miksi juoda

Pelkäänpä vaan että tässä suoritusyhteiskunnassa ei päihteistä pääse mihinkään. Päihteen korvaa vaan joku toinen päihde.

Nykynuoriso naureskelee meitille toinen jalka haudassa oleville kolmekymppisille, koska me juodaan viinaa. He polttaa dullaa ja vetää extaasia. On kai sit olevinaan fiksumpaa, vaikka olenkin kyllä sitä mieltä että alkoholi on lähes heroiiniin verrattava huumausaine.

Syyllisyyshän sieltä paistaa. Minuakin juoma-aikoina melkein ärsyttivät juomattomat ihmiset ja koetinkin kännipäissäni saada heidät samoihin "fiiliksiin" houkutella tyyliin, että kai sinä nyt vähäsen voit, luottaen siihen, että kyllä se alkaa juoda kunnolla kunhan vauhtiin pääsee.

Nyt raitistuneena koetan suhtautua kyselyihin kärsivällisesti ja provosoitumatta. Tupakoivana saatan heittää, että miksi sinä et polta, mutta juot, ihan sama asia udella jonkun tapoja.

Loppuillasta saatan kuitenkin saada "henkevää" keskusteluseuraa tyyliin, että kyllä minäkin koetan joskus lopettaa, mutten nyt vielä ja ei tämä kännissäolo nyt niin kivaa ole, nostan hattua sinulle. Huvittavinta on kun alkavat todistella lähinnä itselleen, että en ole juuri yhtään humalassa ja itse näen, että asia on juuri päinvastoin.

Olen alkanut karttaa kosteita illanviettoja, sillä joskus tulee epämukava olo kaikinpuolin. En ainakaan haluaisi huomautella kenenkään ottamisista, sillä tiedän kokemuksesta miten herkkää porukkaa juopot ovat. Jos taas en oikein keskustelua saa heidän kanssaan aikaiseksi, niin pitävät ylpistyneenä ja kuvittelevat, että pidän itseäni jotenkin heitä parempana.

Nyt olen kuitenkin itsekäs ja nautin täysin siemauksin uudesta, selvästä elämästä ja osaan suhtautua kysyjiin jo häpeilemättä. Alussa oli vähän vaikeeta, kun kaikki tietävät juomishistoriani, eli eka juhlissa ja vikana pois. Kuppiin en sylkenyt koskaan ja aina tapahtui kun tämä daami saapui paikalle. Nyt olen kai sitten tylsä... no, eipä tartte hävetä seuraavana päivänä.

...Suomessa on onnistuttu takomaan ihmisten päähän sellainen virheellinen uskomus, että suomi olisi maailman alkoholismin keskipiste.

Katselkaa vähän ympärillenne. Esim. Iso Britannia vasta onkin täynnä juoppoja. Siellähän sitä oikein onkin että mennään joka päivä töiden jälkeen pubiin.
Pubit siellä tosi sulkee aikaisemmin, mutta jos sitä myöhempään olisikaan pubissa, niin eipä sitä seuraavana päivänä kyllä töihin kykenisikään.

Vastaavanlaista löytyy kyllä niin monesta maasta, että suomalaisten ei tässä suhteessa pitäisi kyllä ollenkaan kantaa huonoa kansallista omaatuntoa.

Mikäli tosiaan olet alkoholisti, ja joudut siksi juomaan vasten parempaa tahtoasi, todellinen syy alkoholismiisi ei ole ympäristön paineet.

Tunnen monia ihmisiä, joilla on joko työnsä, kuolemaan johtavan sairauden, tai jonkin muun syyn takia valtavat paineet elämässään, mutta he eivät silti ole "ryhtyneet alkoholisteiksi".

Tästä tietysti voisi ajatella, että me ihmiset olemme yksilöitä ja kestämme paineita eri tavalla. Se on tietenkin totta, mutta vain alkoholisti alkaa juomaan alkoholistisesti, oli hänellä paineita tai ei. "Tavallisen" ihmisen ei tarvitse alkaa juoda vaikka ei enää haluaisikaan juoda.

Tottakai ympäristö vaikuttaa siihen, miten ja milloin kenenkin alkoholismi aktivoituu ja etenee, mutta perimmäinen syy on aina kuitenkin alkoholistin pääkopan kemiassa, eli perimässä.

Kun tietää tämän, on helppoa hoitaa alkoholismiaan, eikä vain sen oireita. Todellista sairauttaan hoitamalla alkoholismista voi toipuakin.

holizon kirjoitti:

Mikäli tosiaan olet alkoholisti, ja joudut siksi juomaan vasten parempaa tahtoasi, todellinen syy alkoholismiisi ei ole ympäristön paineet.

Tunnen monia ihmisiä, joilla on joko työnsä, kuolemaan johtavan sairauden, tai jonkin muun syyn takia valtavat paineet elämässään, mutta he eivät silti ole "ryhtyneet alkoholisteiksi".

Tästä tietysti voisi ajatella, että me ihmiset olemme yksilöitä ja kestämme paineita eri tavalla. Se on tietenkin totta, mutta vain alkoholisti alkaa juomaan alkoholistisesti, oli hänellä paineita tai ei. "Tavallisen" ihmisen ei tarvitse alkaa juoda vaikka ei enää haluaisikaan juoda.

Tottakai ympäristö vaikuttaa siihen, miten ja milloin kenenkin alkoholismi aktivoituu ja etenee, mutta perimmäinen syy on aina kuitenkin alkoholistin pääkopan kemiassa, eli perimässä.

Kun tietää tämän, on helppoa hoitaa alkoholismiaan, eikä vain sen oireita. Todellista sairauttaan hoitamalla alkoholismista voi toipuakin.

...meillä maalla aina kaikki selvinpäin diskoon tulijat saivat ennemmin tai myöhemmin turpiinsa, koska pidettiin jurpoina kun tuli selvinpäin.

Ei se alkoholismiani selitä, mutta sen se selittää miksi sorruin alunperin alkoholikokeiluihin.

Kirjoituksesi oli aika kuvaava ja hyvin kirjoitettu, sana hallussa.

Sinua ei juuri ole viina-asioissa tentattu syystä, että tietävät sinun juopottelevan eli et ole "uhka". Tuollaiset vaimon ammatit ja muut pistäisin kyllä ihan small talkin piikkiin, mutta ylipainosta puhuminen menee jo tahdittomuuden puolelle. Toki minultakin kysellään miksen juo ja luulisi, että vastaukseksi riittää, että en vaan juo enää. Päätelmiä tehdään ja moni aivan oikein ja vieläpä ääneen toteaa, että olet siis alkoholisti. Ei siinä mitään, mieluummin raitis sellainen kuin juova. Moni näyttää kieli pitkällä odottavan repsahdustani ja se onkin aika huvittavaa. Aikaisemmat viinataukoni kun päättyivät, moni juoppo kaverini huokaisikin kuin helpotuksesta, että ihanaa päästä baariin kanssasi, nyt kun olet taas normaali (!).

Tottahan se on, että etenkin raitistuneita alkoholisteja ja heidän tekemisiään tarkkaillaan kuin suurennuslasin kanssa ja siitä syystä moni ei viitsi bileisiin lähteäkään. Kaikki vähänkin negatiivinen tulkitaan sellaiseksi, että sillä on nyt hermot kireellä kun se ei SAA juoda. Hampaat irvessä se tuossakin nyt pönöttää viinanhimossaan ( huoh). Pitää siis ainakin yrittää olla paljon iloisempi kuin on jopa ihan jurristenkin kanssa. Jos totta puhutaan, niin ei juuri kiinnosta. Kun keksit, että tulepa vaan kahville joku kerta, niin ei millään ehdi, mutta kaljalle oli monellakin aikaa tosi lyhyellä varoitusajalla. Tiedän, olin itsekin sellainen.

Näin me tarkkaillaan toisiamme, sosiaalisia eläimiä kun olemme. Ehkä meitä on täällä Suomessa vielä niin vähän tai jotain, mutta monessa muussa maassa en niinkään ole törmännyt kyselyihin juomattomuudestani.