En voi säilyttää mitään ylimääräisiä kaapeissa. En voi tehdä ruokaa moneksi päiväksi kerrallaan. Kaikissa on aina riskinsä enkä mä halua ottaa niitä.
Tällä hetkellä olen käymässä vanhemmillani ja se tapahtui taas. Kaapit auki ja tyhjiksi. Tää on jotenki niin käsittämätöntä. En oikeastaan haluaisi käydä täällä enää ollenkaan, sillä tämä laskee mielialaani aina viikoksi.
Onneksi kohta alkaa uusi koulu ja toivon että se toisi elämääni sisältöä ettei ruoan ajattelulle jäisi enää niin paljoa aivokapasiteettiä.
Tsemppiä sinulle kuitenkin! Et ole ainoa. - YksiTeistä
meriem kirjoitti:
Kaverini on kateellinen minulle pakastimesta, sillä voinhan ostaa sinne vaikka mitä kuten jäätelöä. Ei, en voi. En voi säilyttää mitään ylimääräisiä kaapeissa. En voi tehdä ruokaa moneksi päiväksi kerrallaan. Kaikissa on aina riskinsä enkä mä halua ottaa niitä.
Tällä hetkellä olen käymässä vanhemmillani ja se tapahtui taas. Kaapit auki ja tyhjiksi. Tää on jotenki niin käsittämätöntä. En oikeastaan haluaisi käydä täällä enää ollenkaan, sillä tämä laskee mielialaani aina viikoksi.
Onneksi kohta alkaa uusi koulu ja toivon että se toisi elämääni sisältöä ettei ruoan ajattelulle jäisi enää niin paljoa aivokapasiteettiä.
Tsemppiä sinulle kuitenkin! Et ole ainoa.Ette tosiaan ole ainuita jotka käyvät porukoillaan tyhjentämässä heidän kaappinsa.
Joka kerta siellä ollessa käyn jokaisen kaapin läpi, joissa pitäisi olla jotain syötävää ja jokaisesta kaapista yksi tota, toinen sitä ja kolmas tätä... jatkuu ja jatkuu. Vaikka olenkin ainut lapsi vanhempani eivät huomaa mitään...tai he toteavat että ompa hyvä että KASVAVA lapsi syö...
Käyn heillä satunnaisesti vkl syömässä ja sillon syön kaikkea ja kaiken, ahmin ja ahmin ja ahmin... Vkl kuluu aina ahmien ja "huonoa" ruokaa syöden...
Kotiin kun pääsen tulee pakonomainen tarve liikkua, 100x vatsa 20km fillarointia jne. kunhan vaan kaikki kuluu jonka juuri ahmin.
Olen kohta (myös) 23, asun yksin ja kaappini ovat niin tyhjät kun voivat vaan olla ns. pakolliset löytyvät(rasvaton maito ja puurohiutaleet) joita ei voi syödä pelkästään ovat kaapissani avaamattomina siihen asti kun vanhenevat. Keksit,karkit,leipä,juusto,leikkeet ym kaikki puuttuvat kaapista. Jos joskus olen paketin mysliä erehtynyt/uskaltanu ostaa se häviää vk:ssa, syön sen suoraan paketista, sellaisenaan...
Jos hankin leipää pakastan koko pussin ja otan vaan yhden sulamaan ja sekin homehtuu kun siinä on liikaa hiilihydraatteja l. ei voi syödä kun lihottaa.
Kaikkien syömis kertojen jälkeen tulee pahaolo, ahdistaa, turvottaa halu saada kaikki pois elimistöstä... Oksentamiseen en ole vielä sortunut mutta ulostuslääkkeet ovat arkipäivää...
Kukaan ei huomaa mitään, kaikille olen vain täydellinen mutta...
i love food, i love eat, bu i HATE my body, i hate fat...
- Marielisa
400 kaloria päivässä on todella vähän! Tiedäthän että normaali on n.2000?
Tuollaisella näännyttämisellä provosoit omia ahmimiskohtauksiasi. Asia on tutkittu, kun pitkään nääntyneet tai erittäin vähällä ravinnolla eläneet ihmiset (ja eläimet) saavat mahdollisuuden syödä miten paljon tahansa, ahmivat he itsensä sairaanloisen täyteen.(Karu esimerkki: II.maailmansodan jälkeen keskitysleireiltä vapautettuja juutalaisia ei voitu päästää vapaasti syömään, sillä he olisivat ahmineet itsensä hengiltä). Mitä enemmän kiristät vyötä viikolla, sitä enemmän ahmit viikonloppuisin.
Yritä siis syödä viikollakin hyvin, normaalia ruokaa, mutta ilman kermaa ja rasvista juustoa, paljon kuituja tms. Tämän lisäksi hiukan liikuntaa esim. kerran tai pari viikossa lenkille, ei siis sairaanloisesti :)
Muista syödä tasapainoisesti, usein pieniä annoksia.
Tsempiä tuleviin koitoksiin :)- idie
On niiden terveiden ihmisten helppo sanoa, että "syö hyvin normaalia ruokaa pieninä annoksina". Mulle se on MAHDOTONTA. Kun tiedän, että jääkaapissa on jotain, ihan mitä vaan ruokaa, mun päässä joku sanoo, että "SYÖ NE KAIKKI!!!!!!" Se on kamalaa. Ja sit on pakko just syödä kaikki kaapit tyhjiksi. Joskus anon itseltäni että älä syö enää pliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiis!!!! Mutta joku mussa saa vaaan syömään lisää ja lisää ja lisää... Oksentelu pitää mut normaalipainoisena, mutta koska en aina oksenna kaikkea, kiloja kertyy hitaaaasti mutta varmasti.
Haluaisin jo muuttaa omilleni että voisin ostaa jääkaappiin vaan terveellisiä ja vähäkaloroisia ruokia.
Mä oon sairas.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1414467- 932139
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap152071Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi761894Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1421542Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541522VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu1041395- 751316
- 1011297
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1201109