HS, 6.8.2008
Koulut supistavat ruokalistojaan kallistuneiden elintarvikkeiden takia
-Lahdessa stroganoff tekee tilaa halvemmalle jauhelihalle
-Kainuussa koululaiset saavt tyytyä kahden salaatin sijasta yhteen
Ruuan hinnan raju nousu on pakottanut koulut supistamaan ruokalistojaan eri puolilla Suomea. Kallistunut ruoka vetää talouden kunnissa entistä tiukemmalle. Kemissä tilanne on erityisen huono.
Ruokapalvelupäällikkö Ketja Kakko sanoo, että ruokalista on jo niin supistettu, ettei siihen voi enää kajota. Sen sijaan kaupunki on säästänyt vähentämällä henkilöstöä.
Kainuussa kouluruokailun kustannukset nousivat elokuun alussa 5 % ja vuodenvaihteessa tulee uusi 3 %:n korotus. "Kustannuksia kohottaa myös kunta-alan tavallista kovempi palkkaratkaisu. Myös energian hinnan nousu vaikuttaa, koska aterioita kuljetetaan paljon", sanoo Liisa Meriläinen Kainuun maakunnan aterioita tuottavasta liikelaitoksesta, Kajaanin mamselista.
Helsinkiläisissä kouluissa pehmeää leipää tarjotaan nyt kerran viikossa, kun viime syksynä sitä oli tarjolla kahdesti viikossa. Kainuussa laatikkoruokien vispikerma korvataan halvemmalla rasvasekoitteella. Karkkilassa taas joitakin ruokalajeja on yksinkertaistettu.
"Esimerkiksi broileri-tuorejuustokastikkeesta jouduimme jättämään juuston pois", ruokapalvelupäällikkö Leena Ahola kertoo.
Kuntien välillä on suuria eroja siinä, kuinka paljon kouluruokailuun kuluu rahaa. Esim. Kemi käyttää yhden kouluaterian raaka-aineisiin vain 54 senttiä. Kainuussa keskimäärin 64 senttiä, Karkkilassa 74, Lahdessa 83 ja Vantaalla rahamäärä vaihtelee 70:stä 90:een.
-57.100 lasta aloittaa peruskoulun ensimmäisen luokan
-yhteensä peruskoululaisia on 560.000
-peruskouluja on yhteensä 3.160
-ammatillisen koulutuksen suosio kasvaa edelleen. Ammattikoulun aloittaa lähes 52.000 opiskelijaa, mikä on 5 % toissasyksyä enemmän
-lukion aloittaa lähes 34.000 opiskelijaa
-lukioita on 440
Koulut supistavat ruokalistojaan kallistuneiden elintarvikkeiden takia
-Lahdessa stroganoff tekee tilaa halvemmalle jauhelihalle
-Kainuussa koululaiset saavt tyytyä kahden salaatin sijasta yhteen
Ruuan hinnan raju nousu on pakottanut koulut supistamaan ruokalistojaan eri puolilla Suomea. Kallistunut ruoka vetää talouden kunnissa entistä tiukemmalle. Kemissä tilanne on erityisen huono.
Ruokapalvelupäällikkö Ketja Kakko sanoo, että ruokalista on jo niin supistettu, ettei siihen voi enää kajota. Sen sijaan kaupunki on säästänyt vähentämällä henkilöstöä.
Kainuussa kouluruokailun kustannukset nousivat elokuun alussa 5 % ja vuodenvaihteessa tulee uusi 3 %:n korotus. "Kustannuksia kohottaa myös kunta-alan tavallista kovempi palkkaratkaisu. Myös energian hinnan nousu vaikuttaa, koska aterioita kuljetetaan paljon", sanoo Liisa Meriläinen Kainuun maakunnan aterioita tuottavasta liikelaitoksesta, Kajaanin mamselista.
Helsinkiläisissä kouluissa pehmeää leipää tarjotaan nyt kerran viikossa, kun viime syksynä sitä oli tarjolla kahdesti viikossa. Kainuussa laatikkoruokien vispikerma korvataan halvemmalla rasvasekoitteella. Karkkilassa taas joitakin ruokalajeja on yksinkertaistettu.
"Esimerkiksi broileri-tuorejuustokastikkeesta jouduimme jättämään juuston pois", ruokapalvelupäällikkö Leena Ahola kertoo.
Kuntien välillä on suuria eroja siinä, kuinka paljon kouluruokailuun kuluu rahaa. Esim. Kemi käyttää yhden kouluaterian raaka-aineisiin vain 54 senttiä. Kainuussa keskimäärin 64 senttiä, Karkkilassa 74, Lahdessa 83 ja Vantaalla rahamäärä vaihtelee 70:stä 90:een.
-57.100 lasta aloittaa peruskoulun ensimmäisen luokan
-yhteensä peruskoululaisia on 560.000
-peruskouluja on yhteensä 3.160
-ammatillisen koulutuksen suosio kasvaa edelleen. Ammattikoulun aloittaa lähes 52.000 opiskelijaa, mikä on 5 % toissasyksyä enemmän
-lukion aloittaa lähes 34.000 opiskelijaa
-lukioita on 440
Vastaukset 6
Vanhimmat
kohta kouluruokaankaan.
Enpä ole muuten ikinä tullut kokanneeksi
broileria-juustokastikkeella ilman juustoa, kuten Karkkilassa tehdään.
Onko se vähän kuin hernekeitto ilman herneitä?
Tai perunat ja lihapullat ilman lihapullia?
saadaan avuksi loppujen lopuksi?
Aina vain kuntatalous heikkenee, milloin energian hinnan nousun, milloin ruuan hinnan nousun tai liian suurten palkankorotusten takia.
huostaanottaa kun he eivät osaa käsitellä kunnan varoja oikein,eivät osaa tehdä huostaanottoja oikeilla perusteilla ja eivät osaa kilpailuttaa tervellisellä tasolla palveluja...ym.
saadaankin sivistyksellisesti ylläpidettyä.
Ja toinen keino on ulkoistamalla kaiken sen mikä vain kunnissa iletään.
Kilpailuttaminenhän ei tietenkään tarvitse tällä kuntakilpailuttajaviranomaisella olla millään tavalla hanskassa...
Kustannukset karkaavat, kun ei ole ammattitaitoa kunnan viranomaisilla "ostamiseen".
Se mitä ennen sai ns. "kunnan omana työnä"
1:llä eurolla
maksaakin nyt "säästämis"kilpailuttamisen jälkeen
2 euroa.
nuo sijaisvanhemmat. Sijaisvanhemmilta onnistuu kyllä lihapullat muusilla ilman lihapullia. Kunnan äitien pitää ottaa oppia. Naama peruslukemilla vain todeta ruokalistassa olevan lihapullat ja muusi, vaikkei lihapullia pöydässä näykään. Siitä tykkää valtion herrat ja rouvatkin, raha hanat pysyvät auki kuntiin päin, kaksinaamaisuudella.
Mistä helevetistä rahapula nyt yhtäkkiä tuli, kunnilla on ihan varmasti löysää rahaa säiliöt täynnä. Miten muuten niillä olisi ollut varaa tehdä kalliita huostaanottoja suuria määriä. Kunnilla kun on oltava rahaa kassassa huostaanottojen summan verran lasten palauttamiseen ja perheiden yhdistämiseen ja perheen tilanteen saattamiseksi balansiin taloudellisestikin mitä huostaanotto on perheiden taloutta heilauttanut. Pikku summista ei voi puhua. Kuntien pitää tarkistaa talouttaan. Olen kuntavaaleissa aina äänestänyt tyhjällä lapulla, nyt äänestän sellaista henkilöä, joka on jo politiikassa mukana ja toivottavasti tulee valituksi myös, että on vastaamassa tekosistaan. Puolueella ei ole minulle väliä, sopiva toope käy.
tehty ja laps sijaishuollossa jo siinä vaiheessa
kun aletaan kyselemään maksumiehen perään ......
Outoa urheilua
Tiivistelmä:
Keskisuomalainen pohtii huostaanottoihin Jyväskylässä vuoden aikana käytettävää rahamäärää.
Huostaanottoihin menee
8,7-17,4 miljoonaa euroa vuodessa.
Keskussairaalan nopean vasteen yksikön hinta oli 20,9 miljoonaa euroa,
Jyväskylän jäähalliremontin hinta 4,3 miljoonaa euroa
ja Laukaan jää- ja curlinghallin 3 miljoonaa euroa.
Lastensuojeluun vuosittain menevällä rahamäärällä saataisiin joka vuosi uusi jäähalli tai malkein kokonainen Nova-yksikkö.
Näitä suuria investointeja valmistellaan vuosikaudet ja niistä väännetään kättä.
Huostaanotoista sama summa maksetaan joka vuosi vähin äänin.
Yhden sosiaalityöntekijän palkkaaminen tulee halvemmaksi kuin yhden lapsen huostaanotto.
Jos rahaa halutaan säästää, kannattaisi mieluummin palkata lisää sosiaalityöntekijöitä, Keskisuomalainen toteaa.
Media: Keskisuomalainen (printed version)
Päivämäärä: 15.4.2008
Kirjoittaja: -
Päälähde: -
lähde: m-brain
___________________
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000001326&posting=22000000036931206#22000000036931206