Ilmoitelkaa, jos näette vilauksen.Tähän aikaan tuskin ulkona liikkuu, on varmasti mennyt jo nukkumaan? - Helsingissä ei ole vielä tullut ainakaan tänään vastaan.
Onko anoppia näkynny?
naisellinen nainen
24848
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
iltalenkillä niin nyrpeän näköinen vanhempi naisimmeinen. Koiraani mulkaisi niin paheksuvasti vaikka isännällä kakkapussikin kädessä. Oliskohan ollut anoppisi.
Kiitos, vastauksesta. En kyllä omaani etsi. Kun olen tälläinen "kiltti", suomalainen, nainen, niin etsin tuolle yhdelle nimimerkille, joka täällä aina väliin kirjoittaa. Vapaata "anoppia".
Pitäisi olla nuorempi kuin tyttärensä. Nämä ovat vaatimukset. Ja varmasti tietty pyöreys ei olisi tässä, nais-ihmisessä pahitteeksi. Ja mukavahan tuo pitäsi luonteeltaan varmasti ei mikään pahansisuinen. Niitä kyllä vapaan riittää.
Ilmoittele, jos kohdallesi sattuu...Tämä missio ei liene mahdoton? tehtävä?
taisi olla "mission impossible". Oliskohan se helpompi löytää se tytär. Anoppi tulisi kyllä sitten kaupanpäälle. Vaan en minä miksikään puhemieheksi ala vaikka kiltti olenkin. Ite saa etsiä.
Näin se luulisi käyvän, jos "järjellä" ajattelee, mutta kun tuo mies on EHDOTON. tai MAHDOTON, samapa tuo. Suojelee kuulemma itsään. No, se on kyllä, hyvin inhimmillistä, näinä kovina ja tunteettomina aikoina. Ja viisasta, mutta, jospa silti olisi tämä mahdollisuus: näin nettiaikana??
Perusteluni:
1. Anopit ovat hyvin viisaita ja kekseliäitä (noin pääpiirteiltään, huom! eivät kaikki)
2. Anopit osaavat piitoutua....muuttaa kampaustaan vaihtaa nimeään.Valehdella ikänsä.
3. Nykyajan anopit ovat liikkuvaa sorttia eivät istu keinutuolissa eivätkä välttämättä kudo sukkaa, vaikka nämä taidot osaavatkin...
4. Anopit ovat vikkeliä! Heitä ei niin vaan "omaksi otetakkaan".....
Siis eiköhän yritetä kuitenkin vaikka tehtävä on "mission impossible". Kunnialla loppuun.
Me suomalaisethan emme vähällä anna periksi!
Meissä on sitä S.I.S.U.A vai miten se oli?
se mies lähinnä mahdoton. Olisiko jo tytärten kesyttäminen liian helppo juttu ja nyt kaipaa vähän kovempaa haastetta. Voinhan minä sitten huikata, jos ehin näkemään.
kovin kauan vapaa ole. Tuollahan se vapaa anoppi huseerasi naisten tansseissa. Kuulin, kun ainakin kolmelle herramiehelle lupasi saatolle pääsin. Tiedä kuinka monelle vielä, kun täytyi lähteä notkumaan tänne nettiin:)
Niin, ei tämä mies kyllä mitenkään, minuakaan tähän tehtävään, noin niinkuin pyytänyt. Aivan itse tämän tehtävän itselleni otin.
Mutta, kun olen luonteeltani kovin avulias. Niin ajattelin, että pitäähän toisen suomalaisen toista suomalaista auttaa. Näin niinkuin vähän entisaikaakin siis hyvässä hengessä. Tämä yhteishenki kun meiltä 50 ikäisiltä tuntuu, olevan vähäsen kateissa?
Eiköhän laiteta sanaa kiertämään. Tästä anopista, ties vaikkapa tiellemme sattuisi. Nämä anopit kun ovat sittenkin kovin harvinaislaatuisia....toivotaan nyt kuitenkin etteivät vielä ole täysin sukupuuttoon kuolleita.
Jospa, edes yksi vapaa löytyisi! Sitähän ei koskaan tiedä! Minäkin pidän silmäni "auki", kun tulee matkusteltua aika paljon...Jos ei, täältä suomesta niin pitää tuoda anoppi sitten ulkomailta.
Ei luovuta toivosta- Vielä....tehtävä jatkuu...
Lähdenkin tästä yöpuulle kultani viereen nukkumaan. Hyvää Yötä!
En tiedä mistä aavistin. Liekö naisen vaistoa, että tämä anoppi olisi juuri tätä tyyppiä...Enhän minä mitenkään nyt jouda hänen peräänsä, kun pitäsi kultani viereen joutua...
Ja huomenna jo kaikki on myöhäistä!!! Kerro edes missä päin Suomea näit hänen liikkuvan tänään, tietysti käy niin että, junalippu Rovaniemelle on jo aamu 06.00 junaan?
sanoisin että on ollut haudassa jo parikymmentä vuotta. Mutta kun en taida olla....
Eikö nyt mitenkään voisi harkita....
...kun olen niin kovasti tykästynyt tähän itsekseen olemiseen. Sen myötä vaatimukset ovat kasvaneet aivan mahdottomiksi.
Mutta pidetään mielessä jos joskus se mieli muuttuisi...
Toivoa pitää aina elämässä olla, kiitos siitä!
Herra isä mikä hengen palo.
Ihan vapaana kuljeksin ja huilailen, mitä ny välillä pitää rentoutua, silloin en jouda niin sivuilleni vilkuileen, meinaan, että jospa tämä kyseinen anopinnetsijä olis vaikka siinä lähellä lorvaillut.
Varmaan myöhässä olen taas, mutta kun piti minunkin siihen Rovaniemen junaan katella, että olisiko siellä kuvailemaasi anoppia. Olihan siellä, mutta iältään aika vanha, useampi 50 perään, niin että tuskin hän oli se oikea, ainakaan niin oikea kuin minä.
*Istuu odottelemaan..joko junaa tai sitä vastausta*
Arvasin tuon, jokin aavistus oli. Liekö naisen vaistoa. Että, sinne Rovaniemeen junaan ennen minua ehdit. Itse myöhästyin. 5 minuuttia. Juna meni. Minä jäin asemalle. Piti siitä sitten kääntyä hypätä metroon takaisin. Mieheni ihan ymmällä!!Ja meille kun näitä "vieraitakin kun oli tänään just tulossa, päivällisille, kylläpä silloin tuppaavat, kun on jotain näinkin tärkeää tiedossa kun "anopin metsästys", ja vielä jollekin ihan muulle tuntemattomattomalle, vieraalle miehelle, vapaata anoppia etsitään!!. Mieheni kun haluaisi olla se jolle tätä anoppia etsitään, mutta se ei käy. Selitä siinä sitten tämän asian ydin tärkeys!! Suomalaiselle miehelle, nyt on kyllä todella vaikeaa..
Et sitten kysynyt tältä olisko hän kenties "oikea anoppi?" Tuota ikää minunkin on vaikeaa näin äkkiarmaalla tietää, voipi olla hyvinkin että, iän puolesta, kyllä tai sitten ei.
Täällä minä ny sitte istun, istunu jo monta tuntia, Rovaniemen asemalla.Voisinhan tietenkin mennä kaupungillekkin, mutta en osaa päättää lähtisinkö kävellen, taksilla vai bussilla. Ja mukavahan tässä on istuskella ja katella ohikulkevia, tiätkö, näillä ei ole täällä yhtään niin kiire ku siellä etelässä.
Taidankin ottaa sen sinun appiukon ja muutan sen kans tänne. En meinaan ole sitte ihan teidän lähellä, anopithan on kuulemma ihan kauheita, vaikka, pakko myöntää, minä en kuulu siihen joukkoon, löytyy todistajiakin pari kappaletta.
Sinullakin harmia noista vieraista, olisit soittanut niille ja kertonut teillä riehuvasta metsästysrutosta ja sanonut sen olevan erittäin tarttuvaa ja sitkasta ruttoa.
Ai niin, kysyin minä, ei ollut oikea, ei, hän oli jo neljännen polven anoppi. En kyllä ymmärtänyt, mitä tuo tarkoittaa, mutta enhän voinut tyhmyyttäni näyttää ja kysyä. Näillä täällä on omat sanastonsa. Siinäpä mulla ja sinun appiukolla onkin tehtävää, oppia näille tavoille.
Nyt taidan mennä varamaan lipun ja tulen takas sinne alaspäin.Onkin nopeampi paluumatka, sehän on alamäkeä sinne täältä ylhäältä, veturinkuljettajan tarvitse kuin jarrua kovemmissa vauhdeissa painaa.
Koitahan alkaa järjestämään kunnon päivällistä, voi olla että teille on taas huomenna tulossa vieras. Älä kuitenkaan kesäkeittoa valmista, se ei ole mieliruokaani, ei edes pakon edessä.
toivottavasti tämä kotimatka on/oli leppoisa. Mielelläni minä "appiukkoni" toki mukaasi laittaisin, mutta kun meillä ei ole enää elossa yhtään appiukkoa eikä anoppiakaan. Siksi tuo mieheni niin, innostui kun kuuli että, täällä anoppia etsiään.... Jos, näin olisi ollut niin IDEAHAN olisi ollut mitä parhain. Oma anoppini oli kyllä "maailman kultaisin ihminen". Eikä tuossa appiukossaan mitää "vikaa ollut".
Lupaan olla laittamatta sitä kesäkeittoa, ei se minustakaan mitään herkkua ole. Ai, niin ihan unohdin kertoa että, nämä vieraat olin kyllä ihan itse kutsunut, kahtaviikkoa ennen meille syömään. Meille kun sukulaiset pitää ihan pyytämällä pyytää, almanakan kanssa kun eläävät. Joten, siinä vähän niinkuin hermostuin....suotta vieraille, ei ne nyt voineet mitenkään aavistaa, ETTÄ minulla on tälläinen tosi TÄRKEÄ projekti meneillään...., ei vaikka hyvin minut kuulemma jo tuntuvatkin..
Kun tänne Helsingiin vihdoin saavut, niin ilmoittelepa minulle, kyllä täältä aina kunnon päivällisen saa. Ettei tarvitse nälkäisenä maailmalla kulkea. Se kun on vasta kurjaa on.
On se sitten mukava asia, tuo Rovaniemeltä paluu on yhtä alamäkeä. Matka kulkee niin joutuin.
En minäkään ihan tuota ymmärrä, että mitä se sillä olisi oikein tarkoittanut : tällä neljännellä polvella. Yrittiköhän jotkenkin vihjata, sinulle että, kokemusta kyllä löytyy.. Tämä kokemushan olisi hyvä juttu. Tälle miehelle täytyy kyllä elämää kokennut anoppi nyt jostain saada, on niin säikähtänyt. Liekö naiset huonosti kohdelleet tiedä häntä?. -
Olet jo varmaan junassa tai sitten perillä. Älä nyt kuitenkaan hyppää väärällä asemalla pois. Vaan istu "kiltisti" aina päätepysäkille asti. Kyllä, se konduktööri sitten tulee sanomaan, jos et ole ihan varma, oletko jo päätepysäkille.
Ai, niin tänään ei kyllä valitettavasti tämä vierailu käy. Kun pitää "uutta astianpesukonetta" lähteä hakemaan tuolta Espoosta. Vanha kun sanoi yhteistyönsä irti. Ja käsin minä en kyllä pitkään ala tiskaamaan.
Mukavaa päivän jatkoa sinulle! Niin ja Ilmoittele jos, näet anoppia!
Tämä nyt ei liity mitenkään tuohon anopin etsintään, mutta jos, vaikka osaisit minulle kertoa, että, missä olen virheen tehnyt?
Pulmani on siis seuraava: Astianpeskoneemme meni rikki. Sanoi sitten tuo YYA -sopimuksemme, yksipuolisesti irti. Ilman mitään neuvotteluita?
Aina olen tätä konetta mielestäni, hyvin kohdellut. Astiat jopa käsin pessyt, ennenkuin olen ne koneeseen laittanut. Kiltti kun olen. Olen ostellut kaikki kalliit pesuaineet ja huuhteluaineet. Kiitellyt joka kerta hyvin tehdystä työstä. Mutta, ei. 5 vuotta vaan meillä viihtyi, ja nyt kun uusi kone meille, vaivalla tuotiin. Kolmannessa kerroksessa asutaan. Talossa ei hissiä? Niin mitä tekee tämä "vanha" kone - itkee pillittää nyt? Älkää häntä kierrätykseen viekö? Tässäpä taas yksi pulma. Eihän meille mahdu? Tämä asunto kun on kyllin epäkäytännöllinen muutenkin, 50-luvulla rakennettu talo kun on. Eikä kellariin mitään mahdu, ihan tupaten täynnä... Mitä teen? Kiltti kun olen, näin luonteeltani. Pidänkö nyt sen oman pääni? Anopilta kun ei voi kysyä neuvoa? Itse täytyy nyt tämäkin ongelma ratkaista? Kyllä elämä tuo meille 50 näitä lisäongelmia, yhdestä kun selvitään, niin jo on toinen kulmatakana odottamassa...
Huhhuh, olipa vikkelää kyytiä, välilä jopa toivoin, että olis ollut ylämäki,mutta taitava veturinkuljettaja oli, vikkeläjalkainen, siis tarkoitan oikeaa jalkaa, joka oli lähinnä jarrua.
Oletko muuten huomannut kuin nopsaan se aika kuluu junassa,missä on se ravinteeli? Ajattele, sieltä sai tilata olutta ilman ruokaa. Shen takia thämä kirhjoitush on hieman myöhsässä.
Sen appiukko metsähtyksenki unohdin kokonaansha.
Mutta jatkan huomenna, jotenki näppäimistön kirjaimet ihankuin olisi sekaisin.
Ymmärrän täysin pulmas. Ekana neuvo, ÄLÄ opeta uutta konetta noin hyvälle, siitä seuraa muuta kuin ikävyyttä ja itkujen parkua.
Nyt neuvoisin teitä ostamaan omakotitalon ja sen takapihalle asentaisitte tämän *itkuiikka-astianpesukoneen*. Istuttaisit sen sisään lumpeenkukkia, ajattele kuin kaunis se olisi.
Tieten, jos ette halua muuttaa (mitä minä en tekisi pelkän koneen vuoksi,on meinaan mahoton homma), voisit kysyä taloyhtiöltä luvan siirtää kyseisen *rämän* talonne etupihalle opetussuunnitelmaksi.Voisit pitää kursseja taloyhtiön lapsille *miten täytän/tyhjennän/autan äitiä/isää* ja kurssimaksu olisi minun mielestä sellanen 5€/kersa. Kuka sitä ny naapurin lapsia ilmaseksi opettaisi ja saisithan osan uuden koneen kuluista pois.
Nyt olen hieman väsynyt ja taidan ottaa hieman unta kaaleen. Öthphyyyitä.
No, ymmärränhän minä jo näin 50 , että niitä jalkoja on kaikenlaisia, isoja ja pieniä. Vikkeliä ja vähemmän vikkeliä.
Nopsaan se aika junassa, missä ravinteeli on.
Mutta, jos kuintekin älä nyt pahastu. Seuraavan kerran kun anoppia lähdet metsästämään. Niin minulle siitä jotenkin etukäteen ilmoittaisit. Laittaisin sinulle, kiltti kun olen, sinne matkalle sitten kunnon eväät. Vaikka, syntyperäinen stadilainen olenkin. Niin olen minä ihan syötäviä karjalanpiirakoita opetellut tekemään, niin että voit sitten valita: riisi tai peruna tai ohra. Munavoilla vai ilman. Piirakoita mukaasi laitan. Sanot vain monta haluat. Ilmoittaisitko myös että, juomaksi ottaisitko tuota maitoa vai piimää? Ihan näin varmuuden vuoksi. Sitä ei katsos, tiedä kuinka pitkä reissusta milloinkin tulee, ja jospa sattuisi niin huonosti että, väärällä asemalla poistuisit, niin laitanko makuupussin myös reppuun. Untuvaista en kyllä valitettavasti omista. Mutta, kyllä sillä makuupussilla vielä näin alkukesän ja syksyn tarkenee. Kaikkeen on kuule tässä elämässä hyvä varautua. Sen olen oppinut! Näin kun on 50 ei koskaan tiedä mihin joutuu milloinkin? Kotimaassa vielä menettelee mutta, jos ulkomaille asti joutuu, noin niinkuin tahtomattaan? ja kun näissä junan ravinteleissa tuo ruokapuoli tunnetusti on laadultaan kovin kehnoa. Sitä minä, ihan sinuan itsesi parasta ajattelen.
Niin ajattelin minä tuotakin. Kiltti kun olen. Että, noin niinkuin varmuuden vuoksi, olisi hyvä jos, sinulle saataisiin noin niinkuin "matkaseuraksi", älä nyt ymmärrä väärin. Kunnollinen vanhanaikainen herrasmies. Joka ihan sinun turvallisuuden takia, vähän niinkuin perääsi katsoisi? Ettei mitään ikävää reissulla vaan sattuisi? - Siinä on hiukan ongelmaa, kun nämä kunnolliset vanhanajan herrasmiehet ovat johonkin täältä stadista ainakin kadonneet? Mikä lie syynä? Voi, voi, menipä tämä nyt vaikeaksi? No, eiköhän siihen joku ratkaisu hyvissä ajoissa löydy. Uskoisin niin. Ja jos, emme itse sitä keksi, niin ainahan tänne 50 keskutelupalstalle voi jättää ilmoituksen, sieltä varmasti saamme apua. Ovat niin kovin avuliaita, nämä sinne kirjoittajat. Ja fiksuja ihmisiä, oletkos muuten huomannut?
Hyvää maanantaita ja työpäivän alkua sinne sinulle vaan. Tai jos vaikka lomalla olet niin hyvää lomapäivää. Itse tästä menen esikoilleni, ainukaiselleni tsuveita keittämään ja töihin häntä laittamaan. Mieheni jo matkaan laitoin. Kiltti kun olen.
Meni tuo aamupäivä sitten siinä.Ja siinä kokonainen päivä MYÖS. Kun piti itseäni "hienoksi" laittaa.. Kampaajalla piti käydä, no tiedät sinä mitä kaikkea naisen pitää tehdä ulkonäkönsä eteen kun menee PANKKIIN.
Mieheni kun ei oikein lämmennyt tuolle omakotitalon ostamiselle. Hän on sitä mieltä että, hyvä meidän tässä on. No, hän kun aina ollut tämän meidän perheen finanssi-hissi puolen rahavarpaat niinkuin hoitanut. Ei ymmärrä lainkaan, kun minä yritin selittää silloin aikanaan kun tavattiin, että kyllähän minä osaan. Olin kuullut että, infalalalaaatio, tai mikä sekä nyt oli SYÖ RAHAVARPAAT. Tälläista minä olin kuullut. Oletkos sinä kuullut jostakin infallasta? No, stadilainen (monenessa polvessa, olen ja naispuolinen). Niin, nopeasti minä tuonne PANKKIIN silloin kiiruhdin ja KAIKKI RAHAVARPAAMME HETI SIELTÄ POIS PITKÄ JOLTAIN LILLILTÄ OTIN. Minä silloin ajattelin, että kyllä se on parempi että, minä nämä niinku ihan oikeasti syön. Rahavarpaat.. Parempi se on niinkuin että, PANKKI ne yhteiset rahavarpaamme syö....No, tämän jälkeen mieheni on jostain kumman syystä ollut sitä mieltä että, hän on meillä se finassi-hissi. Tai jotain...
No, minä nyt sitten tänään sinne PANKKIIN, itse PANKINJOHTAJELLE. Jonotin ja jonotin. Aikaa sinä tovi meni. Minä sanoin sille PankinJohtajalle: että, minä olen kyllä kuullut että, teillä on täällä niinku tuota rahavarpaita? ja sitä kun jollakin PitkälläLillillä, niin minä muistelisin? Ja minä nyt tulin sitä rahavarpaita hakemaan. En minä kyllä kaikkea vie, vaan sen verran vaan että, saan talon tuonne Latviaan rakennetuksi. Niin, ja sitten sen verran myös että, kun perhe täytyy tänne Suomeen jättää, sitten minä kerroin tälle PankinJohtajalle että, tämä rämä astianpesukone tämän nyt on aikaan SAI. Jotta, ei kaiketi tässä ole mitään epäselvää?. Enhän minä voi kilttinä ihmisinä jättää itkevää pesukonetta. Heitteille?? Ajattelin, että, mukaani otan sen. sinne Latviaan. Ja auton. En muuta. Jos, niinkuin sinne Latviaan muutan ja talon sinne rakennan, ihan itse? Näillä rahavarpailla.
Tämä PankinJohtaja sitten kovasti päätänsä rupesi kaksin käsin pitelemään. Sihteerinsä käski sitten minua poistumaan. nopesti.Sanoi että, PankinJohtalle tuli ihan oikeasti joku mikkihiiri tai sellainen. Niin minä olin kuulevani. On se sitten kummallista kun nykyaikana kaikki on niin vaikeaksi tehty. Minähän vaan sitä rahavarpaita menin hakemaan Pankista. Siellä niitä kun rahavarpaita kuulemma on. Luulisi että, joku tolkku sillä Pankillakin. Vähemmästä rahavarpaista ahmisesta täyteen tulisi.
Mutta ei tämä nyt onnistunut, tyhjin käsin jouduin pois tulemaan sieltä PANKISTA. Ja minä kun tämän ISON KÄSILAUKUNKIN mukaani, ihan sitä varten että, mahtuupi paljon rahavarpaita noin niin yhdellä kertaa. Tämä käsilaukkukin ei sitten ollenkaan sopinut uuden kesäkretonkini kanssa yhteen. Oli sitten niinku vähän tyylittömä naisena katuja asteltava. Kyllä minua vähän hävetti. Näin niinku naisena ja ihmisenä.
Et tiedä, kuinka HARMITTI kun kotiin vihdoin pääsin. Kyllä pitkään oli mieli maassa. Sitä ihminen kun kiltti, sanon minä. Niin sellaista ihmistä, kuin minä, vaikka itse sanonkin. Vääryydellä maailma kohtelee ja koittelee.
En hän minä nyt voi tämän talon lapsilta mitään rahavarpaita pyytää, kyllä se niin, että minut kun tuntevat, ne pyyteleepi minulta. Annanhan minä. Sääliksi käy niiden vanhempia, jospa niillä on RAHAVARPAAT MYÖS SIINÄ SAMOISESSA PANKISSA! Joka itse kaikki rahavarpaat mässää! Joten kyllä tämä pulma nyt taisi tältä erää jäädä sinne ratkaisemattomien pulmien joukkoon....
No, mitä minä sinulle näitä huolia valittamaan. Kiltti kun olen. Varmasti on sinulla itselläsi ihan omasta takaa. Kenelläpä niitä ei olisi kun ikä on jo tämä 50 .
Hyvää illan jatkoa sinne! - Ai, niin jos sitä anoppia....näet? Niin muistahan HYVISSÄ AJOISSA ILMOITELLA.
Piti vielä sinulle ilmoittaa, että, laitoin VARMUUDEN VUOKSI sinne uimaräpylät, sinne sinun matkareppuusi. Ilmoistako kun ei koskaan tiedä, jos jotain tulee mieleesi kartan ja kompassin lisäksi niin ilmoittele. Kyllä minä, kiltti kun olen tämän repun kuntoon laitan. Tulevaa reissua ajatellen.
Ei, en ole ikinä kuullut infalalalaatiosta, inhalaattorista kylläkin, mutta se ei liity pankkiin mitenkään, ellei sitten pankinjohtajalla ole astma.
Mainitsemiasi rahavarpaitakaan en tiedä, mutta syynä siihen on kai se, kun en ole stadilainen, ollut ikinä, muutaman kerran piipahtanut vain siellä ja silloin eikai muutu stdilaiseksi, eihän??
Mitä taas tuohon pankinjohtajan hiustenharomiseen tulee, minä luulen hänellä olleen erittäin kuiva ja saamaton viikonloppu ja onhan näissä ilmoissakin syynsä, raukka varmaan ei ollut saanutkaan matkaa sinne Madeiralle, eikö ne siellä tapaa käydä, Karibian risteilylle pankinjohtajan rahavarpaat eivät riitä. Oho, minäkin jo varpaista.
Todentotta, liian kiltti taidat olla, kun ihan yksin olisit sinne Latviaan mennyt päästäen näin miehesi mellastamaan hurjassa Helsingissä.
Sitä minä jäin miettimään, kun huomasit laukkusi olevan ihan liian mauton kretonkiisi, mikset sinä mennyt stockmannille ja ostanut uutta laukkua? Samalla olisit voinut katsella niitä viimeisiä myyntipäiviä, olisit saattanut muutaman 100€ tienatakkin, ihan pohjakassaa ajatellen, tai siis taloa ajatellen,vai miten se nyt pitikään mennä, mutta naisenahan sinä tiedät mitä tarkoitan.
Tällä hetkellä minulla ei noita huolia pahemmin ole, jos sitä anopinmetsästystä ei huoleksi lasketa.Vaikka eihän se minun huoli olekkaan vaan sinun, jotenkin meinasin sen omaksi huoleksi omia.
Olisihan se kyllä mukava minunki lapsilleni appiukko ottaa, mutta iänmyötä sitä tulee valikoivaksi, on niin vaikea päättää otanko 40 , 35 vai ihan 50-miehen.Sen tiedän että 56 miestä en ota.
Minä kiitän jo valmiiksi siitä eväspaketista, muista laittaa niitä karjalanpiirakoita, mutta jätä munavoi pois, pelkät munat riittää. Minä kun olen kuullut, että muna sillointällöin otettuna piristää kummasti myös 50 -naista.
Vein muuten tänään tuohon lähikauppaan ja pankkiin ilmoituksen *Etsitään mukavaa vapaata anoppia*, niissä molemmissa on huomenna kakkukahvitarjoilu, silloinhan on väkeä runsainmäärin liikkeellä, etenkin 60 -ihmisiä, luulisi nyt tärppäävän, mukaan laitoin sitte sen sinun numeron. Tiedät laittaa kännykkäsi jo illalla lataukseen, voi olla että pirisee huomenna.
Mukavaa illanjatkoa sinulle sinne stadiin.
Minä nyt oikein henkilökohtaisesti Sinua, tässä kiitän! Kyllä se varmasti oli inhalaattori tämä sana. Mutta, minulla kun tämä "kuulo" ja joskus tämä ymmyrryksin, tai ymmärrys. Näin kun 50 ikäryhmässä jo ollaan. Niin sekaisin siinä sitten menee tämä muka TÄRKEÄT sanat.
Minusta on kuitenkin, aina ollut niin mukavaa, kun tässä elämässäni. Nämä elämäni miehet. Siis myös exät (monikossa). Ovat kyllä ottaneet tämän IKÄVÄN rahavarpaiden tai sama se nyt minkä nimen niille antaa.. niin tämän TÄRKEÄN asian vastuulleen. Kaikki he ovat kyllä elämässäni aina MIELELLÄÄN tämän vastuun itsellen ottaneet, kun elämää minun vierälläni eläneet. Sitten finanssi-hissiä. Olleet. Ja hyvin minua siitä huolimatta kohdelleet, kiltti kun olen. Niin ettei minun kyllä ole sen puoleen ollut koskaan mitään hätää tai valittamista ole ollut. Ihan oon naisellisena naisena, saanut vaan olla. Itse olen aina sitten lähtenyt, kun olen ajatellut että, nyt ilman minua jo toimeen tulevat nämä exät (monikossa), heidän parastaan minä. Kiltti kun olen. Sitä minä en kyllä sitten ymmärrä miten minä senkin ongelman. Kun jokainen haluaisi. Että, yhteinen hautapaikka, sitten joskus? Siinä minulla on kyllä yksi ratkaisematon ongelma. No, kyllä se sitten varmasti jotenkin ratkeaa.. Itse olen sen aikaan saanut. Ihan itse. Näin killtinä ja naisellisena naisena.
Tuohon Latviaan menoon kyllä minulla ihan strategisia perusteluita löytyy. Ajattelin ne kyllä kertoa tälle PankkiJohtajaHerralle. Sitten kun mikkihiiri on hänen luotaan pois lähtenyt. Mutta kyllä sinä nyt taidat olla oikeassa siinä: että Madeiran reissu se vaan oli tältä PankkiJohtajaHerralta jäänyt väliin. No, sitä ongelmaa minä en nyt kyllä itselleni. Jotta, ratkaisua tähän pulmaan hänelle etsisin. Vaikka kiltti olenkin.
Kyllä minun nyt täytyy alkaa taas uudelle matkalle tuonne Moskovaan valmistautua. Jospa samalla kun sinne Moskovaan lähden näitä syysvaatteita itselleni katsastamaan. Jospa samalla sivulleni vilkuilisin, jospa se anoppiehdokas vastaan tulisi.
Katsos, minun on sinulle nyt monenpolven Stadilaisena vähän tätä taustaa näin niinkuin valaistava. Nuo suomenruotsalaiset "muka hienosto rouvat", ne siellä Stockkalla käyvät. Luulevat että, on niin kuin hienoa väkeä. Kun suomenruotsalaisia ovat. Mutta vaikka itsellänikin tätä suomenruotsalaista sukujuurta äidin puolelta vahvasti löytyy. Olihan tämä äidin suku ihan oikeasti täältä Herttoniemen kartano -suvusta alkuperin lähtöisin. Minä kun muista. Näistä sukukirjoista kaikkea, serkullani kun ovat. Hän kun viimeinen tämän suvun jatkaja. Niin ne sukukirjat ovat hänen hallussaan. Sieltä sitten tämä äidin isoisän joku..lähtivät sitten Espooseen ja oman kartanon sieltä hankkivat. Niin tämä Stadin suomen-ruotsalaiset ovat tätä "uutta sukupolvea", mutta me jotka täällä olemme jo pitempään monessa sukupolvessa asuneet, niin meillä nämä juuret kyllä tuonne Venäjälle johtavat.Siksi minäkin aina Moskovassa joudun käymään. En minä nyt Stockkalla. Se on näiden "uusien suomen-ruotsalaisten" sukujen juttu. Ihan kyllä säälittä nämä suomen-ruotsalaiset rouvat, kun eivät kaikkea tätä tiedä. Ja luulevat sitten olevansa "hienoja ja fiinejä" rouvasihmisiä. Kyllä me todelliset naiselliset naiset käymme tuolla Moskovassa asti hankintamatkoillamme.
Tuohon appiukko kysymykseen ehdottaisin: kiltti kun olen että, miten olisi jos, sinä ottaist ne kaikki. Niin minä kyllä tämän ongelman ratkaisisin.. Jos, oma olisi. Kiltti kun olen.
Kyllä sinua nyt joku on on ilkeyttään tämän ohjeen: että muna päivässä. Kohtuus kaikessa, se on kyllä parempi vaihtoehto jo tässä iässä 50 .
Kyllä sinä tänne Stadiin ihan niinkuin turvallisin mielin voit tulla tämä minun ajattelukyky ja strateginen- ja informaativinen poikkeavuus, johtuu kyllä ihan tästä, kun niin monessa polvessa täällä Stadissa nämä sukujuuret. Molemmin puolin. Sekä äidin että isän. En usko että, tätä muilta löytyy. Siis uusilta tänne tulokkailta. Kyllä meitä täällä vähän on. Vanhemmat suvut jo sukupuutton ovat kuolleet. Että ei mitään pelkoa. Kyllä voit ihan rauhassa tänne tulla.
Kyllä minä sieltä sinulle sinne sinun reppuusi, jotakin käytännöllistä myös Moskovasta tuon, mitä luulisit olisiko kenties maastopuku hyvä ajatus, ajattelin nyt sitä anopin metsästystä.
Kyllä, sinäkin nyt tämän "anopin metsästys ongelmaan", jotekin olet sotkeutunut. Ystävällinen kovin olet. Kiitos, sinulle siitä, kun tämän ilmoituksen käyt sinne Pankkiin jättämässä.
Tämä Latvia on strategisesti sen verran ongelmallinen ja monisäkeinen juttu ihan lyhyesti kyllä näin selittää, kyllä minä sen sitten sinulle kerron kun tuota joskus paremmin selvitän.
Nyt menen iltapäivä tsuveet meille keittämään.
Hyvää Päivän jatkoa vaan Sinulle!