Olen yrittänyt mato-ongella kalastaa ihanasta jäisestä kuolasjärvestä Norjan puolella Haltin juurella. Ei tulosta. Uskon että on kalaa niin puhtaassa syvässä järvessä. Mitä kaloja ja millä keinoin paikalliset sieltä ottavat?
Onko Kuolas-järvessä kalaa?
Haltinkävijä
74172
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
oikeesti sä et halua sellasta tietää.
Kertokaa pohjoisen ihmiset millä tavalla Norjan puolella olevasta Kuolasjärvestä saa kalaa? Asia kiinnostaa kovasti koska tulen joka kesä käymään siellä.
sole siun tieoksi millä met kalastamme. koita siä vaan turisti laillisia keinoja.
niin ei tarvitse sanoa. Ehkä yhtenä iltana kesässä (jos sää sallii) olen yrittänyt saada illalliskalan ihan mielenkiinnosta mitä kalaa sieltä nousisi. En ole turisti. Kartan turistipaikkoja. Koko vuoden säästän rahaa että pääsen pohjoiseen kesällä. Yhtäkään roskaa en jätä jälkeeni. Olen hiljaa ja ihailen pohjoisen luontoa kävellen kymmeniä kilometrejä päivässä. Kiitos teille jotka vastasitte.
Kai sulla on luvat kunnossa? Mainitsemasi järvi sijaitsee ulkomailla eikä Suomen kalastuslupa oikeuta kalastamaan siellä. Lisäksi Suomesta tuoduilla kalastusvälineillä ei saa kalastaa Norjassa ellei niitä ole desinfioitu kalatautien ehkäisemiseksi. Tarkastajalle on esitettävä sekä kalastuslupa että todistus desinfioinnista. Niiden puuttuminen voi johtaa ankariin sakkoihin, kalastusvälineiden takavarikointiin ja jos kyseessä on rikkeen uusiminen, jopa maahantulokieltoon. Paikalliset ei siinä järvessä pahemmin kalasta. Järvi on voimalaitoksen säännöstelyallas minkä takia vedenpinnan vaihtelut voi olla suuriakin. Se myös heikentää kalakantoja.
Joo, Guolasjärveä on joskus käytetty voimalaitoksen säännöstelyaltaana ja siihen on rakennettu säännöstelypato 1910-luvulla. Voimalaitoksen sähköä käytettiin mm. Ankerlian kaivoksissa. Alla olevassa norjalaisen voimayhtiön kotisivulta lainatussa tekstissä kuitenkin sanotaan, että vesivoiman tuottaminen Guolaksella loppui tulipaloon vuonna 1919, eikä voimalaa sen jälkeen enää kunnostettu. Vuonna 1938 kauppamies Abrahamsen osti vesivoimalaitoksen jäännökset ja myi ne romurautana eteenpäin pala palalta:
"Spede forsøk med privat initiativ Guollasjokka var den første kilden som ble brukt til vannkraftverk i området som Nord Troms Kraftlag nå dekker. “Norwegian Copper Mines LTD” bygde i 1900 en hydroelektrisk kraftstasjon, som blant annet forsynte gruvene i Ankerlia med strøm. Den 2800 meter lange linebanen til Moskogaisa ble drevet av elektrisk kraft, og man hadde elektrisk lys på stigerbrakka “Moskis”. I 1906 ble den første demningen bygd, og anlegget ga da 110 hk. Birtavarre Gruber overtok anlegget i 1909, og bygde raskt en ny reguleringsdam ved Guollas. I 1912 hadde man flerdoblet produksjonen, og fikk ut rundt 560 hk. Kraftstasjonen ga dermed lys til hele verket og kobbergruvene i Ankerlia. Folket i bygda nøt derimot ikke godt av denne tidlige produksjonen av elektrisk kraft. Driften ble stanset av en brann i 1919, og kraftverket ble aldri bygd opp igjen. Punktum i historien ble satt da skraphandler Abrahamsen kjøpte opp restene fra det nedlagte verket i 1938, og solgte det stykkvis ut igjen som skrapjern."
http://www.ntkl.no/foer-stiftelsen-av-nord-troms-kraftlag-as.67131-8237.html
Guolasjärvessä on kaikki verkkokalastus kielletty. Virvelikalastus on sallittua paikallisen kalastuskortin lunastamalla ja kalastusvälineet desinfioimalla (virallisessa desinfiointipisteessä).
Kerrotaan, että 1900-luvun alkupuolella, kun Ankerlian kuparikaivokset olivat toiminnassa, kaivosmiehet kalastivat Guolasjärvessä dynamiitilla.
Rautu on ainoa Guolas-järvessä esiintyvä kala. Rautukanta on kärsinyt kääpiöitymisestä.
Järveä säännösteltiin 20 metriä vuonna 1972. Tällä on ollut kielteisiä vaikutuksia järven kalastoon. Koekalastukset (Overbefolkede röyevann i Nord-Norge - ORN-prosjektet) ovat osoittaneet, että vuoden 1993 jälkeen yli 20 senttiset raudut ovat käyneet erittäin harvinaisiksi. Järvessä on tiheä, mutta kääpiöitynyt rautukanta.
Guolasjärvi on siis säännöstelty järvi, ja tulva-alueen (overflatearealet) ala vaihtelee kevättalven 240 hehtaarista loppukesän 1140 hehtaariin.