En tiedä, meneekö tämä avaus ihan oikealle palstalle, mutta pakko saada purettua ajatuksia. Näitä ajatuksia mitä päässäni liikkuu, tunteita jotka sydämessäni nousee ja laskee kuin aallokko.
Jos hän kysyisi, mitä minulle kuuluu, niin kertoisinko totuuden? Kertoisinko, kuinka ajattelen häntä ja miten kärsin meidän välillä olevasta kuilusta? Että olen menettänyt yöuneni hänen vuokseen? Kuinka kaipaan hänen läsnäoloaan ja hymyään, meidän välistä jutustelua..?
Tekisin paljon saadakseni takaisin sen, mitä joskus vielä oli. Sen ihanan tunteen joka minut vallitsi aina kun kännykkä piippasi. Tiesin, että se oli häneltä se viesti, joka kerta. Nyt viimeaikoina on ollut niin hiljaista.. liian hiljaista.
En pysty ajattelemaan loogisesti. En pysty olemaan omaitseni. Mitä hittoa mä teen?
Ikävöin häntä joka hetki. On minulla kuitenkin oma elämä ja omat kuviot kuten varmasti hänellä, mutta tämä tunne.. Hän on täydellinen juuri sellaisena kuin on. En välitä pienistä sekoiluista enkä mistään muustakaan, ollaan kaikki ihmisiä. Virheitä sattuu, mutta teinkö virheen kun kerroin kuinka ajattelen häntä -silloin joskus.
Mikään ei ole muuttunut.
Missä olet? :'(
Jos hän kysyisi, mitä minulle kuuluu, niin kertoisinko totuuden? Kertoisinko, kuinka ajattelen häntä ja miten kärsin meidän välillä olevasta kuilusta? Että olen menettänyt yöuneni hänen vuokseen? Kuinka kaipaan hänen läsnäoloaan ja hymyään, meidän välistä jutustelua..?
Tekisin paljon saadakseni takaisin sen, mitä joskus vielä oli. Sen ihanan tunteen joka minut vallitsi aina kun kännykkä piippasi. Tiesin, että se oli häneltä se viesti, joka kerta. Nyt viimeaikoina on ollut niin hiljaista.. liian hiljaista.
En pysty ajattelemaan loogisesti. En pysty olemaan omaitseni. Mitä hittoa mä teen?
Ikävöin häntä joka hetki. On minulla kuitenkin oma elämä ja omat kuviot kuten varmasti hänellä, mutta tämä tunne.. Hän on täydellinen juuri sellaisena kuin on. En välitä pienistä sekoiluista enkä mistään muustakaan, ollaan kaikki ihmisiä. Virheitä sattuu, mutta teinkö virheen kun kerroin kuinka ajattelen häntä -silloin joskus.
Mikään ei ole muuttunut.
Missä olet? :'(
Vastaukset 12
Vanhimmat
vihjaise, kenelle tämä menee???
kertoa mitä ajattelee toisesta. Virhe on se, ettei saa kerrottua sitä kaikkea mitä ajattelee toisesta. Uskoisin.
että tunteista ei ole toivottua kertoa, jos ei ole vapaa. Näin olen epäsuorasti ymmärtänyt. Ehdottomuuden takia asiat jäävät vuosikausiksi roikkumaan, mutta ehkä sitten niin parempi.
se, joka ei ole vapaa vai se, joka välittää varatusta. Entäs jos on vapautumassa? Vaikuttaako se mielipiteeseesi?
Minulle voi tulla kertomaan mitä haluaa ja koska vaan. Kuuntelen mielelläni
.. ja se oli virhe. Kerroin, että pidin hänestä, että rakastin häntä. Sen jälkeen en kelvannut edes ystäväksi.
Kyllä minustakin tuntuu siltä, että toiselle pitäisi aina sanoa asiat niinkuin ne ovat, on viesti sitten hyvä tai huono. Pahinta on olla tietämättä. Jää kysymään miksi, miksi, miksi. Siitä tulee kierre.
varattu ei saa...elätkö keskiajalla?
kaikenlaista, tuo toinen ei ollut edelliseltä eli minulta. Varattu saa kertoa tunteistaan, jos ne on aitoja ja varaus on nimellinen. Mielipiteeni tässä.
mies vai nainen? Yllättävän tutulta kuulosti, kännykän piippauksineen ja sekoiluineen.....
nainen kirjoittaa...
-ap.
Okei, ensi kerralla kun tavataan aion kysyä mitä sinulle kuuluu. Saat sitten tilaisuutesi kertoa, epäilen kyllä ettei sinulla ole pokkaa siihen...=)
Voisithan sinäkin esim laittaa viestä, onko käynyt sellainen mahdollisuus mielessä? Muistan jokaisen viestin ja sanasi jotka olet puhunut minulle.
Nii-in niistä sekoiluista, hmmm joo tullut vähän säädettyä omia ja vahingossa kai "piippautettua" sun kännykkääsi.. toivottavaswti se ei muuta mitään, ainakaan kielteiseksi. Ja se että kerroit alkuun silloin että olen kovasti ajatuksissasi, hmmm SE oli jotain se. Olenkohan siis vieläkin, sen haluasin tietää.
Täällähän minä kotosalla, tuu käymään.=) Juteltais ja hymyiltäis vaan toisillemme. P.S. älä ota sitä esiliinaa tällä ketaa messiin =)
juuh...