Kun ihastun, menee yöunet melkein kokonaan ainakin muutamaksi yöksi. Päivisin en pysty tekemään enkä varsinkaan ajattelemaan muuta, kuin tätä ihastustani. Tällainen ihastuminen ei todellakaan ole kivaa, vaan ahdistavaa ja hajottavaa, varsinkin, kun näistä jutuista harvoin tulee mitään. Tosin joskus "vapaudun" ahdistavasta ihastuksesta siten, että tutustun oikeasti tähän kohteeseen, enkä sitten hänestä tykkääkään, se oli vain pääni muodotama kupla.
Mutta miten voisin ihastua vähän vähemmän täysillä, ettei oma elämä menis aina ihan sekaisin?
Mutta miten voisin ihastua vähän vähemmän täysillä, ettei oma elämä menis aina ihan sekaisin?
Vastaukset 5
Vanhimmat
sama vaiva. ei todellakaan kivaa! eikä sitten yhtään realistista.
Minulla kanssa menee oma elämä ihan päin puuta kun ihastun. En saa syötyä enkä nukuttua, ja jos nukun niin uneksin hänestä.
Koko elämä jotenkin hajoaa. Ahdistun todella. Enkä tiedä yhtään mikä auttaisi. Mutta voin sanoa että tiedän todellakin miltä tuntuu!
se menee teillä ohi?
Moneen vuoteen ei kukaan tuntunu miltään ja sitten rävähti oikeen kunnolla päälle! Enkä oo ees mikään nuori enää, kaikki suunnitelmat jäihin, kun ei pysty keskittymään mihinkään. Helpointa on kun ei olla missään tekemisissä, ei nää eikä kuule.
koko elämä tuntuu ihmeellisemmältä ja riittää energiaa kaikkeen. Ajatuksissa hän tietysti on jatkuvasti, ja unensaantia se joskus haittaa, mutta en ole vielä luopunut toivosta (vaikka hänellä onkin kumppani) enkä pitkäaikaisesta ihastuksestani.