Olemme lopettelemassa imetystä, ja jätin nyt päiväunitissin ensimmäisenä pois. Tähän asti 1-vuotias tyttö on siis mennyt lähes aina päiväunille tissin kautta (eli siis nukahtaa tissille, josta nostan omaan sänkyyn). Toisinaan olen myös nukuttanut suoraan omaan sänkyyn ilman tissiä, ja on toiminut ihan ok.
Mutta nyt... kun päiväunitissi jäi kokonaan pois, on päiväunille meno yhtä tappelua, itkua ja huutoa. Sänkyyn en pysty nukuttamaan enää ollenkaan, tyttö itkee, kääntyilee ja heiluu niin paljon, joudun pitämään tyttöä muuten väkisin paikoillaan. Nyt olen nukuttanut tytön viereeni sänkyyn, eli siis otan kainaloon niin ettei pääse heilumaan, ja tyttö huutaa suoraa huutoa kunnes jonkun ajan päästä nukahtaa. Mikään muu ei meillä toimi :(
Tuntuu pahalta huudattaa toista, varsinkin kun huomaa että tyttö alkaa itkemään heti kun kannan hänet makuuhuoneeseen päiväunille menoa varten. Eli siis aavistaa että joutuu taas "väkisinnukutettavaksi". Miten ihmeessä saisin neidin nukahtamaan rauhallisesti, ilman hirveää tappelua? Jos olisin tiennyt että päiväunille menosta tulee näin vaikeaa, en todellakaan olisi antanut nukahtaa aina tissille... mutta minkäs teet kun esikoinen on kyseessä.
Mutta nyt... kun päiväunitissi jäi kokonaan pois, on päiväunille meno yhtä tappelua, itkua ja huutoa. Sänkyyn en pysty nukuttamaan enää ollenkaan, tyttö itkee, kääntyilee ja heiluu niin paljon, joudun pitämään tyttöä muuten väkisin paikoillaan. Nyt olen nukuttanut tytön viereeni sänkyyn, eli siis otan kainaloon niin ettei pääse heilumaan, ja tyttö huutaa suoraa huutoa kunnes jonkun ajan päästä nukahtaa. Mikään muu ei meillä toimi :(
Tuntuu pahalta huudattaa toista, varsinkin kun huomaa että tyttö alkaa itkemään heti kun kannan hänet makuuhuoneeseen päiväunille menoa varten. Eli siis aavistaa että joutuu taas "väkisinnukutettavaksi". Miten ihmeessä saisin neidin nukahtamaan rauhallisesti, ilman hirveää tappelua? Jos olisin tiennyt että päiväunille menosta tulee näin vaikeaa, en todellakaan olisi antanut nukahtaa aina tissille... mutta minkäs teet kun esikoinen on kyseessä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
meillä poika oppi juomaan unimaitoa pullosta. siitä vieroittaminen oli juuri tuollaista kun teillä. Viikko meni huutaessa joka kerta kun nukkumaan piti käydä(nukkuu vieläkin 2päiväunet).
Me tehtiin niin, että tarjottiin vettä pullosta. Eihän se tietenkään kelvannut ja huuto oli kamala! Tein niin, että poika sänkyyn, pullo käteen, peitto päälle, soittorasia soimaan ja itse istuin yöpöydällä pojan lähellä mutta en reagoinut itkuun. Annoin nousta sängyssä seisomaan tai pyöriä niin paljon kun jaksoi. En puhunut, en koskenut. Ainoastaan olin vaan näkyvillä, etten jättänyt yksikseen huutamaan. Aikansa kuikuteltuaan kävi makaamaan ja nukahti. Pahimmillaan nukuttamisessa meni 1-1,5h mutta viikonloppua kohden aika lyheni 15minuuttiin ja nykyään jää itsekseen sänkyyn nukahtamaan pusujen jälkeen,vesipullon kera.
Jotkut lapset ovat sitkeitä tässä asiassa ja uuden tavan hyväksymiseen voi mennä jopa yli viikko. pitää vaan olla sitkeä! minäkin noina alkupäivinä itkin joka kerran kun poika vihdoin nukahti. Otti niin lujille "huudattaminen" ja tunsin itseni huonoksi äidiksi...
Juoko teidän tyttö ollenkaan pullosta? nokkamukista? Ajattelin, että voisit tarjota vettä tuon imetyksen sijaan. Onko olemassa unirättiä? Tuttia? Jotain muuta sen tissin tilalle joka luo turvallisuuden tunteen? Nyt jos annat nukahtaa kainaloosi, on se taas yksi vieroittamisen aihe myöhemmin. Jos haluat tytön nukahtavan omaan sänkyyn niin totuta sinne suoraan.
Kannattaa myös etsiä tietoa tassuttelusta jos se auttaisi.
Kyllä se siitä. Tiukka asenne ja pinnan venytystä vaan. Tsemppiä!
Toimisiko nukuttaminen rattaisiin? Pikkuinen rattaisiin ja lenkille. Toimii meillä yleensä yksivuotiaan kanssa. Rattaisiin voi nukuttaa myös sisällä. Lapsi rattaisiin ja lykit ja laulat. Meillä tämä toimii kun lapsi alkaa liikaa kiinnostua ulkona olevista virikkeistä eikä enää nukahda lenkillä.
Lapsen voi nukuttaa myös syliin esim. keinutuolissa. Tai voisitteko vaihtaa huonetta, menkää pötkölleen esim. olohuoneen sohvalle, koska makuuhuoneesta on tullut ilmeisesti molemmille ahdistava taistelutanner :). Makuuhuone myös ilmeisesti muistuttaa tissistä.
Mieti myös onko lapsi tarpeksi väsynyt kun menette pötkölleen. Tuon ikäisellä valveillaoloaika voi jo lisääntyä ja päiväuniaika siirtyä eteenpäin tai sitten hän tarvitsee enemmän virikkeitä ennen päiväunia (esim. ulkoilua). Konttailu tai kävely omassa pihassa tunninverran väsyttää sitkeämmänkin sissin. Ulkoiun jälkeen massu täyteen perunaa tai puuroa ja sitten huilimaan.
Jos vain mahdollista ota päiväunitissi käyttöön. Nukahtamishetken tulisi olla aina positiivinen kokemus. Et ole todellakaan tehnyt väärin antaessasi päiväunitissiä, mun mielestä olet toiminut juuri oikein!! Joten jos vain mahdollista, helpoimmalla päästät itsesi ja lapsesi ottamalla päiväunitissin esiin ;)
Jos jostakin syötöstä luopuminen tuntuu erityisen vaikealta, ota vähän takapakkia ja kokeile uudelleen vähän myöhemmin.
Noin 9-18-kuukautinen tiedostaa yhä selkeämmin kuinka riippuvainen on vanhemmistaan ja elää ns. eroahdistuksen vaihetta. Imetys tulee näinä kuukausina entistä tärkeämmäksi.
Eräässä tutkimuksessa todettiin lasten vastustavan vieroitusta eniten 13-18 kk:n iässä, tämän jälkeen reaktiot olivat sen lievemmät, mitä vanhemmaksi lapsi kasvoi.
Lapset toki kehittyvät eri tahtiin, mutta jos lapsesi joutuu paniikkiin jo kun poistut huoneesta, ei varmasti ole oikea aika vieroittaa. Muutoinkin on varmasti parempi vieroittaa lapsi hänen oman kehitysvaiheensa kuin kronologisen iän perusteella.
Jos haluat vieroittaa, tee se silloin, kun lapsi on henkisesti hyvinvoiva ja fyysisesti terve. Jos lapsi reagoi voimakkaasti (järkyttyy, taantuu, yöheräilee, kiukkuilee,...), voit hyvin hidastaa tai muuttaa vieroitusta tai luovuttaa hetkeksi ja yrittää uudelleen muutamaa kuukautta myöhemmin. Vieroituksen ei myöskään tarvitse aina olla lopullista (vrt. kuivaksi opettelu). Kun lapsesi on mielestäsi vieroitettu, hän todennäköisesti pyytää vielä joskus saada maistaa maitoa (ja varmistaa, että hänet yhä hyväksytään). Imetyksiä harventamalla maitomäärä kuitenkin vähitellen pienenee eikä hitaasti heruva rinta ole lapselle enää yhtä palkitseva. Hän myös huomaa vähitellen selviytyvänsä hankalista tilanteista muillakin keinoilla kuin rinnan avulla. Pienelle voi olla ihan hyvä kokemus olla välillä isän tai naapurin kanssa ilman äitiä ja rintaa.
Moni lapsi itkee, kun ei vieroitettaessa saa maitoa aina halutessaan. Tätä menetyksen surua emme saa vähätellä. Vasta kun lapsi on toipunut vieroituksen surusta, häntä voi pitää täysin vieroittuneena
lähde, jossa lisää infoa
http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view&id=57&Itemid=165