sitten kirjottamiani juttuja tuolta ihastus-palstalta ja tavallaan säälittää mitä sitä on tullu rustattua jonkun ihmisen takia, joka ei arvosta. Niin helpolla joutuu mielikuviensa riuduttamaksi jos ei uskalla ottaa asioista selvää ajoissa. Enhän mä sitä silloin tajunnut, miten naivi olin. Nyt tunnen jotenkin mieletöntä empatiaa ja rakkautta sitä pohjattoman surullista tyttöä kohtaan, joka sillon olin. Sielä se istuu sängyllä mykkyrässä ja itkee ja tekis niin mieli halata sitä. Ei ole ennen tullu tämmöstä tunnetta. Jännä. Arvostakaa itseänne!
Luin noita pari vuotta
-s-
1437
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
järkeä ja tunnetta!