Ei huvita mennä ulos. En mennyt eilenkään. Minulle on ihan tyypillistä, että ei huvita lähteä kotoa minnekään yleensä 3 päivää on maksimi sisällä sitten on pakko lähteä ulos. Torstaina viimeksi kävin illalla kaupassa, sen jälkeen en ole poistunut kotoa. Yksin ei huvita lähteä. Olen masentunut jäätyäni viikonlopuksi yksin ja siksi en halua lähteä mihinkään. Tuntee kyllä, että olen väsynyt ja aivot ilman happea ei toimi kunnolla, mutta en välitä siitä.
En mene ulos, en tänäänkään!
eristynyt
275537
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Vois tehä ihan hyvää.
Pieni kävelykin vaan.
mene aina vähän kerrallaan pihalle. istu koti oven rappusilla. hae posti. tai vie roskat. jne :) tai avaa edes ikkuna että saat muuta ajateltavaa .
Mutta käytä aika hyödyksi, lue innostavia kirjoja tai jotain.
Välillä on mukavampi vaan nyhjätä himassa. Kauppaan täytyy joskus yrittää ehtiä just ennen kuin panevat oven lukkoon. Ja mulla sama "kolmen päivän sääntö"; sit tekee jo mielekin lähteä ja nähdä ihmisiä.
En ota ite tästä enää mitään ongelmaa, joskus ennen lisäsin vielä ahdistusta ajattelamlla, ettei tämmöinen vetele. Mutta nyt osaan armahtaa itseäni, en ota korviini ns. tietävämpien neuvoja vaan jopa nautin näistä erakkopäivistä. Ehkä jotenkin tarvitsen tällaista eristäytymistä, että pää kestää.
Tsemppiä sullekin!
Kirjoitat viisaasti👻🥛🌞🐇🧸👋
että joutuu olla koko ajan menossa. Oli vielä puoli vuotta sitten vain yksi kaveri, mutta nykyään, helvetti, sitä on kaikenlaista elukkaa pyytämässä kesteille. Ai harmi!
Minäkin olen viettänyt sisäpäiviä. Täytyy sanoa, että ilman syyllisyyttä ja pahaa oloa en ole niistä päivistä selvinnyt, mutta jotenkin kituuttamalla ne ovat menneet. Pääsääntöisesti olenkin maannut sängyssä ja nukkunut jos olen sattunut unen saamaan. Lukea en ole "jaksanut"..en tiedä miksi. Masentuneena ei vain nappaa oikein mikään, vai oisko siinä laiskuuttakin mukana.
Sisäpäivinä kuitenkin syön, käyn wc:ssä jne...eli teen ne "pakolliset" toimet.
Minä olen aina silloin kotona neljän seinän sisällä, ku ei huvita lähteä ihmisten ilmoille. Ja miksi ei huvita siihen syyt on monet. Joskus ei vaan jaksa edes kammata hiuksia/meikata pukea, jotta voisi lähteä ulos. Joskus ei halua nähdä ihmisiä varsinkaan tuttuja, jotka kyselee kuulumisia (kun ei ole mitään kuulumisia). Joskus on käynyt useampana päivänä peräkkäin asioilla/tuttujen luona ja ei sitä joka päivä ole asioita tai ei huvita samoissa paikoissa käydä.
Pakko aina välillä päästä jonnekin ja ulkona istun pihalla päivät pitkät. Olen tavallani erakko mutta silti kaipaan jonnekin vähintään parin päivän välein, tulen muuten mökkihöperöksi. Mutta yksin en lähe, silloin istun mieluummin yksin kotona kun lähen jonnekin yksin, aina pitää olla mies seurana. Kaupassa käyminenkin piristää näitä tyhjiä päiviä. Kaikista parasta olisi kun olisi koko aika joku vierellä joka haluaisi tehdä jotain koko aika. Tämä oleminen tympäisee ja mitä sitä tekee yksin muuta kun on. Vielä kun on tuo paniikkihäiriö niin se estää yksin tekemistä aika paljon.
Mie en poistu kans ennenku pakko. Vaikka kauppaan. Pelkään ihmisiäkin.
Sama masentunut mies. Ei huvita mikään. Välillä ei jaksa lähteä mihkään ku on yksinäinen. Alkaa vaa vituttaa ku näkeeki naisia ja tietää ettet kelpaa. Kaikilla on vain omat kaverit ja piirit.
Ikinä puhelin ei soi. Ei saa töitä. Maine menny. Ja alkaa jo tulee hulluksi
Mood.
Uusi usko on parempi kuin vanha, ja sen toteaa aina kolmen viikon testeissä todeksi.
Valkoinenkin voi kirkastua.
Ei täs ole mitää järkee missään. Vitusti lainaa pitää maksaa. Ei saa töitä. Kukaa ei koskaa soita. Istut himas yksin. Unirytmi sekasin. Et saa nukuttua yöllä.
Vittu tätä paska elämää. Yksin ja oikeestaan ketään ei kiinnosta.
Voisitko sinä itse olla yksi "joku jota kiinnostaa"?
Toisille kuulumisten kysely ja tekemisten keksiminen voi olla luontevaa, mutta joskus saattaa heitäkin yksipuolisuus alkaa harmittamaan. Lapsena ei ehkä tullut niin laskelmoitua kenen kanssa leikkii, kunhan lopulta joku tuli pelaamaan tai mukaan uimaan tms.
(Vähän tylsää osallistua ketjuun joka päättyi vuonna 2008, ellei alkuperäiset osallistujat sitten ole toteamassa että sama meininki jatkuu edelleen)
Minun elämästä on hävinnyt ilo täysin, mieluummin olen yksin. Viihdynkin yksin hyvin, no prob.
Yx ok tytsi ois, mutta asuu 80 km .
Ei se 80 km ole paha etäisyys jos molemminpuoleinen kiinnostus löytyy.
Silloin ei tientenkään joka ilta voi tavata, mutta yhteinen elämä voi mahdollistua. Nykyään voi yhteyttä pitää kuvan kanssa, eikä pelkkä puhelinkaan huono konsti ole.
Minulta jäi yksi tyttö 210 km päähän (420 km meno-paluu), mutta aika ei ollut silloin minulle oikea. En tiedä olisiko hän ollut "se oikea" vaiko lopulta vain yksi ihastus jonka kanssa sain viettää vähän aikaa, koska se jäi lopulta selvittämättä.
Naisethan voivat yleisen uskomuksen mukaan antaa periksi ja odottaa seuraavaan miehen lähestymistä "kun ei se kiva mies ole osoittanut tarpeeksi kiinnostusta", ja kunnollinen mies ei puolestaan halua olla päällekäyvä kun ei siitä kivasta naisesta kuulu mitään.
Ei tämä maa mikään lintukoto ole, kaukana siitä. Sen takia tuonne "maailmaan" on turha mennä, ei muuta kuin pahuuden harmia.
Oman onnen löytää pienistä asioista, hoitaa ne. Siinä se kaikki onkin.
Olen etsinyt elämässä uusia asioita turhuuden sijaan, lukemalla löysin itselleni paljon.
Etsikkoaikana tuntee katumusta, näkee oman tyhmyytensä. Omat virheet ja muutkin asiat johtuivat tietämättömyydestäkin.
Entiseen elämään ei ole paluuta, haluan olla omissa oloissa ja hiljentyäkin.
Kävin kaupassa nopeesti, viilee keli. Nyt viikonloppuna oon sisällä.
Kaikki on ok.
Mua vituttaa mennä ulos joka siunatun päivä. Ulkona on virikkeitä adhd aivoille. Sitä päänsisäistä kaaosta ei kaivata yhtään enempää kiitos. Menin aikaisin nukkumaan ja silti ahdistaa ihmismassa.
Minä olen mielelläni kotona yksin ja uloskin lähden mieluiten yksin. Matkailen yksin. Saan tehdä kuinka haluan, pysähtyä, poiketa, mennä ohi tai miten vain.
Joskus on kaveri mukana, se on hetken aikaa ihan mukavaa mutta pidemmän päälle aika raskasta.
Tällasella helteellä varsinkaan viitsi ulos mennä ja on varmaan vielä raskaampaa kuumuus ja auringonpaiste masentuneelle.
En mäkään jaksa juon vaan limuu ja kahvii ja piereskelen
Juoppojaa piestään ympäri ämpäri 1🤸♂️🤸♂️🤸♂️