Mulla on pienoinen ongelma siinä että kun tapaan jonkun tyypin ja juttelen sen kanssa.. Pidän sen luonteesta ja jutuista mutta sitten.. ihan aina.. tyrmään kaikki tunteet siihen ettei se jätkä vastaa mun ulkonäkö vaatimuksia..
Yksinkin jätkä on aivan ihana.. En tosin ole ikinä nähnyt häntä livenä vaan tutustunut netissä.. Se puhuu ihanasti ja lupas viedä mut joskus kalliolle katsomaa auringon laskua ;) mutta mutta.. taas kerran.. teen ulkonäöstä esteen.. mitä teen? :S:S
Sit jos joku poika halaa mua.. saatan olla iha pihkas.. mut se varmaa johtuu hellyyden kipeydestä..
Yksinkin jätkä on aivan ihana.. En tosin ole ikinä nähnyt häntä livenä vaan tutustunut netissä.. Se puhuu ihanasti ja lupas viedä mut joskus kalliolle katsomaa auringon laskua ;) mutta mutta.. taas kerran.. teen ulkonäöstä esteen.. mitä teen? :S:S
Sit jos joku poika halaa mua.. saatan olla iha pihkas.. mut se varmaa johtuu hellyyden kipeydestä..
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mulkin on vähä tolleen :DD Jotenki se ulkonäkö vaikuttaa liikaa! en ymmärrä.Pari kertaa oon mesess melkee johonki ihastunu... mutt sitte alanki miettii enkä pidä sen ulkonäöst ja sitte oon ihan hämilläni. Mut joo... kyll mä ihastuu osaan niiku in real life... aika hyvin jopa xD Mut jooo... en itekkää tiiä mitä aattelen ja millonki
Et voi olettaa kaikkien miehien olevan jotain alusvaatemalleja. Tuo on pelkkää pinnallisuutta. Jos tapaat jonkun kivan pojan, älä mieti liikaa sitä ulkonäköä. Kaikki ovat omalla tavallaan söpöjä ja komeita. Huomaat sen joskus itsekin.
mahdat olla itse aika pörfektöö? miks tarviit jonkun vitu hyvännäkösen jota kaikki kuolaa ja havittelee? Tolla menolla et kyllä tosisaan tuukkaan saamaan ketään huh huh..