Meillä on pannuhuone pyykinkuivatushuoneena. Siellä on kesällä 30-40 astetta lämmintä. Lämpö tulee kattilan päällä olevasta punaisesta rautapöntöstä. Osaako kukaan sanoa mikä se on?
Siitä lähtee putki kolmitiehaaran kautta kattilaan ja toinen lähtee isoon pönttöön. Kolmitiehaarasta menee putki isosta pöntöstä tulevaan putkeen ennen kiertopumppua. Kiertopumpusta putki menee kattilaan. Pöntöstä lähtee lisäksi jonkun moottorilla kääntyvän kolmitiehaaran kautta putki valuun. Pöntössä on sellainen rengas johon tulee kaksi putkea. Toinen menee valuun ja toinen ison pöntön vastaavaan renkaaseen.
Pöntössä on termostaatti jolla määritellään öljypolttimen käynnistyminen. Kattila on vanha puukattila jossa on sivulla öljypoltinluukku. Jos puilla lämmittää niin isompikin pönttö lämpenee tulikuumaksi joten puilla ei ole uskallettu lämmittää. Pönttö on todella lämpömittarin mukaan 70-90 asteinen. Ja siltä se myös tuntuu. Kättä ei kärsi pitää pöntössä yhtään.
Termostaatti on kaksiosainen. Toisessa nupissa asetus 70 ja toisessa 95 joiden välillä pöntönkin lämpö seilaa. Lisäksi lämmin käyttövesi on samanlämpöistä kuin kyseinen pönttö. Nyt on sitten vaarana että pieni neiti 3v polttaa itsensä 90 asteiseen veteen. Sukulaisten luona on samankokoinen pönttö kuin meidän iso pönttö mutta siinä on villa kääritty ympärille ja vielä alumiinit päälle. Meillä ei ole mitään, pelkkä rauta.
Neuvoja?
Siitä lähtee putki kolmitiehaaran kautta kattilaan ja toinen lähtee isoon pönttöön. Kolmitiehaarasta menee putki isosta pöntöstä tulevaan putkeen ennen kiertopumppua. Kiertopumpusta putki menee kattilaan. Pöntöstä lähtee lisäksi jonkun moottorilla kääntyvän kolmitiehaaran kautta putki valuun. Pöntössä on sellainen rengas johon tulee kaksi putkea. Toinen menee valuun ja toinen ison pöntön vastaavaan renkaaseen.
Pöntössä on termostaatti jolla määritellään öljypolttimen käynnistyminen. Kattila on vanha puukattila jossa on sivulla öljypoltinluukku. Jos puilla lämmittää niin isompikin pönttö lämpenee tulikuumaksi joten puilla ei ole uskallettu lämmittää. Pönttö on todella lämpömittarin mukaan 70-90 asteinen. Ja siltä se myös tuntuu. Kättä ei kärsi pitää pöntössä yhtään.
Termostaatti on kaksiosainen. Toisessa nupissa asetus 70 ja toisessa 95 joiden välillä pöntönkin lämpö seilaa. Lisäksi lämmin käyttövesi on samanlämpöistä kuin kyseinen pönttö. Nyt on sitten vaarana että pieni neiti 3v polttaa itsensä 90 asteiseen veteen. Sukulaisten luona on samankokoinen pönttö kuin meidän iso pönttö mutta siinä on villa kääritty ympärille ja vielä alumiinit päälle. Meillä ei ole mitään, pelkkä rauta.
Neuvoja?
Vastaukset 5
Vanhimmat
varaajaa. sen pitäsi olla eristetty. kattilasta menee lämmin vesi sinne, josta lämpö kierukan avulla siirretään käyttöveteen. käyttövedessä pitäisi olla sekoitusventtiili joka ottaa kylmää vettä sekaan tuohon 70-95 asteiseen veteen.
kannataa muuten tarkistuttaa koko järjestelmän. Sen verran mitä minä tiedän, johtaa näin kuuma käyttövesi putkien korrosioon ja sehän tule joka suhteessa kalliiksi.
Suomessa on vissin näitä vanhoja järjestelmiä vaikka kuinka paljon ja kattilaa uusimmalla säästäisi huomattavasti kaikenlaista energiaa. tekniikka on marssinut eteenpäin viimeisten vuosien aikaana hiumaa vauhtia ja hyötysuhteet parantuneet uskomattoman paljon.
Ei viihdy legionella bakteeri kuumassa. Käyttövesi kulkee (yleensä) sekoittajan kautta joten ei hanasta pitäisi tulla tuon lämpöistä vettä. Sinänsä pönttö kannattaisi eristää niin ei turhaan pannuhuoneessa ole patterina.
Kuka tässä on käyttövedestä mitään puhunut. Kattilavedelle 70-80 astetta on ihan normaali lukema. Käyttövesi puolestaan pitää lämmittää YLI 55 asteen, jotta legionella kuolee. 60 astetta on siten ihan hyvä lukema käyttövedellekin vanhoilla järjestelmillä. Sähköisillä sekoitusventtiileillä päästään varmaan parempiin tarkkuuksiin ja käyttöveden lämpötilaa voidaan säätää parin asteen tarkkuudella, jolloin lämpötila saadaan pysymään aika lähellä 55 astetta.
Mutta eristämätön varaaja ei todellakaan ole nykypäivää. Nyt kannattaisi tosissaan harkita järjestelmän vaihtoa, tai sitten vähintäänkin kietaista villat pöntön ympäri.
Ja kyllä niitä puitakin voi polttaa, kunhan ei ala keittämään sitä vettä. Keittämisessäkin ainoa haitta on se, että höyrystyessään vesi jättää kattilan sisään kiinteitä aineita josta kertyy ns. kattilakiveä, se oli aikanaan yleinen riesa höyryvetureille, minkä takia niiden kattiloita pitikin avata ja puhdistaa ihan säännöllisesti. Eli kattilassa saa olla vaikka 99 astetta, tai hitusen enemmänkin jos siellä on pikkaisen painetta että vesi pysyy nestemäisenä.
Mutta öljyllä ei kannata lämmittää kuitenkaan yli 90 asteen. Ainakin nykyiset öljypolttimet ovat kuitenkin ihan hyviä käynnistymään ja toimivat moitteetta lyhyemmilläkin käyntijaksoilla. Tehoakin on sen verran että öljylämmitys toimii huomattavasti pienemmilläkin marginaaleilla. Puulämmityskin on huomattavasti käyttökelpoisempi jos kattilan ja varaajan lämpötila on pienempi.
Kattilan naamataulussa oleva mittari näyttää polttimen käydessä 80-90 astetta. Puilla lämmitettäessä 90-100 astetta.
Ainut vaan että se käyttövesikin on saman lämpöistä mitä pienemmän pöntön lämpö on. Arvelen että pönttö olisi n. 100-200 litrainen.
Kattilasta tulevassa putkessa tuntuu olevan termostaatti että vesi ei mene pönttöön jos alle 85 astetta (stanssattu mötikän kylkeen) jos olen ymmärtänyt oikein? Kun puilla alkaa lämmittämään niin pieni pönttö on jo valmiiksi tulikuuma ja sitten kun puut palaa lähtee isompikin pönttö lämpenemään.
Pönttö ei lämpene koko matkalta pikkuhiljaa vaan rupeaa ylhäältä kuumenemaan tosi nopeasti ja on sitten ylhäältä ihan tulikuuma ja 10cm sen alapuolella jääkylmä. Sitten mitä enemmän polttaa puuta niin sitä alemmaksi tuo kuuman ja kylmän raja laskeutuu. Sitten kun on lämmittänyt tarpeeksi ja pönttö on tulikuuma koko matkalta menee kattilan ilmaluukku kiinni. Sitten loput puut palaa pikkuhiljaa pois.
Kesällä ei ole lämmitetty puulla koska pannuhuoneessa on sitten kerta kaikkiaan tosi kuuma. Talvella lämmitetään puilla niin poltin pysyy pari päivää hiljaa sen jälkeen kun puulla on lämmitetty. Kun pitää pannuhuoneen ovea auki niin lämpö leviää kellariin.
Käyttövedestä: Kylmävesiputki tulee ilmeisesti ison pöntön alareunassa olevaan rinkulaan. Ennen rinkulaa on joku venttiili ja sen jälkeen t-haara. Tuohon t-haaraan tulee jostain pumpusta putki. T-haarasta se menee sitten siihen rinkulaan ja siitä jatkaa samassa pöntössä ylempänä olevaan rinkulaan ja siitä vielä pienen pöntön rinkulaan ja sen jälkeen tulee joku sekoitusjuttu. Siihen tulee putki rinkulasta ja siitä menee putki valuun ja sitten siihen tulee vielä putki sen pumpun ja ensimmäisen rinkulan t-haaran välissä olevasta putkesta.
Kun tuota sekoitusjuttua kääntää niin sitten ei tule enää lämmintä vettä ollenkaan. Eli sen toiminta on on-off. Lämmin vesi on joko jääkylmää tai tulikuumaa. Tosi kiusallinen tilanne. Astianpesukone on kytketty kuumaan käyttöveteen joten pesulämpötila 55 astetta ei pidä paikkaansa. Nimittäin se vesi on vähintään 70 asteista.
Hanoissa ei ole turvatermostaattia, ikivanhoja. Pannuhuoneessa on uusittu kattila. Poltin on joku ikivanha romu joka toimii juuri ja juuri. Kattila on uusi hieno ja kiiltävä Arimax 60kW. Sitten yksi ongelma on että vessan ja pesutilojen LATTIAT ovat samanlämpöisiä kuin kraanasta tuleva kuuma vesi. Ja sitten pyyhekuivausteline myös. Onko jossain joku putkivuoto koska tietääkseni lattialämmitys ei pitäisi olla samaa vettä kuin käyttövesi? Muut lattialämmitykset toimivat normaalisti.
Mitenkäs sitä villaa kääritään pönttöjen ympärille. Riittääkö rautalangalla ja jeesusteipillä laitto? Ja mistä villaa saa?