Menin ihastumaan (jälleen kerran) saavuttamattomaan.
Olen 17-vuotias, tänä vuonna 18 vuotta täyttävä tyttö, ja olen bi-seksuaali. Tosin pidän itseäni melkein lesbona, koska tyttöihin ihastun viiteen kuudesta, mutta joka tapauksessa miehetkin kiinnosta a aina välillä. =D
Mutta nyt asiaan. Minulla on taipumus ihastua ystäviini, mikä on tietysti hyvin typerää, koska kaverit ja muut pitäisi pitää erillään... on sitä kuitenkin joihinkin ei-kavereihinkin tullut ihastuttua.
Ja nyt olen ihastunut taas erääseen ystävääni, viisitoistavuotiaaseen. Ongelmia olisi varmaan muutenkin, sillä en uskalla ikinä paljastaa tunteitani ihastukselleni, itsetunto ei ole aivan kunnossa ja ujonpuoleinenkin olen aina välillä. Ainoa ongelma vain ei ole se, vaan se, että tämä ihastukseni on muslimi.
Islamhan kieltää tiukasti homoseksuaalisuuden, ja muutenkin seurusteluasioissa on tiukat säännökset. Ystäväni on kuitenkin kertonut minulle, että epäilee olevansa myöskin bi. Muutenkin hän vihjailee aina silloin tällöin, että hänellä olisi samanlaisia tunteita minua kohtaan kuin minulla häntä kohtaan. En yleensäkään kuitenkaan uskalla antaa vastakaikua. En luota vaistoihini.
Minun tekisi niin mieli kertoa hänelle tunteistani. Ystävyytemme vain voisi mennä piloille, alkaisimme sitten seurustella tai emme. Jos hänellä ei ole samoja tunteita, kaikki ei varmasti jatku aivan ennallaan tunnustukseni jälkeen, ja jos alamme seurustella, niin erotessa tiemme erkanisivat varmaankin. Jos eroa nyt edes tulisi, mutta mistäs sitä koskaan tietää.
Mutta turhapa sitä on edes harkita, että alkaisin seurustella hänen kanssaan ikinä. Eihän hän saa seurustella, vain mennä naimisiin jonkun MIEHEN kanssa, innostaa sitten tai ei. Ja ystäväni ei varmasti halua rikkoa uskontonsa sääntöjä, saati sitten pettää perheensä. Minun ja perheeni välillä hän varmasti valitsee perheensä, vaikka ystäväni aina purnaakin vanhemmistaan minulle. Se taitaa kuitenkin vain olla sitä murrosikää. :p
Mutta kertokaas te viisaammat, että mitä pitäisi tehdä? Tunnustaa vai unohtaa?
PS. Ystäväni tietää seksuaalisesta suuntautumisestani.
Olen 17-vuotias, tänä vuonna 18 vuotta täyttävä tyttö, ja olen bi-seksuaali. Tosin pidän itseäni melkein lesbona, koska tyttöihin ihastun viiteen kuudesta, mutta joka tapauksessa miehetkin kiinnosta a aina välillä. =D
Mutta nyt asiaan. Minulla on taipumus ihastua ystäviini, mikä on tietysti hyvin typerää, koska kaverit ja muut pitäisi pitää erillään... on sitä kuitenkin joihinkin ei-kavereihinkin tullut ihastuttua.
Ja nyt olen ihastunut taas erääseen ystävääni, viisitoistavuotiaaseen. Ongelmia olisi varmaan muutenkin, sillä en uskalla ikinä paljastaa tunteitani ihastukselleni, itsetunto ei ole aivan kunnossa ja ujonpuoleinenkin olen aina välillä. Ainoa ongelma vain ei ole se, vaan se, että tämä ihastukseni on muslimi.
Islamhan kieltää tiukasti homoseksuaalisuuden, ja muutenkin seurusteluasioissa on tiukat säännökset. Ystäväni on kuitenkin kertonut minulle, että epäilee olevansa myöskin bi. Muutenkin hän vihjailee aina silloin tällöin, että hänellä olisi samanlaisia tunteita minua kohtaan kuin minulla häntä kohtaan. En yleensäkään kuitenkaan uskalla antaa vastakaikua. En luota vaistoihini.
Minun tekisi niin mieli kertoa hänelle tunteistani. Ystävyytemme vain voisi mennä piloille, alkaisimme sitten seurustella tai emme. Jos hänellä ei ole samoja tunteita, kaikki ei varmasti jatku aivan ennallaan tunnustukseni jälkeen, ja jos alamme seurustella, niin erotessa tiemme erkanisivat varmaankin. Jos eroa nyt edes tulisi, mutta mistäs sitä koskaan tietää.
Mutta turhapa sitä on edes harkita, että alkaisin seurustella hänen kanssaan ikinä. Eihän hän saa seurustella, vain mennä naimisiin jonkun MIEHEN kanssa, innostaa sitten tai ei. Ja ystäväni ei varmasti halua rikkoa uskontonsa sääntöjä, saati sitten pettää perheensä. Minun ja perheeni välillä hän varmasti valitsee perheensä, vaikka ystäväni aina purnaakin vanhemmistaan minulle. Se taitaa kuitenkin vain olla sitä murrosikää. :p
Mutta kertokaas te viisaammat, että mitä pitäisi tehdä? Tunnustaa vai unohtaa?
PS. Ystäväni tietää seksuaalisesta suuntautumisestani.
Vastaukset 7
Vanhimmat
hoitoon. Pääsi ei ole kunnossa
...sä ton perustelet? Onko ihastuminenkin nykyään jotenkin sairasta? Voisit vastata jotain järkevää itsekin etkä vain jotain tollasta shittiä. Mene ite sathana hoitoon ennen kuin tulet sitä muille toitottamaan.
sen, että 18 täytettyäsi seurustelu 15-vuotiaan kanssa olisi myös rikos.
...täyttääkin helmikuussa 16. Että nih. Ja kiitos vaan todella kannustavista vastauksista. -.-'''''
Mielestäni tuo uskonto on kyllä vakava ongelma, jota ei varmaan kannata uhmata. Niillähän tosi tarkkaa ja vakavaa kaikki tollane.
Ehkä voisit kertoa että olet ihastunut häneen. Luulen että sinulle tulisi parempi olo. Voit samalla kertoa että haluat olla ystävä ja ymmärrät että uskonnonkin takia ihastus on väärin, etkä halua tuhota mitään.
Ikäero asia oli vissiin kunnossa..
Koska hän on muslimi, voit aiheuttaa hänelle aivan suunnattomia vaikeuksia. Pahimmassa tapauksessa hänetä lähetetään vaikka Saudi-Arabiaan, missä hänet kivitetään kuoliaaksi ihan luvan kanssa.
Jos rupeat suhteeseen hänen kanssaan, tee se selväksi jollekulle taholle, joka tarvittaessa pystyy suojelemaan häntä.
Suuntautumisesi on ihan ok. Älä ikinä häpeä sitä. saat olla juuri sillätavoin hetero/bi/lesbo kuin haluat. Pahin vihollisesi on yllättäen täysin suvaitsematon telaketjulesbo, joka luulee tietävänsä kaiken. Ole nainen ja sellainen kuin olet.
...pitää tosiaan olla varovainen. :P Yritän näiden neuvojen mukaan toimia vastaisuudessa. :)