olen vetänyt subua nyt 2 vuotta välillä olen kuitenkin ollut jopa kaksi kuukautta ilman. nyt on taas niin hitommoiset vieroitusoireet, puhelin toisessa kädessa - soitanko vai enkö. en halua. haluan olla normaali... ja en, en voi mennä hoitoon koska pelkään että menentän poikani sitten, jos sortuisinkin. en halua sossun tietävän. (huom. subu ei vaikuta psyykkeeseeni mitenkään, olen periaatteessa sama ihminen kun olen vetänyt)
Kertokaa vinkkejä miten kestän tän kauheen olon? sehän voi kestää sen 5 viikkoakin...
Kertokaa vinkkejä miten kestän tän kauheen olon? sehän voi kestää sen 5 viikkoakin...
Vastaukset 2
Vanhimmat
sitä pelkkää mielenlujuutta!!! tahdonvoimaa!!! kaikki muut päihde helpotukset ovat takapakkia, tiedät sen itsekin. kun se kaikki on ohi, on se tieto että pystyit siihen täysin omin voimin sellainen juttu joka vain lisää parantaa oloasi. may the force be with you. :)
hei!itsekin taistelen täysin saman ongelman kanssa..jo yli kolmatta vuotta..alkuaikoina luulin että homma pysyy hanskassa, satunnaiskäyttöä ehkä kerran pari kk,mutta huomaamatta käyttö on viim.2v aikana lipsunut päivittäiseksi i.v.käytöksi..nyt subun vetämisestä on tullut pakonomaista, että saa pidettyä reflat poissa..ei todellakaan enää mitään mukavaa!!=(( muutama kk sitten turvauduin yksityispäihdelääkärin ja A-klinikan apuun ja sain todella hyvät lääkkeet(ehkä turhankin suurilla määrillä, mutta eipähän pitäisi ainakaan loppua kesken)kerran aiemmin olen pisimmillään ollut ilman 2vk..ja vielä ilman mitään lääkkeitä..huh..se oli elämäni kamalin kokemus!!ja yllätys..siihen se selvä jakso sitten loppuikin..kamaliin kipuihin,psyyke ihan sekaisin jne.mutta sulle suosittelen käyntiä yksityislekurilla, jos ihan avopuolta ajattelit? saat varmasti avun!!!käsittämätöntä itsekuria se vaatii ym. mutta paljon tsemppiä sulle ja muista että päivä kerrallaan eteenpäin,eix je?=) jos mitenkään jaksat niin kirjoittele kuulumisia että miten sulla lähtenyt vieroittautuminen käyntiin..olisi mukava kuulla kohtalotovereiden kertomuksia.=)