Oletteko yleisesti hankkineet uuden salamalaitteen digiin siirtyessänne?
Itse satsasin nyt kovasti ja hankin Nikon D300 rungon. Salama minulla on ollut olemassa filmirunkoon, Nikonin SB-26. Kaupassa runkoa ostaessani myyjä sanoi, että ei sillä vanhalla salamalla tee digikameran kanssa yhtään mitään, että täytyy ostaa uusi jos meinaa salamaa tarvita. Jonkun aikaa tässä olen sitten innoissani räpsinyt ilman salamaa (täytevalona käyttänyt kameran omaa salamaa) ja iloinnut kyllä, kun D300:ssa saa aika mukavasti kuvia isoillakin herkkyyksillä. Näin syksyn lähestyessä on vaan tuo salamakin tullut mieleen. Kamerani ohjekirjassa on mainittu, että SB-26 käy kameraan salamatiloissa A, M, sarjasalama ja jäliverhon täsmäys, mutta ei-TTL-automaattisalama- ja käsisäätötiloissa. Aikoinaan filmillä käytin kameraa aina tuossa TTL-tilassa ja olen kyllä vähän huonosti perehtynyt näihin asioihin. Mikähän hommassa menee pahiten metsään tuolla vanhalla salamalla, kun kamerakauppias oli niin jyrkkä sen suhteen?
Itse satsasin nyt kovasti ja hankin Nikon D300 rungon. Salama minulla on ollut olemassa filmirunkoon, Nikonin SB-26. Kaupassa runkoa ostaessani myyjä sanoi, että ei sillä vanhalla salamalla tee digikameran kanssa yhtään mitään, että täytyy ostaa uusi jos meinaa salamaa tarvita. Jonkun aikaa tässä olen sitten innoissani räpsinyt ilman salamaa (täytevalona käyttänyt kameran omaa salamaa) ja iloinnut kyllä, kun D300:ssa saa aika mukavasti kuvia isoillakin herkkyyksillä. Näin syksyn lähestyessä on vaan tuo salamakin tullut mieleen. Kamerani ohjekirjassa on mainittu, että SB-26 käy kameraan salamatiloissa A, M, sarjasalama ja jäliverhon täsmäys, mutta ei-TTL-automaattisalama- ja käsisäätötiloissa. Aikoinaan filmillä käytin kameraa aina tuossa TTL-tilassa ja olen kyllä vähän huonosti perehtynyt näihin asioihin. Mikähän hommassa menee pahiten metsään tuolla vanhalla salamalla, kun kamerakauppias oli niin jyrkkä sen suhteen?
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Mikähän hommassa menee pahiten metsään tuolla vanhalla salamalla, kun kamerakauppias oli niin jyrkkä sen suhteen?"
Riippuu siitä mikä on salaman laukaisujännite ja kestääkö kamerarunko sen. Joissakin vanhoissa salamoissa voi navasta posahtaa 300v jännite ja digiversioissa vain muutamia voltteja. Pahimmassa tapauksessa vanha salama tuhoaa digikameran koko elektroniikan. En suosittele kokeilemaan ennen perusteellista taustatutkimusta. Nikonista en osaa sanoa kun ei mitään tietoa.
Jos kameran ohje sallii käytön niin urbaanihuhut poksahtelusta voi unohtaa.
A-asennossa käytetään salaman omaa mittakennoa, määritellään etäisyyden mukaan käyttöaukko ja pistetään sama kameraan. Mittari säätelee sitten aikaa vallitsevan valon mukaan, heiluen lyhimmän salama-ajan pitemmällä puolella. Tämä saattas toimia sangen hyvin jos käytät salamaa ulkona täytevalona. Suuria herkkyyksiä ei silloin voi käyttää, ajat loppuu.
Pikku hämäyksellä saat vaikutelman , ettei salama korostu liikaa. Ohjelmoit salaman vaikka aukolle 8 mutta kuvaatkin aukolla 11. Silloin salamaosuus alivalottuu pikkusen mutta mittari valottelee ympäristön mukaan oikein.
Kameran M-asennossa voi sitten itse pelailla vielä suljinajalla sen mukaan miten paljon haluaa vallitsevan valon ehtivän vaikuttaa siellä minne salama ei yllä. Vaikkapa kirkkokuva (siis sisältä) on eri näkönen 1/250 tai 1/15 ajalla kuvattuna. Riippuu tietennii siitäkin kuin tärisevä sulhanen on alttarilla miten pitkille ajoille voi mennä.
Kokeilemalla ero hahmottuu paremmin kuin sanoin.
Kokemukseni mukaan SB26:n oma mittaus on sangen tarkka, diakuvaukseen riittävä, joten osannee valottaa diginkin oikein. Niissä rajoissa kuin ulkopuolinen kenno ylipäänsä pystyy. Mittauskulma on vakio, ehkä noin 30 astetta, jolloin telekuvissa saattaa kuvakulma olla pienempi kuin mitattu alue. Samoin mittari erehtyy jos on ylen pikkuinen aihe , joka ei täytä mittausaluetta, ja tausta hämäävän kaukana.
Onneksi ei tartte kehittää filmiä jotta näkis mitä tuli.
Erittäin läheltä kuvattaessa saattaapi kenno katsella jo aiheen yli. Tulee vastaan jossain reilusti alle metrin etäisyyksillä.
Tässäpä alkeita, kokeilua peliin.
Kamerakauppiaan intressit liittynee kassavirran suuntaan ja määrään. Ehkä myös oman selustan varmistamiseen, ellei asiakas opikaan näitä perustemppuja.
.... käytellyt vanhoja salamalaitteita ihan sujuvasti. Se ttl-rajoitus johtuu siitä ettei digiin ole pystytty tekemään oikeaa ttl:ä vaan se digin ttl on vain automaatti, joka käyttää kameran mittakennoa.
Olen itse käyttänyt Metzin vehkeitä automaatti ja manuaalitilassa ja yksi salamoistani tukee myös digin "ttl"ää, mutta en ole huomannut eroa salma automatiikan ja ttl:n välillä.
Se myyjä on jyrkkä siksi, että he haluavat myydä niitä salamalaitteita. Salaman synkkausjännitteestä en olisi ihan kamalan huolestunut Nikonissa, joka on alusta asti sietänyt aika korkeita synkkajännitteitä (muistaakseni D70 mallin ohjekirjassa maksimi laukaisujännite luvattiin 1500V). Ne puheet digin matalasta laukaisujännitteestä johtuu siitä, että aikanaan Canon 300D kamerassa se laukaisujännite oli 6V, mutta myöhemmissä canoneissa tuo vika on korjattu käsittääkseni (en ole varma).
Itsellä D70s ja D200 rungoissa toimii hyvin. Muista putsata se salaman mittakennon aukko aika ajoin kun sinne kertyy nöyhtää, se on se pikkuinen pyöreä kolo etupanelissa. Likaisena ei mittaa oikein.
harvassa salamassa on strobo ja orjakenno kiinteänä mukana. Jos päätät myydä sen 26:en niin minä ostan!
Hyvää jälkeä näyttää tulevan! Kyllä harmittaa muutamat kuvauskerrat tältä kesältä, kun on väenväkisin kuvannut ilman salamaa. Niin se vaan on, että vaikka kuinka riittäisi valovoimaa ja herkkyyttä, niin ei kaikista tilanteista selviä niiden avulla parhaalla tavalla.
Stroboa tai orjakennoa en ole koskaan käyttänyt... olen enemmän välineurheilija kuin hyvä/taitava/tietävä kuvaaja. En ole kuitenkaan nyt enää näillä näkymin luopumassa SB-26:sta; kiitos hyvien neuvojen!