mulla on vauva 9kk ikäinen...kaikki on ok, vauva on ollut aivan ihana. Ei ole kuin yhden kerran ollut kipeenä korvan takia. Olen antanut 1 kerran vauvan äitille hoitoon ja muuten hoidan vauvaa aamusta iltaan.
Nytkin meni nukkumaan 22.30.... olen aivan poikki. Aamut ja päivät on ihania ja kaikki sujuu kuin valssi, mutta illalla olen aivan rätti ja en siedä yhtään kiukuttelua ja itkeskelyä. Meinaan saada raivokohtauksen ja huudan ja kiroilen ja tupakkaa palaa ketjuna.
Tiedän että pienellä on hammaskipuja, mahakipuja jne. ja saattaa itkeä minkä vuoksi tahansa.
Olen vain poikki.... haluaisin lapsen edes kerran viikossa hoitoon että minulla olisi edes hetki aikaa itselle.
Mies on päivät töissä ja kun tulee kotiin haluaa ruokaa ja ottaa levot. Minä taasen haluaisin lähteä koiran kanssa ihan kahdestaan lenkille tai olla vaan yksin.
Olen aivan liikaa yhdessä vauvan kanssa. Mies ei juuri hoida vauvaa, eikä ymmärrä jos pyydän häntä hoitamaan että menen kaverille kylään.
Olen aivan pulassa. Lapsikin tästä kärsii kun minä kärsin:( tarvitsen omaa aikaa joskus. Onko se niin paljon pyydetty....
Juu ikävä kyllä tiesin mihin joudun kun vauvan teen mutta silti.
Nytkin on korvat ihan hellänä kun huuti koko illan ja sitten taas oli iloista kuin mikä....mutta minä....entäs minä....
Ja olen huomannut kun mulla ja miehellä on ongelmia parisuhteessa, hän jäi pettämisestä kiinni....mietin sitä asiaa vaikka yritimme sen sopia....
Mietin ja mietin ja voin pahoin kun ajattelen koko asiaa, vauvan takia yritän vielä. Ja hän lupasi olla luotettava, silti en usko häneen enää....
Tänä iltana olin taas niin kireä kuin jousi.... yritin miettiä parisuhdettamme ja vauva oli tosi kärttysellä päällä, varmaan vaistosi että olen kireä vaikka kuinka yritin laulaa jotain hämähämähäkkiä....itku silmässä tietenkin....
Sitten huuto ei lakkaa, suutun huudan vauvalle ja itken samalla.
Nyt itkettää hirveesti koska huusin pienelle viattomalle vauvalle omaa pahaa oloani, mutta ei ollut ketään muutakaan. Kaveritkin saaneet tarpeekseen mun ongelmista mieheni kanssa....
Tekisi mieli pakata kaikki tavarat ja lähteä ja kun rakastan ja haluan yrittää onhan hän lapseni isä....mutta se luottamus ja ne kamalat ajatukset mitä pelkään.....
Pelkään koko ajan milloin tulee se päivä että hän taas pettää minut????!!!tunnen sitten kyllä itseni todella tyhmäksi, miksi en silloin lähtenyt....idiootti minä....
Mutta on aivan kamalaa hoitaa pientä vauvaa mikä tarvitsee hoitoa koko ajan...ryömii ja syö kaiken, hampaisiin koskee, leikkiä pitäisi ja itse olet omien ajatusten kanssa ihan sekaisin ja mietit tavaroitten pakkaamista ja sitä miten vauvan kanssa saan järjestettyä kaikki asiat.
Miten voin suunnitella lastenhuonetta kun tosiaan pelkään että asun tässä huomiseen, viikon tai kaksi...vuosi...entä sitten.....olisi jo nyt helpompaa lähteä kun toinen on noin pieni, ei muistaisi isästään mitään.
Entä sitten kun hän on vaikka 2-3v ja noin tapahtuu mitä pelkään...sitten on selittelyä itkua koiran ja kissan perään, minä voin pahoin ja lastakin pitäisi tukea ja auttaa.
Mua ensimmäistä kertaa elämässä pelottaa elää....pelkään huomista....milloin istun autossa vauvani kanssa kahdestaan matkalla jonnekkin...ei ainakaan kotia sen jälkeen enää....
En jaksa haukkuja....älkää niitä kirjoittako, en jaksa....tahdon tietää onko muitakin kuin vain minä millä menee asiat näin päin persettä.
Tämähän pitäisi olla maailman onnellisinta aikaa....oma pieni rakas poikani....anna huutoni anteeksi....sinussa ei ole vikaa vaan vanhemmissasi....ja teen kaikkeni että voit hyvin....kiitos kun luitte....
Menen tupakalle ja haluan vain itkeä, nythän on yö....ja vauva nukkuu.....
Vauvalle huutaminen:(
7
3564
Vastaukset
- yx mummeli
Hei!
Sinä taidat olla kovasti väsynyt, raskaus, synnytys ja nyt miltei yksinomaan yksin vauvaanne hoitelet,sain sen käsityksen että myös aikuiskontaktit sinulla on vähissä?
En yhtään ihmettele että "hermosi" pettävät, kun illalla ja yöllä(ymmärsinkö oikein?) lapsi itkuskelee, juuri silloin kun sinulla olisi hiukan vapaata ja omaa aikaa ja tarvetta rauhallisille yöunille.
Välinne ovat tulehtuneet, mutta olisiko mahdollisuus kuitenkin keskusteluun yhteisvastuusta lapsestanne? Eikö neuvolan kautta olisi tietoa jostain mistä saisit tukea tilanteeseesi? Entä onko sinulla ollut mahdollisuus purkaa tuota epäluottamusta aiheuttanutta asiaa mihinkään? Ristiriitaiset tunteesi ovat hyvin ymmärrettäviä.
Minulla olisi aikaa, vaan en tiedä missä asut, olen jo mummi ja kosketusta pikkuisiin on. Mutta silti halua olisi auttaa juuri tuollaisissa tilanteissa, sillä itselläni ollut uupumus kun lapset olivat pieniä ja sairastivat paljon.
Kaikkea hyvää sinulle ja voimia.
T. yx mummeli - umpiväsy
hei. olin samassa tilanteessa ja olen kyllä vieläkin. mutta hiukan apua sain neuvolasta. pääsen kerran vkossa 3 tunniks jonnekin mihin nyt haluan mennä, voin vaikka nukkua. eli kotiin tulee täti ja leikkii vauvan kanssa sillä aikaa. se ei ole paljon mutta mulle ne 3 t. merkkaa niin paljon. en ollut yli 7 kuukauteen päässyt mihinkään, olin todella kiukkunen, katkera ja aivan rättiväsynyt.
kehotan ottamaan rohkeasti yhteyttä neuvolaan.
ja jos joku täällä haukkuu niin et välitä koska heille on suotu ns helppo vauva ja auttava mies.
jaksamista!- ........
Minäkin sain neuvolan kautta tädin kotiin hoitamaan poikaa että itse sain aikaa levätä tms. Se oli pelastus meille kun mies paljon töissä ja asenne vähän...Myöhemmin kyllä ajauduttiin uudestaan kriisiin ja olin jo lähdössä oikeasti pojan kanssa pois kun isä vihdoin oikeasti tajusi että ei tää toimi näin. Auttaa nykyään enemmän ja saan omaa aikaa. Alkup, pistä se ukkosi tarpeeksi lujille ja vaadi häntä osallistumaan. Myös hän on lapsen vanhempi. Joskus nuo ukot tarttee kunnon potkun ahteriin että tajuavat tilanteen.
Mun lapsi on aina ollut haastava, nyt villi 9kk kuten sinulla..Se ei tosiaan tee hyvää lapselle olla huutamisen ja kiukun kohteena, tavalla tai toisella tuo tilanne ois saatava rauhottumaan. - älämölöööö
kiitos viestistäsi.mulla on tosiaan muuten ollut asiat hyvin. Olen energinen ja jaksan tehdä paljon. Poljen kurjan oloni pois kuntopyörällä:)
Tosiaan silloin kun olin raskaana juteltiin miehen kanssa että pietäänkö ja haluaako hän lapsen. Ja hän halusi. Oli niin ihana raskausaikana että Vot.
Mutta sitten kun lapsi olikin ei hän hoida ja paljoa auta:( siihen olen pettynyt. Missä on ne raskausajan lupaukset????
Olis se ihanaa kun mieskin hoitaisi lasta ja saisin olla vapaalla. Koska tää tilanne eti tee hyvää mulle eikä vauvalle. Rakastan lastani yli kaiken ja kaikki tämä sattuu minuun tosi paljon.
Onneksi mulla on ihana äiti. Hän lupasi ottaa 2 krt viikossa vauvan päivähoitoon jotta pääsen liikkumaan. Käynhän minä vauvani kanssa kaupungilla jne.
en tiedä meinasin just että tarvitsen seuraavaan kohtaukseeni jotain rauhoittavaa...oikeesti....eniten mua rupee hermostuttamaan se että mä hoidan koko ajan vauvaa yksin ja mies menee vielä selkäni takana pettämään mua, kun en jaksa hänelle juuri silloin olla hellä ja antavainen nainen.
Tuntuu että mies ei ymmärrä ollenkaan millaista on olla koko ajan pienen vauvan kanssa.
Kun vauva ei ole hetkeäkään paikoillaan vaan saa vahtia että eti satuta itseään eikä syö mitään sopimatonta....
Tänä aamuna kun heräsin, sieltä pinnasängystä tuli niin kaunis ja täynnä iloa oleva hymy....taas rupee itkettämään, oli se niin suloista.
En vaan halua olla vauvalle julma huutava äiti, kun hänessä ei ole tämä vika.
Vaan miehessäni mikä ei osaa edes jutella asioista....sanoo vaan jokaiseen asiaan "joo,joo" että kiva, siinäpä keskustellaan aikuiseen malliin
Ai että sapettaa. Olisi niin kiva keskustella asiat halki poikki ja pinoon. Kerralla että ne ei jää roikkumaan eikä niistä tarvitsisi puhua.
Mieheeni tässä olen pettynyt todella pahasti....
- väsy mami myös
Tuo kirjotus oli melkein kun mun ajatusmaailmasta tällä hetkellä,tosin mies ei oo pettäny mutta ei hoitele vauvaa muuta ku jos pyydä,ei ole oma-aloitteisuutta hippusen vertaa...kaiken ton lisäksi hoidan kodin ja kaupassa käynnit ,ruuan laiton yms. Niinku ilmeisesti sinäkin.
Toisaalta kyllä minä saan vapaa aikaa jos haluan,että mies hoitaa mielellään poikaa jos haluan jossain käydä mut olen jumittunu tänne kotiin vauvan kanssa kahdestaan,en jaksa lähtee ikinä mihinkään enää iltasella kun mies tulee töistä,olen myös ihan rättiväsy. Poika itkee ja kätisee kun tekee hampaita mutta se on ohimenevää,niin koitan ajatella itse niin jaksan paremmin. Vaan kestäähän se monta vkoa. Ja yöt todella levottomat. Mulla poika 6kk. Rakastan tuota pikkumiestä yli kaiken :)
Vaikka väsyttää niin koitan jaksaa ja ajatella positiivisesti vauvan takia. Meillä ukon kans ei oo seksielämää ja muaki pelottaa,että jos hän lähtee mua pettämään :( toiv.ei. Kukapa sitä väsyneenä jaksaa mitää makuuhuonehommia illalla enää,ei kukaan... - ymmärrän
mies tekee väärin kun ei hoida lasta.
Minä jaksa juuri siksi kun pääsen välillä lenkille.
Syy pahaanoloon on miehessä ei vauvassa.
Saisitko lapsenhoitajan vaikka MML ;sta.
Mies maksakoon.
Ero hyvä ratkaisu.
Vauva kärsii huutamisesta.
Huuda mieluummin vaikka miehelle.
Voimia. - yh tahtomattaan
Mulla on niin samanlainen tilanne että...
"mulla on vauva 4kk ikäinen...kaikki on ok, vauva on ollut aivan ihana. Ei ole kuin yhden kerran ollut kipeenä"
"Aamut ja päivät on ihania ja kaikki sujuu kuin valssi, mutta illalla olen aivan rätti ja en siedä yhtään kiukuttelua ja itkeskelyä. Meinaan saada raivokohtauksen ja huudan ja kiroilen ja tupakkaa palaa ketjuna."
"Olen aivan pulassa. Lapsikin tästä kärsii kun minä kärsin:( tarvitsen omaa aikaa joskus. Onko se niin paljon pyydetty...."
"ikävä kyllä tiesin mihin joudun kun vauvan teen mutta silti."
"Tekisi mieli pakata kaikki tavarat ja lähteä ja kun rakastan ja haluan yrittää onhan hän lapseni isä....mutta se luottamus ja ne kamalat ajatukset mitä pelkään....."
"Mua ensimmäistä kertaa elämässä pelottaa elää....pelkään huomista....milloin istun autossa vauvani kanssa kahdestaan matkalla jonnekkin...ei ainakaan kotia sen jälkeen enää...."
"Tämähän pitäisi olla maailman onnellisinta aikaa"
Tuossa muutamia laittamiasi virkkeitä jotka ihan yhtä hyvin olisi voinut tulla minun suusta.. Nyt on hieman kiire, joten en jouda paljoa kirjottelee mutta on, on muitakin joilla menee perseelleen elämä vaikka vauva onkin maailman ihanin ja sitä rakastaa enemmän kuin mitään muuta. Hermot ja tupakkaa palaa. Viime yö meni itkiessä lapsen isän perään, tänään aion selvittää masennuslääkityksen aloitusta, tänään tai huomenna. Kunhan jaksas..
Voimia ja jaksamisia, muista että oot paras äiti omalle lapsellesi, hän ei pärjäisi ilman sinua..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1702034
Törkeä eläinsuojelurikos Sonkajärvellä
Pohjois-Savossa Sonkajärvellä noin 40 kissaa ja reilut 10 koiraa on jouduttu lopettamaan kaltoinkohtelun vuoksi, kertoo371445Jotkut ihmiset pelkäävät syöpää sairastavaa
On hauskaa, kun kertoo jollekin, että "minulla on syöpä". Jotkut käyttäytyvät kuin se olisi tarttuva tauti. Eivät uskall1321144Se ei ihan oikeasti vaatisi kuin yhden
Tekstiviestin... Jos rakastat minua vielä toivoisin että laittaisit minulle viestiä. Rakastatko? Oletko oikeasti niin pe56882- 55836
Lavrov suivaantui Stubbille perustellusti.
Lavrov perusteli suivaantumistaan tosiasioilla Suomen tarinasta sotiemme jälkeen, tutkija Tynkkynen ja pankkihenkilö Sol250794Kääminsä polttanut taksi suomussalmella
Vieläkö sillä hermonsa menettäneellä hulluja ylinopeuksia ajavalla asiakkaansa haukkuvalla( jos ajat paska kyydin hänen20782Jorma Uotinen avaa sanaisen arkkunsa TTK-miesparista ja koko uudistuksesta: "Sehän on..."
Tanssii Tähtien Kanssa -parketilla nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa tanssiparina miespari kauden alusta asti. Mikko S16722Aina ku nään sun kuvan
Tekis mieli kirjoittaa viesti: Moi kulta, on ikävä❣️🤗 ihan noin vain, lyhyt ja ytimekäs 😁🤭58703Sukupuolia on vain kaksi- kohukassista tuli kova tuomio perheenisälle oikeudessa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4d4db0d9-4dda-4ba6-a699-25d725683ad6 Miten näin normaalista kassissa olevasta tekstis195617