Viime vuoden heinäkuussa meni noin 200 kwh vähemmän. Taas aika nauraa ihmisten ilmoittamille kokonaisenergiankulutuksille...
Heinäkuussa meni 1012 kwh
160 m2 ja 4 asukasta
312812
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Tosin oltiin viikko poissa. Viime heinäkuussa meni 80 kWh vähemmän eikä silloin oltu viikkoa poissa. Vertailun vuoksi: kesäkuu 1146, toukokuu 1516, huhtikuu 1948...
2008
642kWh kaikki sähkö käyttövesineen sis. lämmitys/jäähdytys.
642kWh heinäkuu
Talo Oulussa, neliötä pari sataa ja asukkaita neljä.
Sähköä meni heinäkuussa 992kWh. Se jakautui seuraavasti: lämmitys 112kWh, käyttövesi 394kWh, muu 486kWh
Kesäkuussa meni yht. 998kWh, lämmitys 240kWh, käyttövesi 357kWh, muu 401kWh
(Liittyen muihin kesäkeskusteluihin Kiertovesipumpun sammutuksella olisin siis säästänyt korkeintaan 350kWh ja tallustellut kylmässä pesuhuoneessa.)
Lämmitys on ollut välillä päällä(automatiikan ohjaamana) kun on nämä ilmastonmuutoskesät alkaneet eli heinäkuussa on niin kylmä että muuten tulisi vilu. Lämmitys on ollut kuitenkin vähäistä suurin osa on tainnut mennä pesutilojen lattialämmityksiin. Toki osa siitä on tullut lämmöntalteenoton kautta muualle taloon.
Yöt ovat olleet sen verran viileitä että jäähdytystä ei ole tarvittu. IV-koneen yöjäähdytys on riittänyt mainiosti. Yhtenä yönä on ollut hieman rajoilla. Aurinko ei kesällä paista suoraan sisään mistään joten jäähdytystarve muutenkin pieni.
Toukokuussa tarvittiin vielä lämmitystä oikeasti ja silloin kulutus lämmitykseen oli 723kWh. Elokuun kylmät yöt alkavat varmaan taas vaatia hieman lämmitystä.
Nuo muut ovat ok, mutta käyttövesi on aika huikea, vuositasolla jopa 4500kWh.
Mitä outoa tuossa on?
4500kWh/a --> 0,06€/kWh = 270€/a = 22,50€ kuukaudessa lämpimästä vedestä.
Eihän tuohon hintaan saa lämmintä vettä edes kaukolämpökerrostalossa.
meillä rapiat 2oo lämmintä neliötä, lähellä oulua asutaan ja meni n. 1500kwh pelkästään heinäkuussa sähköä, suorasähkölämmitys ja ainatarpeen tullen päällä termostaattien ohjaamana. onkos sinulla suorasähkö?
Vesikiertoinen lattialämmitys sähköllä. Talo on jonkin verran tavannomaista paremmin eristetty ja lämmityssysteemit on hyvin säädetty.
En osaa sanoa mikä sinulla noin paljon enemmän vie. Pitäisi vähän tietää elintavoista, vedenkulutuksesta ja muista asioista. Jos pystyt seuraamaan mihin kuluu minkäkin verran niin syypääkin, jos sellainen on, voi löytyä.
Motiva kertoilee että "normaali" kulutus olisi 800kWh/v per nuppi. Meillä menee 1200kWh per nuppi. Ehkä voisi vähemmälläkin lorottelulla pärjätä. Osin voi johtua kyllä noiden kahden pienimmän takapuolen pesuista yms. Sähköä ja vettä saa kuitenkin vielä hyvin edullisesti, joten ei hätää.
(Minun ei nyt tartte säästää kun vasta vaihdoin auton vähempikulutuksiseen, Entinen 12-15l/100km bensaa ja nykyinen 6l/100km dieseliä. Kulku muuttui kyllä paljon verkkaisemmaksi. Pitäisi hankkia taas jokin auto joka syö paljon....)
millä systeemillä pystyt seuraamaan noin tarkasti mihin sähkö menee, onko sinulla kulutusmittarit käytössä?
Mites ilmanvaihto on hoidettu ja paljonko arvioit siihen kuluvan sähkö vuositasolla?
Paljonko muuten on kokonaissähkönkulutus vuodessa?
Meidän talo on toki aurinkoisella paikalla etelässä, mutta maaliskuusta asti on lämmitys kylppäriä lukuunottamatta ollut pois. Jotenkin tuntuu muutaman vuoden kokemuksella, että ei heinäkuussa voi tarvita lämmitystä missään päin suomea.
Ilmeisesti olen siis väärässä.
Toki tämä talo on matalaenergia mallia yli puolet pienempi kulutus kuin A-luokkaan sallitaan, mutta että heinäkuussä lämmitetään, niin sitä en puremati usko.
Kokonaiskulutus on nyt vuodelta n. 26000kWh ja vajaa motti puita takassa.
Mulla on sähkökattilassa meno ja paluuputkissa lämpötila-anturit. Näen lämpötiloista millä teholla kattila lämmittää. Pienin teho on 2kW ja seuraava 4kW, kiertovesi lämpenee n. 1 asteen pienimmällä teholla ja kaksi seuraavalla. Tehon havaitseminen on helppoa. Lämpötilat tallentuvat tietokoneelle kerran minuutissa ja execelillä voi laskea montako minuuttia vuorokaudessa on mikäkin teho ollut päällä.
Sama juttu lämminvesivaraajan kanssa. Siinä on lämpötila-anturi vastuksen lähellä. Lämpötilasta näkee melko hyvin milloin vastus päällä.
Pientä heittoa noissa tulee kun vastuksen teho vaihtelee hieman eikä ole just esim. 2kW aina. Luulisin että +-10% tarkkuuteen pääsee kuitenkin. Tärkeintä minulle oli kulutuksen suuruusluokka, ei niitä millilleen tarvitse tietää. Mielenkiinnosta seurannut vastaako kulutukset sitä mitä teoriassa ennen talon valmistumista arvelin. Ehkä laitan vielä oikeat kulutusmittarit sähkötauluun lämmitykselle ja lämminvesivaraajalle.
Antureina olen käyttänyt 1-wire antureita. Ne on melko edullisia (3-5e/kpl) niitä voi laittaa samaan johtoon useampia. Niitä minulla on iv-kanavissa, lämmitysputkissa, huoneissa yms. parikymmentä kappaletta. tuolla on hieman tietoa jos kiinnostaa. http://www.mrsoft.fi/ohj01.htm
Ilmmanvaihtokone on enervent pelican. Se näyttäisi kuluttavan sähköä noin 2000kWh vuodessa kaikkineen. Mittasin tehoa kulutusmittarilla ja katsoin sähkömittaristakin kun tiputin kaikki sähköt hetkeksi pois. Jälkilämmitys on sähköllä ja sen kulutus oli viime talven aikana 100-300kWh vuodessa. Jälkilämmitys alkaa lämmittää hieman noin -5 - -10 asteen pakkasella, joten kulutus on mitätön. Tuloilmatermostaatti on asetettu noin 19 asteeseen. Tässä koneessa on tavalliset ac-puhaltimet. Ne kuluttavat kohtuullisen paljon kun ilmanvaihto on lämpimään vuodenaikaan noin 110-130 l/s ja talvella 80-110. Uusiin malleihin saisi dc-puhaltimet joilla kulutus olisi pienempi.( tiedä sitten onko lisähinta niin suuri ettei kannata).
Riippuu hieman paikkakunnastakin. Joissakin paikoin on ollut liki kaikkien aikojen kylmin heinäkuu. Katsoin heinäkuun lämpötiloja ja meillä oli heinäkuun toisella viikkolla maksimilämpötila 13 astetta ja minimi 7 astetta. Aurinko ei paljon paistellut. Silloin näytti lämmitys olleen päällä.
Heinäkuun viimeisinä viikkona oli kylmiä öitä silloin oli myös lämmitys hieman käynyt päällä. Muuten on ollut vain pesuhuoneen lattialämmitys.
Riippuu myös miten aurinko paistaa sisälle. Se on vähän kaksipiippuinen juttu kun paiste vähentää alku ja loppukesästä lämmitystarvetta mutta keskikesällä voi helteellä tulla talosta sauna. Minulla ei keskikesällä aurinko paista sisään(tulee katto eteen), niin lämmitystä voi tarvita. Lämmitys on ollut hyvin vähäistä. Mielestäni tasapainotus on kohtuullisen onnistunut kun ei vastaavasti ole tarvinnut jäähdytystäkään. (keväällä ja syksyllä matalalta paistava aurinko pääsee sisälle).
Anopilla on ollut muutamana aamuna rivarissa niin kylmä että on pitänyt sähköuunia päällä jotta vähän lämpenisi. Talonmies on "fiksuna" miehenä sammuttanut pattereista kierron kun heinäkuussa ei tarvitse lämmittää.
331 Kwh. Talo 190 neliötä ja maalämpö. 3 asukasta. Oltiin yliviikko poissa kotoa. Kokonaiskulutus vuodessa 9000Kwh. Tässä talon sähkömittarin kulutus eli eroittelu ei ole.
Itse olen odotellut milloin sähköyhtiöstä tulee tasoituslasku niin näkisi että onkos mennyt enemmän vai vähemmän tuota sähköä viimeiseen vuoteen. Arviona ne käyttävät toissavuotta jolloin meni 2730 KWh. Sinänsä on ikävää kun käyttää sähköä vähän niin käyttömaksut ym maksaa enemmän kuin sähkö. Olisipa hinnassa kaikki, yksikkömaksu KWh sisältäisi kaikki, käytti sitten 3000 kwh tai 20000 kwh vuoteen.
Suuri osa sähköstä perustuu todellisuudessa kiinteisiin maksuihin, jotka eivät riipu tuotannon ja kulutuksen määrästä.
Paljon sähköä käyttävät maksavat teidän vähän käyttävien kuluja.
Kuukausimaksujen tulisi olla moninkertaisia nykyiseen nähden ja kWh-maksujen selvästi pienempiä.
Paljon sähköä käyttävät maksavat teidän vähän käyttävien kuluja.
---
kyllä minulla ainakin nuo kulut on hyvinkin selvästi eroteltu itse sähkön hinnasta. Kaikille kulut tulevat samanhintaisina käyttävät sitten sähköä vähän tai paljon. Fortumikin kertoi nostavansa kuluja 9% syksyllä
Fortumin jakeluhinnat nousevat keskimäärin 9 prosenttia,
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/07/13435&sort=false
mutta selkein olisi kyllä laittaa kaikki yhteen ja sen jälkeen kilpailutuskin olisi paljon mielenkiintoisempaaa kun voisi oikeasi vertailla mitä kwh maksaa.
mennyt 1.1-1.8.2008 välisenä aikana.
ei sähkölämmitystä siis, muuta kun kylppärin lattiassa.
Ohessa meidän kulutus, kopio Exelistä, joten luettavuus ei parasta mahdollista, mutta ehkä selviää. Taulukko alkaa vuodesta 1997. Tuo alkamisvuodenaika johtuu kesä-/talviajan vaihtumisesta.
Lämmin p-a 120 m2, viisi henkeä. Talo Keski-Suomessa.
PVM LUKEMA KUL/kk
1.4.2007 20182
1.5.2007 21086 904
1.6.2007 21930 844
1.7.2007 22685 755
1.8.2007 23400 715
1.9.2007 24118 718
1.10.2007 24860 742
1.11.2007 25770 910
1.12.2007 26948 1178
1.1.2008 28200 1252
1.2.2008 29512 1312
1.3.2008 30678 1166
1.4.2008 31862 1184
1.5.2008 32694 832
1.6.2008 33472 778
1.7.2008 34157 685
1.8.2008 34939 782
Aika erikoinen kulutuskäyrä. Vuodessa menee jotain 11000kWh ?
Arvailen
Korkea sähkönkulutus jos ei ole sähkölämmitys. talvikuukausina kulutus nousee. -> Suuri valaistussähkönkulutus ja/tai paljon autojen tms. lämmitystä ja/tai jokin varasto tai autotalli pidetään sähköllä sulana.
Jos sähkölämmitys niin asukkaita vain kaksi tai kesäaikaan ollaan mökillä saunomassa -> vähäinen vedenkulutus ja talvella todella paljon tulisijan lämmitystä.
Mikä tuosta tekee erikoisen. Talvella menee enemmän lämmitykseen. Meillä on maalämpö ja kiertoilmalämmitys ja saunassa puukiuas. Kosteissa tiloissa vesikiertoinen lattialämmitys, joka on kesälläkin päällä. Halkoja menee kolmisen mottia vuodessa. Takkakin on, mutta ei lämmitetä kuin ehkä kerran kuussa talvella, että pysyy toiminnassa.
Henkilöitä on siis viisi, 3 telkkaria ja tietsikkaa. Kuution kokoinen kotikylmiö. Kaksi autoa, joita lämmitetään talvikaudella aamuisin pari tuntia (myös sisätilat). Talo on samalla mökki, saunotaan 3 krt/vko. Ei lämmintä varastoa, vain pannuhuone (6 m2).
Nämä minun lukemani ovat siis oikeita kulutuslukuja eikä muistelujen tai yhden sähkölaskun varassa olevaa mutu-tietoa.
Luin hieman huonosti tekstisi. Siellä tosiaan luki että viisi henkilöä.
Maalämpö selventää asiaa. Jotenkin mielessäni oli sähkölämmitys, niin siihen kulutuskäyräsi olisi ollut omituinen.
Hyvä kun on tilastoa pidemmältä ajalta niin ei tarvitse aina mutuilla, kuten tällä palstalla yleensä.
miten ihmeessä inssi sai kesäkulutuksen melkein samaan kuin talven kovimmat pakkaset, eli jos lämmin vesi on pääsyöppö energiassa, pitäisi kesät olla kolmasosa talvisista, samat suihkut ja kuumat pesuvedet, joten lämmitykseen ei tarvita oikeestaan kovin paljon, toisaalta kai lattialämmitys vie sähköä koko ajan
Niin. Nämä lukemat on insinööri merkinnyt ylös ja hra Exel laskenut niistä kk-kulutuksen. Minun koulutuksellani 1312 kWh ja 685 kWh eivät ole ihan sama kulutus. Laskentatavasta riippuen kyseessä on joko 91,5 %:n tai 48,8 %:n ero. Mielestäni nuo ovat jo merkittäviä eroja.
Mutta minähän olenkin insinööri.
Meillä menee noin 600kWh / kk kaikkeen sähköön uudessa matalaenergiatalossa 150m2 kesäkuukausina. Neljä henkeä, sähkösaunassa 1 krt/vko. veden lämmitys tuosta noin 200kWh/kk. PH S lattialämmitys päällä myös kesällä.
Koko vuoden sähkön kulutus oli viimevuodelta vain reilu 11000kWh. Takassa 1krt/pv tulta. Halpaa on ainakin meillä sähkö. Lasku siinä 80€/kk missä taloussähkö ja lämmitys.
kuinkas paljon se pesällinen puita päivässä maksaa.... ja paljoko säästää kulutusta?
onko tilastoa.
Talo 180 neliötä 1,5 kerrosta ja 70 neliön autotalli, jossa noin 12-14 astetta. 2006 muutettu. 3 henkilöä ja puita poltettu noin 1 motti. Talo lähes matalaenergia ja talli alle normien. Tässä faktaa
Sähkömittari Kulutus Kulutus Pumppu
pvm kWh kWh/kk kWh/päivä h/kk
1.6.2007 4193 580 19 101
1.7.2007 4589 396 13 33
1.8.2007 4955 366 12 24
1.9.2007 5361 406 13 33
1.10.2007 5880 519 17 71
1.11.2007 6540 660 21 128
1.12.2007 7450 910 30 270
1.1.2008 8500 1050 34 281
1.2.2008 9600 1100 35 361
1.3.2008 10550 950 33 300
1.4.2008 11725 1175 41 309
1.5.2008 12428 703 24 175
26.5.2008 12857 429 17 69
1.7.2008 13295 438 13 41
1.8.2008 13626 331 11 23
Pumppuna carrier ja pellolla 2*250m putkea. Ja talossa on myös lattia lämmin. Isäntä on kotona sortsit jalassa kesät talvet. Tämä on siis totista totta eikä mitään shittiä. Lämmitystä ei ole laskettu erikseen vaan tässä on koko kulutus. Investointi maksoi n. 9500€. On muuten kiva talviaamuna kävellä lämpimään talliin ja katsoa kun naapurit raapivat ikkunoita. Säästöä on monenlaista ja kukin säästää mihin rahat riittää.
Meille puut ei maksa mitään, hieman vaivaa, minkä voi ottaa liikuntana.
Ilman takkaa sähköä kuluisi lämmitykseen vesi ehkä max 10000kWh/vuosi eli taloussähkön kanssa noin 16000kWh/vuosi meidän kulutuksella. Säästää niillä puilla siis laskussa muutaman kympin kuussa.
Olipa kiva kiva niksi, ja suoraan menneisyydestä.
Jos tollasia edes ajattelee tänä päivänä niin, voi vain kuvitella muuta säätöä ja kikkailua.
Niitä piisaa, niin kauan sähköllä yrittää lämmitellä vettä ja taloa. Siinä saa olla vesi- ja suihkuminuuttipoliisina koko perheelle, saa polttaa takkaa "ilokseen", saa sammutella valoja, jne.
Olen ollut samassa veneessä. Sitten rakensin ja laitoin ihan oikean lämmityssysteemin. Asumisen laatu parani kolmanteen potenssiin, vuosittaiset (ja kk) kulut on pienet. Vaimo tykkää, lapset tykkää ja homma toimii.
Niin kauan kuin itse saa päättää oman talon toiminnasta, on elämä liian lyhyt jotta alkaisin enää temppuilemaan lämmityksen/elämän laadun kanssa.
Hehee, no meillä ei ole mitään pumppuja vaan lämmitetään siellä missä on tarve. Pesuhuoneessa on toki myös kesällä lattialämmitys päällä. tarkat termostaatit, ei ylilämmitystä, ja talossa hyvät eristeet ja kaikki yritetty optimoida suunnittelu ja rakennusvaiheessa myös energiatehokkuuden kannalta. Kukin tekee omat ratkaisunsa, no meillä on talo pian maksettu kun ei tarvinnut ottaa isoa lainaa lämmitystä varten. Koko talon sähkölämmitys älytermostaateilla lattialämmityksellä sisältäen lämminvesi noin 4-5 keur.
sama virsi.
Talo kohta maksettu. Kun kustannusarviot menevät tänäpäivänä 200 kEur, ei ole mikään probleema eri valinnoilla saada maalämpöpumppu porakaivo sopimaan upeasti budjettiin.
Ja halvalla lämmitetään koko taloa ja aah, kuinka mukavasti otetaan niiiin pitkiä suihkuja koko 5 hengen perhe kuin halutaan. Ja edullisesti.
Samat lämmönsäätöautomatiikat ja muut härvelit on käytössä. Ja on vaivaton. Ja on hyvä!
-
Ikipävänä en perustaisi uuden kalliin rakennuksen lämmitystä veden lämmitystä suorasähkön ja lattakaapeleiden varaan. En toden totta, kun itse saa valita!
Jos ostaa grynderitalon tai rakentaa poikkeuksellisen pienen (esim. alle 130 m2) nykytalon, ja perheessä tulee olemaan aina vain 1-2 jäsentä, niin en sittenkään. Miksi ottaisin sisäänrakennetun miinan elämäni sijoitukseen?