Varjoina kuljet
valojen kätköissä
joissa
tuulen siivillä
saavut soittamaan puiden
lehdille
-sinfoniaa-
sillä tummiin luonnon
väreihin kätket
salaisuutesi,jotta Sinua en
tunnistaisi.
Taivaan välähdys
ja jyrähdys
harmaa pilvimassa
-salamana- repeää
palaa luonto valollaan
loistamaan,
yhä syvemmälle
katoat
jonne valo ei kanna
eikä silmät nää.
Minä pelkään,
jos tulet kuitenkin
varjoista
valoon
- osaanko -
Sinua siinä tunnistaa,
ja jään
oman elämäni varjoon.
valojen kätköissä
joissa
tuulen siivillä
saavut soittamaan puiden
lehdille
-sinfoniaa-
sillä tummiin luonnon
väreihin kätket
salaisuutesi,jotta Sinua en
tunnistaisi.
Taivaan välähdys
ja jyrähdys
harmaa pilvimassa
-salamana- repeää
palaa luonto valollaan
loistamaan,
yhä syvemmälle
katoat
jonne valo ei kanna
eikä silmät nää.
Minä pelkään,
jos tulet kuitenkin
varjoista
valoon
- osaanko -
Sinua siinä tunnistaa,
ja jään
oman elämäni varjoon.
Vastaukset 27
Vanhimmat
..on se oikea?
tuli ensimmäisenä mieleen
runostasi.
paljon toiveita
ja yhtä paljon pelkoa,
jos se sittenkin...tulee.
viimeinen kappale on todella hieno
päätös hyvässä runossasi.
hyvä dolan!!!
Sinä jo noin aikaisin liikkeellä,
vai valvoitkö yön kanssa
yhteistä taivalta.
Minulta myöhään tälläistä
tekstiä,johon ei löydy
minulta vastauksia
...ajatelmia vain
äijä höpäjää.
Minä Kiitän ja Toivon,ettei
vampyyrit ole tehneet
jängille pahojaan.
varjo tuo kohtalon
sattumuksien tuoja
vapauden miekka vai
itseyden peili jonka
kuvajainen pelottaa
ja houkuttaa.
Aurinko rakeet ja ukkonen
kuu, tähdet, valo ja pimeys.
Kaikkeuden läsnäolo
pelko toivo aavistus.
Hui, hui hui.
Totuuden lähteille *D nyt meitä taluttelet. Kiitos runostasi.
Sinä suuri sanan säilän
ruhtinatar,joka säätelet
timanteilla runojen
rivejä.
Kunhan pelko jostain
ei tartu minuun
...johonkin
asumaan
etsimään jotain uutta
ja tuntematonta.
Kamalaa tietämättömyyttä
ja kuka taluttaa.
Kiitos Sinulle ja nyt
on Pyhä, kaikki hyvin,
vai onko sittenkään
-ei kaikilla.
...tunnelmointia...
Mustaa ja valkoista löydän runostasi. Mahtavan kaunis runo. Mää tykkäsin!
...ettei kirjoittaja tätä
laatiessaan,vaan johdattaisi
itseään tuntemattomille
sivu poluille.
Ai tykkäsit,no ei sitten
aivan seko huuhaa runon
tapainen.
Sillä usein miettii
kirjoittaessaan,että
mitähän tästäkin syntyy,
kun antaa ajatuksien
virrata...mitään sen
kummempia etukäteen
suunnittelua.
Kiitän ja eiköhän isä
aurinkoinenkin taivaalta
hivenen meille valoa
anna tähänkin päivään.
Ihanaa runoutta.
Kiitos
Onko noin,sillä tehdessäni
ajattelin,että mitähän
minä nyt tässä oikein yritän.
Tälläinen siitä tuli pienen
tuumailun jonkin asteisen
sommitelmani jälkeen.
Kiitän sanoistani,sillä on hyvä
tietää,että mitä toiset
ajattelevat-myös kriittisetkin-
jotta tiedän jatkossa,mitä
sitä yrittää tehdä ja mitä ei.
Kiitos Sinulle ja Onnellista
päivää tunteiden virroissa.
salaisuus, joka ei paljasta itseään.
Jotenkin erilainen on tämä runosi aiempiin
nähden, mutta ei tästä voi olla pitämättä.
' osaanko Sinua siinä tunnistaa ' kysymys jota
jää lukija pohtimaan.
-salaisuutta tarkoituksella,jota
ei edes kirjoittaja tiedä-
-oliko tätä edes pakko tehdä-
varjot piilossa
tummien värien seassa
taivas täyttyy valolla
luontoäidin suurella voimalla
kaikesta huolimatta
piilossa valolta
Pääseekö runosi henkilö varjoista valoon?
Pelko tunnistaako hänet, vai jäädäkkö oman elämän varjoon, hmm…?
Aikas jännän runon valon ja varjon rakkaudesta kirjoitit, hyvä, pidin!
Yllätys...jos pidit,sillä arvoitus
tämä on myös itselleni...se vain iti
eilen myöhään,ja kirjoitettava
oli,mutta oliko pakko.
Tietyssä mielessä tuollakin on
paikka jossain mielen syheriköissä
... tai ihan muuten vain.
Kiitos Sinulle ja hyvää Sunnuntaita.
Kaunis runo ja synkeähkö ajatus, mutta... Kuule Dolan, hei, taskulamppu, otsalamppu, tai vanhanaikainen öljylamppu ede... - Vielä lisää hyviä neuvoja?
Hyvää sunnuntaipäivää.
Pistetään Sunnuntai lamput
palamaan,kun tuo aurinko
ei sittenkään paista,vaikka
tuossa yritti.
Sen minkä taakseen jättää
sen edestään löytää...
...dolan Kiittää jälleen
jo seuraavaakin joka
urkkii olkapään takaa...Hyviä pyhiä Sinulle.
tekstiä...
laittaa lukijan syventymään
löytämään sanomasi
"Minä pelkään,
jos tulet kuitenkin
varjoista
valoon
- osaanko -
Sinua siinä tunnistaa,
ja jään
oman elämäni varjoon."
tässä kaikki sanat paikallaan;)
...-siinä Nakkilan kirkon
vaiheilla sanoja
haeskelin.
Tarkkaan harkittu loppu
olikin,kun sitä mielessäni
pyörittelin.
Kiitän Sinua kaaru
huomiosta...pian se
uusi viikko taas
alkaa,joten valmistaudu.
joskus viikko Nakkilan
kirkon vaiheilla pyöritty
siitä ikuisuus
en etsinyt sanoja
kokeilin kasata
vielä rakkautta
tiesin sen jo menneen
kuitenkin päätin vielä
kaikkeni antaa
nauraa...uusi viikko
aamusta hiljaisuus
vieraat lähti
iski velttous
nukkunut ja nukkunut
keskellä päivää
hukkui hyvä
päivä
valmistautunut
arkeen, tallannut
katuja, kulkenut kojusta
kojuun
minä ja vieraani
siellä maatalousnäyttelyssä
perjantaina
täyspäivän
ja nyt se vaati veronsa...hoh hoijaa
yritän herätä
tajuata mitä kirjoitatte
huomenna päivä uusi
hymyhuulin sen otan vastaan:)))
On sellainen sanonta tapa
että Nakkilan kirkon
vaiheilla...ja siitähän
minä jotain tuossa
leikilläni laitoin.
Se on hieno ja yritteliäs
tapa,jos kokee jonkun
asian/ihmisen tärkeäksi,
että vielä päättää
antaa itsestään jotain.
Uusi viikko alkaa ja
mitä se meille antaa,
tai paremmin mitä me
annamme sille.
Tunnen tuon tunteen,
kun mieluiset vieraat
ovat lähteneet,tulee
ikävyys ja onnellisuus
tilalle,
ainakin vahvalle tuntevalle
persoonalle.
Hymyillään aamussa yhdessä.
tämän vielä uudestaan.
Ennenkuin kaiken väärinkäsityksen uhallakin päätin jättää kommenttini.
Viimeinkin voin sanoa; tajusin melkein kaiken(hyvä minä*virn*)
-omalla tavallan toki, mutta kuitenkin.
Pidinkin kovasti.
Jotain pientä samankaltaisuutta nimettömän kokeilurunoon olin aistivinani.
Mut ehkä se oli vain minun oma pääni, joka nämä kaksi yhdistää.
Pikaisesti luin myös saamasi muut kommentit.
Joku siellä kirjoitti; "siinäpä se problems; miten tunnistaa se oikean"
Itse tiedän; epäröimättä hetkeäkään, oikean tunnistaa, ei ongelmaa minkäänlaista.
Miljoona tähteä, mutta kirkaimpana valoa varjoon tuikkii se joka syliisi tarkoitettu on.
Sen toivoisin sinun ja jokaisen kokevan, vaikka fiktiota vain kirjoititikin.
Hyvää huomista!
taas anteeeks puutuvat sanat ja muut virheet.
En oo skarppi ikinä ja vielä vähemmän näin sudenhetken lähestyessä.
Muut aamua kohti mennään. Valo kohta voittaa varjon taas kerran.
Tervehdys risu,sillä Sinua kyllä
odotinkin vielä tulevaksi.
Kyllä tiedämme varmaan mistä
ja miten kuin myös kuinka
kirjoitamme aiheista
...otetaan tämä Rakkaus.
En tiedä onko aina yhtä ja
oikeaa olemassakaan jokaiselle.
Tuosta oikean tunnistamisesta
en halua itseäni paljastaa,
mutta:- kyllä sen tunnistaa,
kun kohdalle sattuu.
Ainakin minulle.
Toiselle ehkä ei....yksilöllisestä
lienee sekin tai tapahtumakohtaisesti.
Hyvää alkavaa viikkoa Sinulle risu.
Sinulla on jääneet mollinäppäimet päälle:)
Mutta ei se minua haittaa, pidän juuri tällaisista runoista.
Teit vaikutuksen...
Pää pystyyn Dolan, kohta paistaa aurinko!
Johan minä kerroin että
loistaa se jo hivenen
ja toisinaan jopa
paremmin.
Onko dolan pystynyt Sinuun
vaikuttamaan,kyllä huomasin,
että joku on termostaattia
kääntänyt isommalle...
...Sinäkö se olitkin.Kiitos .
:)
Ajattelin auttaa sinua hieman, kun on näin viileääkin.... hrr.
Toivottavasti et palele enää niin kovasti':))
Huomenia ystävä hyvä tähän
päivään.
Voi kun Sinä olet niin
kiltti ja huomaavainen.
Aurinko paistaa niin heleästi,
mutta sen ihanuutta en ole
vielä päässyt kokeilemaan.
Voltareniä niskaan minä olen
voidellut jo muutamana
päivänä ja aamu takkuillen
lähtenyt käyntiin...jos se tästä...
Voihan villa... ja vaikka mitä, kun tämä kesäkään
ei mielestäni juuri käynnisty!
Vai mitä minä oikein odotan.. varmaan jotain ihmettä, pari hellepäivää, niin olisin iloinen,,
Yriteään nyt käynnistyä, vaikka kehnommanlaisesti,
put..put..pöööööööööööör,, nyt lähti:)
*Hymy*
Hymy sulattaa kivenkin
lempeäksi pudota veteen.