Miten toimii..?viikko-viikko?2viikkoa?ja vaihto vai miten ihmeessä,niin että olisi lasten edun mukaista..
Vanhempia joiden lapset asuvat
yhtä paljon molempien luona?
9786
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
olisiko sinusta kivaa muuttaa jatkuvasti paikasta toiseen ja vain ajelehtia? On typerää tämä viikko-viikko-2viikkoa juttu koska siinä vanhemmat ajattelevat vain itseään, eivät lasta. Lapsen pitää saada tuntea olevansa kotona eikä "reissussa" koko ajan. Lapsi ei kerkeä saada ystäviä/tavata heitä ym ym ym juttuja mitä hänen eteensä tulee. Pitää saada ns juuret jonnekkin eikä kulkea matkalaukku kädessä. Erot nyt vain menevät niin että lapsi ei näe molempia vanhempia kokoajan. Sad but true. Lasta ei voi jakaa kuin leipää, puolet toiselle ja puolet toiselle.
viikko-viikko-systeemillä molempien vanhempiemme luona. Eli meillä oli kummallakin kaksi kotia emmekä siitä mitenkään kärsineet tai kokeneet itseämme kodittomiksi.
Minulla vuoroasuminen päättyi kun aloitin erityislukion toisella paikkakunnalla. Senkin jälkeen tietenkin olin viikonloppuisin vanhempieni luona, mutta se meni sitten enemmän sen mukaan, minne kulloinkin halusin (kaverit yms.).
Veli muutti suunnilleen saman ikäisenä (15 v) äidin ja tämän uuden miehen kanssa pariksi vuodeksi ulkomaille. Pakko ei ollut muuttaa, koska toisessakin kodissa olisi voinut asua, mutta veli piti hienona mahdollisuutta tutustua toisenlaiseenkin kulttuuriin.
Ihan turhia ennakkoluuloja on ihmisillä vuoroviikkoja vastaan.
ei se tarkoita sitä että lapsi ei voisi kärsiä siitä vaikka sinä sopeuduitkin.
Kerro jotakin faktatietoa, äläkä kerro omia mututuntumisiasi. Sulla on varmaan oma lehmä ojassa, ja haluaisit omia lapset itsellesi!
Lapset kaipaavat molempia vanhempiaan, ja vuoroviikkohuolto on hyvä useissa tapauksissa, ei kuitenkaan aina.
sulle uskon asia?
Tutkimusten mukaan vuoroasumislapset voivat paremmin kuin erolapset keskimäärin ja he saavat enemmän "aikuisaikaa" kuin muissa perheissä. Mutta muutama perusasia pitää olla kunnossa:
- kodit riittävän lähellä että päiväkoti/koulu/kaverijutut onnistuu kummastakin kodista käsin
- vanhemmilla asialliset välit että tieto liikkuu
- jos isompia lapsia (yli 12-vuotiaita) niin heidän pitää myös itse haluta tätä
- kumpikin vanhempi kykeneväinen huolehtimaan lapsista ja sitoutuu huolehtimaan "omalla" vuorolla
"Vuorojen" pituus on vähän riippuvainen lapsen iästä. Mitä pienempi lapsi sitä lyhyemmät "vuorot". Teinille voi sopia tuo 2 viikkoa/2 viikkoa, yli viisivuotiaalle tuo viikko/viikko. Nuoremmille lapsille sitten vielä lyhyemmät vuorot.
toisille ei. Yksi tykkää muuttaa joka viikko, mutta toinen kaipaa vakikotia. Hoitopaikan tai koulun pitää molemmissa kodeissa olla riittävän lähellä, että ne hoituvat. Ihanne tapaus olisi, että vanhemmat asuisivat suunnilleen naapureina, jolloin olisi mahdollista tavata vaikka molempia vanhempiaan joka päivä ja yöpyä kummalla vain. Siis ihanne heti saman katon alla asuvien vanhempien jälkeen.
Useimpien tutkimusten mukaan lapsen suhde molempiin vanhempiinsa - ja häneen itseensä - säilyy vahvimpana ja tasapainoisimpana silloin, kun lapsi on vuoro viikoin vanhempiensa luona, ja molemmat vanhemmat pitävät suunsa supussa toistensa erinomaisista puolista ja kunnioittavat toistensa erilaisia kasvatus- ja yhdessäolo tapoja. Antavat siis lapsen muokata mielipiteensä ja tunnetilansa omatoimisesti ja ennakkoluulottomasti. Vuoroviikoin vanhempiensa luona asuvan lapsen elatusmaksuista voi sopia yksinkertaisesti niin, että kumpikaan vanhemmista ei ole elatusvelvollinen, koska lapsen elinkustannukset jakaantuvat puoliksi. Vaatteet hankkii vanhemmista se, jonka tilille lapsilisät tulevat.
Lapsen lojaalisuus on rajatonta molempia vanhempiaan kohtaan. Tämän lojaalisuuden rikkominen rikkoo myös lapsen. Käytännössä tämä tarkoitaa sitä, että lapsi voi saman minuutin sisällä ilmaista halunsa olla sekä äitinsä että isänsä luona. Vastaus riippuu täysin siitä kuka asiaa kysyy. Tästä syystä olisi ehdottoman tärkeää, että lapsen ja vanhemman yhdessäolo sovitaan tarkasti ja, että sopimuksesta pidetään myös kiinni.
Itse olen ainakin meidän tapauksessa huomannut, että viikko-viikko käytäntö on ollut ihan toimiva.
Päivärutiinit aina samat, kun samassa hoitopaikassa aina päivisin, olipa kumman vanhemman luona tahansa.
Joku kirjoitti, että jos ei ole pysyvää kotia, niin ei ehdi nähdä/tutustua kavereihin yms. niin mielestäni asia juuri päinvastoin.
Kavereita on kummankin kodin kautta, niin näin ollen paljon helpompi nähdä kavereita, kun on kuitenkin viikko aikaa sopia, mikä päivä kavereita näkisi, eikä ainoastaan yhtä viikonloppua joskus, mihin pitäisi saada soviteltua liikaa asioita (toisen vanhemman yhdessäolo lapsen kanssa kenen luona on muut sukulaiset ja kaverit).