iltasadun lukeminen?

samaa.. meillä on kuukauden nuorempi ja on ihan samanlainen, keskittyy vaan ihan lyhyisiin, kuvallisiin kirjoihin.. veikkaan että menee lähemmäksi kahta ikävuotta

Poika 1v3kk ja hampaiden harjauksen jälkeen istutaan sylikkäin äidin ja isän sänkyyn ja luetaan Meidän vauva-kirjaa(on kuulunut vuoden -83 äitiyspakkaukseen enkä tiedä mistä ihmeestä on meille tullut). Siinä on aina yhdellä aukeamalla lyhyt loru. Esim."pallo pomppii pom,pom,pom. Kenen käsi nappaa sen, vauvan vaiko tyttösen". Poika tykkää katsoa kuvia kun ne on selkeitä ja ihmiset on osattu piirtää melko oikean näköisiksi. viimeisellä aukaemalla on kuva kun vauva istuu pinnasängyssä ja toinen kuva kun nukkuu. itse juuri luen noita lyhyitä loruja(sen verran jaksaa keskittyä) ja sitten yhdessä etsitään kuvasta esim. pallo, vauva, vauvan äiti... näyttää ne kirjasta. Kun tullaan tuolle viimeselle sivulle niin sanon, että "vauva nukkuu, annatko hyvän yön suukon" ja poika antaa kerran tai pari. Sitten siirtyy omaan sänkyyn.
mitään ihan kunnon tarinoita ei kyllä meillä lueta mutta tuollaista simppeliä.

Meillä tyttö 1v 9kk ja satujen aika on alkanut NYT! Aina olen tytölle lukenut ja halusin itsekin ottaa sadun rutiiniksi ennen unille menoa, ennen vain ei jaksanut oikeen keskittyä. Se tulikin ihan luonnollisesti nyt kun tyttö jaksaa jo kuunnella=) Vieläkään ei pitkää stooria lueta mutta jaksaa kuunnella lyhyen kirjan verran jossa jo joku tarina kerrotaan. Hyviä ovat sellaiset joissa lopussa laitetaan myöskin nukkumaan, meillä tyttö sanookin lopuksi että "laitetaan mekin nukkumaan";)
Tyttö itse jo hakee mieleisensä kirjan tai sanoo mitä haluaa tänään lukea=) Odotelkaa rauhassa, kyllä se aika vielä koittaa!

Meillä on monta lasta ja yksi lapsista oli juuri vähän yli yksivuotias kun perutti syliin usein kirjan kanssa ja kuunteli koko kirjan ihan hiljaa. Hän on edelleen kova lukemaan kirjoja, on nyt 13v. Meillä on myös lapsi joka on nyt 6v eikä vieläkään jaksa kunnolla keskittyä kuntelemaan... Lukee kyllä jo itse. Ja nuorimmaisemme täytti juuri 2 ja tykkää hirveesti kirjoista, mutta toiminnan miehenä hänen täytyy päästä koko ajan näyttämään kuvia ja kääntämään sivuja yms. yms.

Vauvaiän kuvakirjoista siirytiin aste kerrallaan teksikirjoihin. Ensin vain yksi lause per sivu ja ajan myötä lauseita tuli lisää.On hauska myös kysellä ja keskustella kirjoista lapsen kanssa,niin mielenkiinto säilyy.
Teksti kirjat aloitettiin muumiminikirjoista, laurakirjoista ja ainoista.Myös elmeri-kijasarjaa ollaan luettu,se sopii minusta ihan ekoiksi kirjoiksi hyvin, on tosi vähän teksiä. Tomppa on hyvä vaihtoehto ainolle ja sopii ainoa paremmin nuoremmalle lukijalle.Kokeile ihmeessä tomppaa pojallesi!
Meillä aino vei heti mennessään(1-vuotiaana) ja niitä luemme edelleen yhä uudelleen ja uudeleen.Käymme säännöllisesti kirjastossa lainaamassa uusia kirjoja.Tämän hetkinen neidin(2v1kk)ehdoton lemppari on laura kirjat.Meillä on Laura pyöräilee kirja lainassa kolmatta kertaa kun tyttö sai 2-vuotis lahjaksi oman polkupyörän ja on siitä enemmän kuin innostunut. Sitten kun se oma lemppari kirja löytyy kannattaa lainata sarjan muitakin kirjoja, meillä Tyttö jaksaa kuunnella vaikka pari tuntia laura ja aino kirjoja tai niin kauan kun niitä vaan jaksaa lukea. Iltasadun olemme rajoittaneet kolmeen kirjaan tai yhteen pitkään esim kikero kirjaan tai yhteen pikään satuun(suomen lasten satuaarteita).Tyttö selailee kirjoja myös mielellään omatoimisesti, mutta parasta on kun joku lukee.Ja onhan se mukava hetki yhdessä ,lueskella kirjoja.Aloittaa aamu lukemalla ja rauhottua kesken päivän hulinan olemalla lähekkäin kirjan kera sekä lopettaa päivä hyvällä tarinalla.
Vanhempi näkee kyllä milloin on aika siirtyä monisanasempiin kirjoihin ja milloin lukeminen kannattaa keskeyttää vaikka kesken kirjan, sanon välillä omalle tyttärelleni että luetaan illalla kirja loppuun.


Mukavia lukuhetkiä sinulle ja lapsellesi!

Meillä poika 3v ei jaksa edelleenkään keskittyä yhtään pidempiin tarinoihin, repi äskettäin Peppi Pitkätossu kirjan, jota kummitäti yritti ruveta hänelle lukemaan... Kovakantiset, tosi lyhyet kirjat menevät, mutta itse haluaa käännellä sivuja ja koko ajan pitää selittää mitä kuvissa tapahtuu, luettua tekstiä ei jaksa kuunnella.

Olen illalla lukenut yleensä lyhyen runon tai lorun ulkomuistista, niin ei tarvitse väistellä lentäviä kirjoja eikä riidellä siitä miten ei saa repiä sivuja...

Meillä alettiin pojalle lukemaan iltasatua ihan vastasyntyneestä lähtien. Nyt on 2,5v ja jaksaa ja haluaakin kuunnella sadun joka ilta, jopa pidemmänkin. Saa aina hakea itse hyllystä mieleisensä iltasadun joka sitten luetaan.

Ihanaa että äidit ja isät lukee iltasatuja, pidetään siitä kiinni!