Juomisen lopettamisen päätös oli oikeastaan pelottavaa. Mielestäni olen rohkea ja uskaltauduin käymään tunnelataukset, pelot, vihan, suremattomat surut, turhanpäiväiset kieroilut sekä lässyttelyt, mukamas rakastumiset ja pettämiset, uhrina räpistelyt, itsesäälissä pyörimiset yms. alkkiksen tavalliset kuviot läpi.
Nyt jo naurattaa se onneton, mukamas mahtava, juopotteleva pelokas räpistys, joka olin parisenkymmentä vuotta. En vain uskaltanut elää tavallista elämää. Kuvittelin saavuttavani jotakin ja elin sitten kun elämää.
Vika ja syy ei ole kenessäkään muussa kuin omassa pääkopassa ja personallisuudessa. Vain itseään voi muuttaa. Kova homma ja ymmärrän, ettei kaikista ole siihen. Tai on pitkiäkin raittiuksia, mutta sitten tulee uupumus tai mukamas joku 'iso juttu' ja 'tarvitsee' juoda, että kestää... paska puhetta ja pelkureiden hommaa, sanon minä.
Elämä on arvokasta ja mikään ei ole juomisen arvoista.
Nyt jo naurattaa se onneton, mukamas mahtava, juopotteleva pelokas räpistys, joka olin parisenkymmentä vuotta. En vain uskaltanut elää tavallista elämää. Kuvittelin saavuttavani jotakin ja elin sitten kun elämää.
Vika ja syy ei ole kenessäkään muussa kuin omassa pääkopassa ja personallisuudessa. Vain itseään voi muuttaa. Kova homma ja ymmärrän, ettei kaikista ole siihen. Tai on pitkiäkin raittiuksia, mutta sitten tulee uupumus tai mukamas joku 'iso juttu' ja 'tarvitsee' juoda, että kestää... paska puhetta ja pelkureiden hommaa, sanon minä.
Elämä on arvokasta ja mikään ei ole juomisen arvoista.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ja siitä onnittelut.
Etenkin viimeisen kappaleen joka sanan allekirjoitan.
Raitistuminen ja elämäntapojen muutos on todella kiinni vain omasta pääkopasta, ja aivoliikkeistä siellä.
Mistään ulkopuolelta ei raittiutta saa.
Ihminen elää vaikka pylvään nokassa, kuten joogi Intiassa, jos vain omaa tahtoa ja selkärankaa riittää.