hitto, tosi vaikee olla! oon just kotiutumassa ja yritän totutella tälläseen normaalielämään. eniten mua vaivaa kauhea syyllisyys, koska mun lääkitys jatkuu ja se on kallista!olen miettinyt, pitäisikö vähentää hieman serocuelia, koska se otetaan vasta illalla..joo, tyhmää se on mutta mulla tulee niin hirveä olo, kun vanhemmat joutuu maksamaan älyttömiä summia jostain hiton mielialalääkkeestä....ja jos luen jotain lehteä ja siinä mainitaan "anoreksia" tai "syömishäiriö" mulla tulee sellainen vähäpätöinen olo ja tekis mieli jättää jotain pientä syömättä...mun on pakko syödä päivässä 2000 kcal, mut tekis mieli jättää esim välipala tai jotain pois... mut toisaalta tajuan, että jos teen niin, niin sitten saattaa lähteä vielä lounas, ym pois..mulla on vaan sellanenn typerä ajatus, että laihana lli paljon helpompi olla, vaikkei se oo niin!!
kauhean ristiriitainen olo...
kauhean ristiriitainen olo...
Vastaukset 4
Vanhimmat
mullon viel kans seroquel. mut toisaalta sen ottaminen ei oo nii kauheeta ku kela korvaa, mut sit en ite uskalla syödä ku vanhemmat joutuu maksaa ruoat, vaikka ei me mitää kerjäläisii olla, mut kuitenki ahistaa..
Vanhempanne varmasti rakastavat teitä ja maksavat mielellään lääkkeistä jotka auttavat teidät kuntoon. Eivät he kelaa että 'hemmetti kun toi kakara syö kalliita lääkkeitä' vaan päinvastoin 'hienoa kun voidaan saada asiat kuntoon ja lapsi syö lääkkeensä kiltisti'. Kyllä aikuiset tietää mikä on parasta, älkää te niistä rahoista välittäkö ;) tukea saa aina valtiolta, jos tarvitsee.
Hei, voin äitinä sanoa, että vaikka raha on välillä tiukalla, niin sairaan ihmisen tarpeista ei tingitä. Saatan itsekin välillä syyllistyä siihen, että kauhistelen lääkkeiden tai ruoan hintaa. Olen myös huomannut, että tyttäreni on yliherkkä tällaisille kommenteille ja on kovastikin huolissaan meidän vanhempien raha-asioista. Oikeasti perheen kuuluu toimia niin, että jos joku tarvitsee jollakin hetkellä enemmän apua kuin muut, niin se hänelle suotakoon. Sinä tarvitset lääkkeesi ja ylimääräisiä herkkuja vielä pitkään. Et ole itsellesi niitä lääkkeitä määrännyt, etkä voi vaikuttaa niiden hintaan. Toiseksi kehoittaisin sinua välttämään kaikkia naistenlehtiä, jos vähänkin alkaa ahdistaa niiden lukemisen jälkeen.
OIkein paljon voimia sinulle ja perheellesi. Yritä jaksaa, kyllä se olo siitä paranee, kun vaan jaksat noudattaa ohjeita.
Sitte ku saat kunnolla elämäs kuntoon ni huomaat jossain vaiheessa et tollaset ajatukset häviää kokonaan ja sua kiinnostaa ihan muut asiat. annat vaan aikaa itelles. äläkä vaan missään nimessä anna periks niille poisjättämis ajatuksille. se on vaan sulle huonoks ja aina kestää sen normaalin tien löytäminen kauemin. kyl se elämä viellä joskus hymyilee..:)