Miksi perämoottoreiden potkurit ovat "tylsiä" eli vettä halko vareuna on tylppä. Kannattaako terottaa, onko kokemuksia?
potkurista
Ihmettelen
82107
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eiköhän kysymyksessä ole pelkästään hinta- ja ainevahvuusasiat ja satatava hyöty. Alumiini kun ei teroituksen jälkeen kovinkaan kauan pysy terävänä edes vedessä niin turha satsata resursseja sen teroitukseen. Teräksessä pitkälti sama asia. Hyöty on minimaalinen.
Kun katselet kilpaveneiden potkureita, alkaa tilanne muuttumaan. Reunat kelpaavat lähes parranajoon.
Kisapotkureista haetaan vauhtia teroittamalla ja ohentamalla lapoja jne. Asian kääntöpuoli on että potkurin kestävyys heikkenee. Aine väsyy muokatessa/käytössä ja kovin terävistä johtoreunoista lähtee helposti halkeamia, jotka sitten kasvavat kunnes lapa joku kerta lähtee irti. Kattokaa tarkkaan ennenkuin ostatte joltain kisaajalta käytettyä potkuria ;-)
Janne
www.rusetti.com
"Kisapotkureista haetaan vauhtia teroittamalla ja ohentamalla lapoja jne. Asian kääntöpuoli on että potkurin kestävyys heikkenee."
Jeah, ja toinen kääntöpuoli on, etteivät kisapotkurit sovellu yleensä siviiliveneeseen ollenkaan.
Lähtökohtaisesti potkurinlavan tulee olla siipiprofiilin muotoinen. Jos asia ei olisi näin, lentokoneen siivet muistuttaisivat poikkileikkaukseltaan kirveen muotoa (joka sekin tuottaisi toki nostetta, mutta heikommin kuin siipiprofiili). Toki on fakta, että useinkin hi-perf käytössä kirvestä muistuttava profiili on se tehokkain.
Yksi lähtökohta näissä potkuriasioissa on, että jos henkilö kyselee tietoa potkurin teroittelusta, hän ei tarvitse sitä tietoa. Sen sijaan jos hän on teroitellut potkurinsa ja on siihen tyytyväinen, hän ei myöskään tarvitse lisätietoa. Potkuri on hankala asia (lainaus P. Fabritiukselta). Jos haluat potkuritietoa, sitä on kirjastot täynnä. Potkuri on niin vaikea asia, ettei juuri kukaan viitsi lähteä netitse syvälliseen anaalisaatioon aiheesta netissä, sillä kaikki tieto on kaikkien ulottuvilla kirjastossa.
Voisko joku suositella hyviä kirjoja, mistä löytyisi maallikolle sopivaa käytännön potkuritietoa ? Itse olen kiinnostunut nimenomaan nopeista veneistä, enkä ole tähän mennessä löytänyt oikein mitään käyttökelpoista tietoa, ainakaan kirjastosta.
Jari
Yleiskirjastoissa on yleiskirjoja. Tekniikan alan kirjoja löydät tekniikan alan yliopistokirjastoista. Ja kaikki yliopistokirjastothan ovat samassa verkossa, joten yliopistokirjastoverkkoon etsimään tietoa. Jos et itse löydä tietoa, niin ota yhteyttä kirjaston palkattuun henkilökuntaan, jonka tehtävänä on muun muassa tiedon hankinta. Ja Suomen suurin tekniikan alan yliopistokirjastohan on Otaniemessä.
Löytyikö Otaniemestä hyviä kirjoja?
Selvisikö cleaverin salat? Entä ventilonti reikien mitoitus, kuppaus kohtien vaikutus yms.?
Ettei vain olisi kirjasto keskittynyt laivapuolen tarpeisiin.
Jos joku osaa suositella jotain kirjaa nopeiden veneiden potkureista, niin minä myös olen kiinnostunut.
Otaniemestä löytyy hyviä kirjoja. Cleaverin salat selviävät ihan kevyesti. Ventilointireikien mitoituksesta ei ole tehty kirjaa. Kuppauskohtien vaikutuksesta ei ole tehty kirjaa. Otaniemen kirjasto on keskittynyt ennemmin laivoihin kuin veneisiin, mutta silti siellä on Suomen paras venetekniikan alan kirjallisuus. Suositeltavia kirjoja...niitä on monia. Laivan propulsio, Marine propellers and propulsion, Principles of Yacht Design, Pienen ja nopean aluksen vastus ja propulsio(?). Siinä jotain. Mitään yhtä kirjaa ei ole olemassa, mikä sisältäisi kaiken haluamanne tiedon, vaan joudutte lukemaan useampia kirjoja.
Itse joskus nuorempana ihmettelin myös lapojen paksuja etureunoja ja teroittelin parikymppisen koneen Al-potkureita lavat etureunasta. Saatu hyöty oli hädin tuskin mitattavissa. Mikäli potkurin maalasi, saattoi saavutettu nopeuden lisä häipyi kokonaan ja jos ei, alkoi potkuri syöpyä, tulla karkeaksi, etureuna paksuntua ja lopuksi saavutettu hyöty kääntyi negatiiviseksi. Lisähaittana tuli vielä reunan heikkeneminen, jolloin mikä tahansa uiva palikka muotoili reunaa.
Lisäksi potkureissa, joille tehoa tuodaan suhteellisen paljon pinta-alaan nähden, ollaan hyvin lähellä kavitoinia tai tosiasiallisesti potkurilla tapahtuu koko ajan kavitointia. Paksuhkolla johtoreunalla on helpompi hallita kavitaation alkamiskohtaa lavan pinnalla. Mikäli johtoreunan muotoa muutellaan on vaarana, että kavitaatio alkaa lähempää etureunaa sillä seurauksella, että alipaineiset kuplat osuvat potkurille takaisin lavan pintaan lavan keskelle tai jälkiosalle, rikkoen vähitellen maalin, jopa muokaten alumiiniakin.
Kilpapotkurien viritys on sitten tieteen ja taiteen välimaastossa olevaa kokeellista puuhaa, jossa viimeisiä solmunrippeitä haetaan erilaisiin olosuhteisiin todella suurella työllä ja melkoisella rahalla. Kokenut, ammattitaitoinen potkurivirtuoosi on tällöin todella rahan arvoinen kaveri, koska heitä ei yksinkertaisesti ole montaa ja aikaa on rajoitetusti.