PRIDE-kouluttajakoulutus

edes pyydettäessä moisiin pride-koulutuksiin. Siellä hyysätään vain näitä tulevia sosiaalipummeina eläviä hoitajia.

Jos haluatte lasten "ryöstöstä" puhua, niin ottakaa yhteys johonkin toimittajaan. Saatte ohjelmanne tv-kautta ulos ja katsojia riittää.

Nykyään moni ulkopuolinenkin tietää tämän päivän sairaan lapsibisneksen ja missään pride hössötyksissä se ei leviä niiden tietoon, joihin se pitäisi kohdistua.

kertomaan, mitä lastensuojelun realistinen arki on asiakkaan silmin nähtynä? :D :D :D
Duoda duoda...

Jos joku ehtisi pari lausetta puhua, niin johan alkaisi hirveä selitys, miten "näitä YKSITTÄISIÄ negatiivisia kokemuksia nyt EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA pidä yleistää" jne. jne. "Ja onpas ikävää, että tuollaista on päässyt tapahtumaan, koska eihän niitä virheitä millään voi aina täysin estää" ja muuta plaa, plaa, plaa...

Kerran ajattelin kyllä mennä kuuntelemaan yhteen värväystilaisuuteen, mutta sitten ajattelin, että mitä minä tai kukaan suomalainen lapsi hyötyisi siitä, että kävisin kuulemassa, miten olen alkoholisti, narkomaani, mielenterveysongelmainen, lapsia pahoinpitelevä, joka ei tajua omia virheitään, miten en ole ikinä hakenut itselleni tai lapselle mitään apua ja siksi pitää olla varautunut, että sijareiden saama lapsi ON HIRVEÄN VAMMAUTUNUT, työ on vaikeaa häiriköivien vanhempien takia, koska lapselle pitää opettaa tavalliset arkirutiinit, hänelle pitää ANTAA RUOKAA, koska kotonaan hän on ollut nälkiintynyt, ei ole ollut rajoja, ei rakkautta, eikä turvallista syliä ja sen takia ei mitään KIINTYMYSSUHDETTAKAAN ikinä yhteenkään turvalliseen aikuiseen ole päässyt muodostumaan ja miten arvokasta ja u h r a u t u v a a sijaisvanhemman työ on ja voi jumalauta!

Mikään noista vanhempien erheistä ei pidä minun kohdallani paikkaansa - kuten ei suurimmassa osassa muitakaan huostaanottoja - vaikka pystyn myöntämään virheeni ja puutteeni täysin realistisesti, mutta niistä yksikään nyt ei satu riittämään lain mukaan huostaanottoperusteeksi.

koulutukseen pyydettäisiin kirjoitti:

kertomaan, mitä lastensuojelun realistinen arki on asiakkaan silmin nähtynä? :D :D :D
Duoda duoda...

Jos joku ehtisi pari lausetta puhua, niin johan alkaisi hirveä selitys, miten "näitä YKSITTÄISIÄ negatiivisia kokemuksia nyt EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA pidä yleistää" jne. jne. "Ja onpas ikävää, että tuollaista on päässyt tapahtumaan, koska eihän niitä virheitä millään voi aina täysin estää" ja muuta plaa, plaa, plaa...

Kerran ajattelin kyllä mennä kuuntelemaan yhteen värväystilaisuuteen, mutta sitten ajattelin, että mitä minä tai kukaan suomalainen lapsi hyötyisi siitä, että kävisin kuulemassa, miten olen alkoholisti, narkomaani, mielenterveysongelmainen, lapsia pahoinpitelevä, joka ei tajua omia virheitään, miten en ole ikinä hakenut itselleni tai lapselle mitään apua ja siksi pitää olla varautunut, että sijareiden saama lapsi ON HIRVEÄN VAMMAUTUNUT, työ on vaikeaa häiriköivien vanhempien takia, koska lapselle pitää opettaa tavalliset arkirutiinit, hänelle pitää ANTAA RUOKAA, koska kotonaan hän on ollut nälkiintynyt, ei ole ollut rajoja, ei rakkautta, eikä turvallista syliä ja sen takia ei mitään KIINTYMYSSUHDETTAKAAN ikinä yhteenkään turvalliseen aikuiseen ole päässyt muodostumaan ja miten arvokasta ja u h r a u t u v a a sijaisvanhemman työ on ja voi jumalauta!

Mikään noista vanhempien erheistä ei pidä minun kohdallani paikkaansa - kuten ei suurimmassa osassa muitakaan huostaanottoja - vaikka pystyn myöntämään virheeni ja puutteeni täysin realistisesti, mutta niistä yksikään nyt ei satu riittämään lain mukaan huostaanottoperusteeksi.

varmaan pitäisi olla huostaanottovanhemman näkökulma sille, mitä perhehoidolta ja hoitajalta odottaisi ja toivoisi. Ja tuollaisessa Pride-kouluttajien tilaisuudessa kai olisi lähinnä tärkeää korostaa valintakriteereitä sijaisvanhemmaksi pääsyssä, mitä vanhempana toivoisi huomioon otettavaksi.

Mutta tämä on turhaa jossittelua siinä mielessä, koska mielestäni koko lastensuojelu pitäisi rakentaa uudelleen niin, että kaikki laittomat ja turhat huostaanotot purettaisiin. Siis pitäisikö kaikista käydä läpi käräjäoikeuskäsittely, että ne turhat tosiaan löydettäisiin huostaanottojen joukosta. Ehkä pitäisi, ainakin niistä, joista vanhemmat niin toivovat.

Mutta kyllä minun toisaalta tekisi mieli sellaisessa tilaisuudessa myös kysyä sossuilta, onko totta se huhu, että heillä ei ole oikeutta työtaisteluun. Pitääkö se paikkansa? Koska aina olen ihmetellyt sossujen suun kiinni pitoa siitä, että he eivät vaadi itselleen mahdollisuutta noudattaa lakia työssään. Miksi he eivät jätä tekemättä sellaisia huostaanottoja, jotka voisi estää oikealla tuella tai palvelulla, mutta poliitikot vain eivät anna niihin riittäviä resursseja?

Enemmän lasten edun mukaista se olisi, kuin se, että ruetaan vaikka väkisin keksimään perheestä olemattomia huostaanottoperusteita, että heidän työnsä saataisiin näyttämään suurin piirtein lailliselle toiminnalle.

Lähtökohtana kirjoitti:

varmaan pitäisi olla huostaanottovanhemman näkökulma sille, mitä perhehoidolta ja hoitajalta odottaisi ja toivoisi. Ja tuollaisessa Pride-kouluttajien tilaisuudessa kai olisi lähinnä tärkeää korostaa valintakriteereitä sijaisvanhemmaksi pääsyssä, mitä vanhempana toivoisi huomioon otettavaksi.

Mutta tämä on turhaa jossittelua siinä mielessä, koska mielestäni koko lastensuojelu pitäisi rakentaa uudelleen niin, että kaikki laittomat ja turhat huostaanotot purettaisiin. Siis pitäisikö kaikista käydä läpi käräjäoikeuskäsittely, että ne turhat tosiaan löydettäisiin huostaanottojen joukosta. Ehkä pitäisi, ainakin niistä, joista vanhemmat niin toivovat.

Mutta kyllä minun toisaalta tekisi mieli sellaisessa tilaisuudessa myös kysyä sossuilta, onko totta se huhu, että heillä ei ole oikeutta työtaisteluun. Pitääkö se paikkansa? Koska aina olen ihmetellyt sossujen suun kiinni pitoa siitä, että he eivät vaadi itselleen mahdollisuutta noudattaa lakia työssään. Miksi he eivät jätä tekemättä sellaisia huostaanottoja, jotka voisi estää oikealla tuella tai palvelulla, mutta poliitikot vain eivät anna niihin riittäviä resursseja?

Enemmän lasten edun mukaista se olisi, kuin se, että ruetaan vaikka väkisin keksimään perheestä olemattomia huostaanottoperusteita, että heidän työnsä saataisiin näyttämään suurin piirtein lailliselle toiminnalle.

Entäs jos hakisi väärällä nimellä ja onnistuisi pääsemään sijariksi? Tai kuinkahan pitkälle sitä pääsisi?

Olen täysin normaali, asiat kunnossa jne. Voisin ottaa kotiin yhden lapsen... omani.

Lapsen etu - tapetaan äiti kirjoitti:

Entäs jos hakisi väärällä nimellä ja onnistuisi pääsemään sijariksi? Tai kuinkahan pitkälle sitä pääsisi?

Olen täysin normaali, asiat kunnossa jne. Voisin ottaa kotiin yhden lapsen... omani.

onnistuisitkin... niin tuu kertoo kuin kävi ja jos onnistuit niin minäkin kokeilen sit... ;D

Lapsen etu - tapetaan äiti kirjoitti:

Entäs jos hakisi väärällä nimellä ja onnistuisi pääsemään sijariksi? Tai kuinkahan pitkälle sitä pääsisi?

Olen täysin normaali, asiat kunnossa jne. Voisin ottaa kotiin yhden lapsen... omani.

kirjoituksestasi. Etkö voisi ilman vääriä nimiä yrittää lastasi kotiin.
Kyllä tuosta täytyy sairaimmankin sossuämmän ymmärtää, kuinka paljon omaa lastasi rakastat.

Pyydä tukitoimia kotiisi ja vetoa niihin, että saat lapsesi.
Kaipauksesi sai muiston pintaan, kun itkin oman rakkaimman ihmiseni perään.
Onneksi hän on kotona ja ikinä en sossuressukoille anna paskakasankaan arvoa!
Samoin sijarit toivon alimpaan helvettiin!

Se hyvä puoli asiassa oli, että kaikkeni tapeltuani en kaihda mitään sanoja.
Haukun kaikki tarpeen mukaan ja sitten kokoan itseni. Eli vahvistuin valtavasti ihmisenä taistelun avulla.
Sinäkin vahvistut. Rohkeutta!

Nousee nykyisin niskavillat pystyyn kun näkee tällaista tekstiä:

"Pesäpuu ry on lastensuojelujärjestö, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta.

Toimintamme tavoitteena on laadukas, suunnitelmallinen lastensuojelutyö. Korostamme työssämme lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja erityisesti sijoitettujen lasten kanssa tehtävän työn tärkeyttä. Lapsen äänen tulee kuulua entistä selvemmin lastensuojelutyössä.

Työmme koostuu jatkuvasta kehittämistyöstä, monimuotoisesta kouluttamisesta ja käytännön tarpeista nousevasta tutkimustyöstä. Tuotamme myös konkreettisia työvälineitä lastensuojelutyöhön.
"
Kertokaa minulle yksi lastensuojelujärjestö, mitä se todella on tehnyt huostaanotettujen lasten eteen! Niiden pääasiallinen tehtävä on auttaa saamaan mahdollisimman paljon lapsia sijaishuoltoon, aivan sama mihin olosuhteisiin. Lapsiraaka-aineen hankinta peitetään tuollaiseen p....n jauhantaan, kuten alun lainaus osoittaa.

yhteyttä eri lastensuojelujärjestöihin silloin, kun Lastenlinnassa alettiin puhua hoidollisesta huostaanotosta.

Mitä nyt tavallinen kansalainen osaa ajatella muuta kuin lastensuojelujärjestöjä tuollaisessa tilanteessa? Ei minulla ollut kuin hämärä käsitys huostaanotoista ja ainoa mieleen tullut asia oli lastenSUOJELUjärjestön nimestä tuleva mielleyhtymä, että sieltä pitäisi saada apua, jos joku lapsi on vaarassa tässä yhteiskunnassa.

Hah, hah, että olin lapsellinen vielä silloin!
Esitin asiani keskukselle ja puhelut pyörivät pitkin ihmiseltä toiselle joka pilipali-lafkassa, kun keskus yritti kuumeisesti miettiä, että "kuka kumma heillä osaisi tällaiseen merkilliseen kysymykseen vastata".

Monen kanssa keskustelu sujui ystävällisissä ja normaaleissa merkeissä siihen asti, kunnes huostaanotto-sana mainittiin. Tuntui, että ukkoa ja akkaa pyörtyili langan toisessa päässä siitä järkytyksestä, että lastensuojelujärjestön pitäisi auttaa jotenkin huostaanoton teon ESTÄMISESSÄ!

MLL:ssä joku änkytti, että on heillä joku lakimies, joka ehkä kenties osaisi vastata sinulle jotakin. Mutta kyllä haudanhiljaisuus oli ensimmäinen vastaus heidänkin lakimiehensä puhelussa. Ei ollut eukko ikinä kuullut hoidollisesta huostaanotosta ja suurta henkistä järkytystä tulvi sieltäkin tuutin täydeltä hiljaiselta puhelulinjalta.

Huvittaa lukea jostain Pelastakaa Lapset ry:n sivuilta, miten saa ilmoittautua vapaaehtoistyöhön. Kyllä minä olen lasten eteen valmis työtä tekemään, mutta en heille, koska eivät he meitä mitenkään auttaneet suurimman hädän hetkellä, ei vapaaehtoisesti, eivätkä väkisin.

KD:n järjestämässä huostaseminaarissa eduskunnassa -06 keväällä Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja pidätteli nauruaan vieressä, kun minulle vastattiin, miten hoidollisessa huostassa lapset lakaistaan kuin roskat maton alle laitoksiin pois päättäjien silmistä, jossa he eivät saa hoitoa kuitenkaan. Silloin käväisi mielessä, että ehkä Upanteenkin naamalta se virnuilu vielä joskus pois pyyhitään, siis pyyhitään, jos ei ota muuten lähteäkseen.

Se niistä lastensuojelujärjestöistä. Jos lapsia joissain kodeissa kaltoinkohdellaan, niin joskus tuntuu, että eivät huostaanotot ja sijaishuolto pahimmillaan jää siinä tohinassa ollenkaan kakkoseksi. Mitä tuollaisilla järjestöillä on mitään merkitystä, kun eivät auta todellisessa vaarassa ja hädässä olevia ihmisiä - siis lapsia!