Meni kyllä pasmat sekasin kun sut livenä näin...
Mitä mä nyt teen? Palautuuko tää maailma enää raiteilleen..
Kurjuus.
En mä tiedä miks tykkään susta, ja tykännyt jo kauan. suuttusitkohan jos kertosin sen sulle joskus.. En uskalla ees ottaa selvää, kaverina edes haluan sut pitää..
Jotenkin vain jäi fiilis, että jäi vähän kesken, ootkohan sä ujo vai mitä se oli.. Silti suhun paremmin oisin halunnut tutustua.
Aikunen ihminen ja näin käyttäydyn.. hohhoh..
Mitä mä nyt teen? Palautuuko tää maailma enää raiteilleen..
Kurjuus.
En mä tiedä miks tykkään susta, ja tykännyt jo kauan. suuttusitkohan jos kertosin sen sulle joskus.. En uskalla ees ottaa selvää, kaverina edes haluan sut pitää..
Jotenkin vain jäi fiilis, että jäi vähän kesken, ootkohan sä ujo vai mitä se oli.. Silti suhun paremmin oisin halunnut tutustua.
Aikunen ihminen ja näin käyttäydyn.. hohhoh..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllähän sitä enemmän katuu tekemättä jättämistä kuin tekemistään. Eli parempi kertoa, niin ei tarvi lopun elämää miettiä "mitä jos olisin". Ja tuskin kaveruus siihen loppuu, että kaverista pitää.
vaikka minulle.Vuoteen ei oltu nähty ja sitten sinä tupsahdit siihen viereeni ja vaikka olin luvannut itselleni kun seuraavan kerran nähdään kerron syvät tunteeni sinulle mutta niinpä vaan jäi kertomatta.Hirveä ikävä on sinua jatkuvasti.Toivottavasti ainakin nähdään taas pian koska se lupaus olisi lunastettava.
vau..hieno ja koskettava teksti ja mulla ihan samat tuntemuksen mutta luulen että en ole se miwes mitä etsit
en usko että se herra täällä palstalla pyörii.. =D
vaikka eihän sitä koskaan tiedä
niin minäkin aluksi itsestäni luulin=).. mutta se en ole vissiin minä=(