Näin syksyn lähestyessä kelit alkavat tunnetusti koventua. Onko mahdollista, että keskimoottorivene kaatuisi tai hörppäisi vettä kovassa aallokossa? Monet ovat varmaan kokeneet, että isoilla selillä yli 10 m/s puhaltava tuuli ja sivuttais aallokko saa veneen kovasti keinumaan. Yleensähän tulee ajaa laineita kohden tai myötä-aallokossa, mutta välillä isot aallot tulevat myös rististä jne. Oletteko kuulleet tai kokeneet, että keskimoottorivene tai vastaava olisi kaatunut tai hörpännyt pahasti vettä?
Veneen kaatuminen kovassa kelissä
Perämies
2513284
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Keskarin keinuntahan tekee siitä juuri turvallisen. Se siis nouseen aallon päälle eikä aalto tule sisälle.
Ei se tietenkään tarkoita, että keskarikaan mitä tahansa sietäisi, mutta eiväthän perinteiset saaristolaiset avofiskarit juurikaan kaatuile.
Olen ajanut paljon avonaisella 8 metriä pitkällä fiskarilla Perämerellä nuoruusvuosinani, kovissakin keleissä. Koskaan ei ole tullut veneeseen "vihreätä vettä", ainoastaan pärskeitä. Olenhan vielä kirjoittamassa :) Pumppaamaan joutui usein, kyllä sen verran kovassa kelissä tuuli heittää aallonharjoja ja pärskeitä sisään.
En myöskään ole koskaan saanut tuon tyyppistä venettä kaatumaan. Tiedän tapauksia kun ammattikalastajat ovat joutuneet vedenvaraan kun aalto on tullut takaa sisään ja täyttänyt veneen kerralla.
Viime kesänä upposi Mikkelinsaarilla Pietarsaarelainen avoin, kalastajamallinen, suurehko vene. Onnettomuuden syy ei liene vieläkään selvillä. Sukeltajat eivät nähneet ainakaan selkeitä karille ajamisen merkkejä veneessä. Onnettomuusaikaan puhalsi navakka tuuli, todennäköisesti veneen takaa. Tosin laakealle kivelle ajaminenkin on mahdollinen syy. Kumpaakaan uhria ei ole vielä löydetty(?).
siihen Kulkurin uppoamiseen? Tapahtui tänä kesänä, 2 kuoli, sukeltajat löysivät veneet. Sama vesialue. Ja Kulkuri ei todellakaan ole "kalastajamallinen", vaikka keulamuodossa vähän samaa henkeä onkin.
Sama tapaus, kulunut kesä tuntuu jo edelliskesältä...
ÖT:n juttu ei maininnut merkkiä. Jos vene oli Kulkuri, ei se tosiaan mahdu edes laveasti tulkiten tuohon kalastajamallisen käsitteeseen. Surullinen tapaus sinänsä.
Täytyi kaivella ÖT:n juttuja lisää. Uponnut vene oli tosiaan perähytillinen Kulkuri 30. Poliisi arvelee veneen kaatuneen kovassa merenkäynnissä.
"
Båten, en nio meter lång Kulkuri 30 med akterhytt, verkade efter en snabb undersökning inte ha några tekniska fel. Korsholmspolisen tror att båten har kapsejsat i den hårda sjön. I vindbyarna uppmättes 17 meter per sekund på fredagskvällen och lördag morgon.
"
Merenkurkussa aallokko on rajua, johtuneeko vesien mataluudesta vai mistä en tiedä mutta kun ulapalta asti pääsee puhaltamaan niin rantojen tuntumassa on todella v-mäistä ajaa vaikkei tuuli olisikaan metrimäärältää päätähuimaava. Aallokko on terävää, korkeata ja rajua. En ihmettelisi vaikka noiden miesten vene olisi kaatunut tuulessa. Pietarsaaren ja Mikkelinsaarten väli kun on niitä pahimpia paikkoja kovassa tuulessa ajaville täälläpäin. Tosinhan merellä voi sattua ihan mitä tahansa sen olen oppinut. Paha mennä veikkailemaan... itsekin ajelen noilla seuduilla ja nyt saa pelätä löytävänsä vielä ruumiitakin.
Useita vuosia takaperin Raippaluodon sillalta hyppäsi joku naishenkilö mereen ja hänet muistaakseni löydettiin vasta kuukausien kuluttua monen kilometrin päästä hyppäyspaikasta kuolleena joten täällä matalisskin vesissä on melkoisia virtauksia ja vedenkuljettamia.
Menee vähän off topic, mutta pitää todeta, että ei ruumiita tarvitse pelätä. Ne ovat vaarattomia toisin kuin elävät ihmiset, joista ei ole takeita hivauttavatko ohi kulkiessaan nyrkillä tai puukon lapaluiden väliin.
Eipä verkosta löytyvä ruumis tietenkään mukava asia ole, mutta ei pelättäväkään ;)
Poliisin toimitilatkin suojellaan vartiointiliikkeiden avulla.
Turvaa on turha etsiä muualta.
Moro.
Kulkuri 30 voi olla kalastajamallinen paatti, kyseinen kulkuri oli sitä vanhempaa mallia jota ei ole 80 luvun jälkeen valmistettu. Siittä on muutamaa versiota, mitä uudempi sitä levämmäksi on pohjois pohjanmaan pojat perän tehneet, mutta ihan ekoissa oli puhtaasti fiskarin linjat niin vesirajan ala kuin yläpuolella.
Kyllä se kaatuu jos aalto pääsee täyttämään avotilan eikä itsetyhjennys toimi riittävän nopsaan, eikä se noissa kovin nopsaan toimi, etenkään lastattuna ja jyrkkä sekä korkea aalto puskee oikeasta kulmasta...
...vaan ei ihmetytä enää, kun olen kalastajamallisella paatilla ajellut 10-12m/s kelissä henk. koht.
Vene todellakin nousee helposti aallon päälle sivuttaistuulessakin ja tuntuu ettei sitä varmaan saisi kaatumaan mikään, mikä tietenkin on harhakuvitelma koska jokainen vene kaatuu, kippaa tai hörppää tietyssä pisteessä se on varma. Fiskari on turvallisimpia veneitä missä olen ollut kovassa merenkäynnissä. Parhaiten ja pehmeiten menee jos saa ajaa vasta-aallokkoon hieman sivuttain viistossa tai myötäiseen viistoon. Suora vasta-aallokko on ikävää paiskimista, tavarat lentelevät ja saa pitää kaksin käsin kiinni, sivuaallokossa rullaa melkoisesti, heikkopäisemmiltä ja tottumattomilta lentää yli 10m/s tuulessa oksennus. Silti vene ei vielä tunnu kaatuvan lähimainkaan. Omassa fiskarissani taitaa olla niinpäin etten uskalla niin kovaan aallokkoon lähteäkään jonka vene vielä sietäisi. Terve pelko on aina merellä hyvästä, miksei tietysti järvilläkin! rajoja ei ole syytä lähteä tieten tahtoen hakemaankaan!
Ihmiset jotka rehentelevät sillä miten isossa aallokossa ovat olleet, osoittavat tyhmyytensä ja kokemattomuutensa. tasaperäisellä avoveneellä (suurellakaan) en lähtisi yli 6m/s tuuleen avoimille selille tai ulapalle millään. Fiskarilla voisin vielä lähteä matkaan aika kevein mielin 8m/s tuulessa mutta onhan vene tietysti vähän vaikea hallittavakin mitä kovempi aallokko on ei se mitään herkkua ole ajaa korkeassa aallokossa. Hetkittäiset tuulihuiput ovat aina paljon kovempia kuin mitä säätiedotuksissa luvataan...
Fiskarit ja suippoperät ovat merikelvottomia ja enintään käyttöalueeseen c luokitettuja ja hyväksyttyjä.
Veneitä ei erityisesti hyväksytä mihinkään luokkaan. Luokitus on valmistajan ilmoituksen mukainen.
Tähän asiaan löytyy tietoa helposti
http://veps.fma.fi/portal/page/portal/veneily/rakenne_varusteet/huvivenedirektiivi/sisalto/suunnitteluluokat
Mihin luokkaan valmistaja ilmoittaa fiskarit ja vastaavat enintään?
Vastaus: ei mihinkään tai suojaisille vesille.
Omalla pellinkiläiselläni (Marsund 880) olen ajellut avomerellä 14 m/s tuulessa, jolloin aallokko on noussut jo niin korkeaksi, ettei matalasta veneestä katsottuna enää naurata.
Sivuaallokossa meno onkin tuolla kelillä aikamoista keikkumista, mutta jos malttaa kääntää keulaa hiukan viistoon aallokkoon nähden, nousee vene upeasti todella suurenkin aallon päälle. Suoraan vasta-aaltoonkin voi ajaa tuolla kelillä uppoumanopeuksilla aivan huoleti, samoin takaa tulevaan, jolloin vene surffaa hyvällä nopeudella aaltojen mukana (kunhan vain sopeuttaa nopeuden keliin). Kyllä ainakin pellinkiläisellä liikuttaessa on homma kiinni enemmän kuskin (ja etenkin kyydittävien) hermoista kuin veneen ominaisuuksista.
Keskustelun aihe ei tainnut kuitenkaan olla luokitusmenettelyn kiemurat?
Mutta olkoon:
Uudet veneet (vuoden 1996 jälkeen ) on pääsääntöisesti luokitettava so. valmistettava EU-direktiivien mukaisesti. Omarakenteet ovat pulmallisia.
Siis ensimmäisestä väitteeseen: Valmistajien on luokitettava veneensä.
Toiseen väittämään: Fiskarin-oloisia veneitä ei kovin runsaasti enää valmisteta; tähän varsinainen syy lienee enemmin veneilytottumusten muuttumisessa kuin veneiden merikelpoisuudessa tai -kelvottomuudessa. Suurempia fiskari- suippoperäisiä taitavat olla Norppa 10 CE/C ja Family Cruiser CE/B. Pienemmät veneet on pääsääntöisesti ilmoitettu luokkaan C. Luokkaan D ( ne suojaiset vedet ) en tiedä yhtään varsinaista fiskaria ilmoitetun(?)
Ja varsinaiseen keskustelun avauksen aiheeseen. Fiskareilla on aina tehty työtä oikealla merellä, kovissa olosuhteissa ja kaukana lähimmästä rannasta. Kaatumisista en ole kuullut, vettä on kyllä tullut sisään - lähinnä pärskeinä. Ja toisaalta, kyllä niitä kalastajia jäi merelle lopullisestikin.
Järvellä aallokko voi olla varsin ikävää. Jos tuulta tuo mainittu 10 m/s, voisi olla hyvä odottaa tyyntymistä - ihan mukavuuden vuoksi, oli venetyyppi mikä tahansa.
Jos tarkoitit näillä fiskareilla ja suippoperäisillä ns. meriläismallisia veneitä, niin sitten varmaan kerrot meille (tyhmille?) millaiset ovat niitä merikepoisia veneitä?
Unohdetaan tästä keskustelusta sitten samantien erikoisvalmiste alukset.
Family Cruiser CE/B. haettu uusille eikä se vaikuta vanhohin, jotka ovat luokitettu C:hen.
"Fiskareilla on aina tehty työtä oikealla merellä, kovissa olosuhteissa ja kaukana lähimmästä rannasta. Kaatumisista en ole kuullut, vettä on kyllä tullut sisään - lähinnä pärskeinä. Ja toisaalta, kyllä niitä kalastajia jäi merelle lopullisestikin. "
Kun olosuhteet ovat sille suotuisat, jäi taas sanomatta, vai olisiko aktiivista unohtamista?
Family Cruisereiden uustuotannolle on ilmoitetu luokaksi 'B'. Kaikki tuntemani Cruiserit on kuitenkin tehty kauan ennen CE-luokitusten aloittamista. Ehkä välissä tosiaan on tehty yksittäiskappaleita C-luokituksella? Edelleenkään en tiedä fiskareita luokitetun suojaisille vesille, D-luokkaan.
Sitaatin kommentti ei auennut lainkaan?
Edelleen luotan kokemukseni perusteella enemmän fiskariin kovassa kelissä. Lopulta kyse lienee enemmän erilaisista veneilyviehtymyksistä. Fiskarin meno sopii perheellemme, perille ei ole kiire.
Toisaalta huono päällikkö vie veneensä ja matkustajansa olosuhteisiin, jotka ovat vähintään epämukavat, mahdollisesti vaaralliset.
Ensimmäiset omat kokemukseni kalastajamallisista menevät kymmenien vuosien taakse samalle merialueelle, missä täällä mainittu Kulkurin onnettomuus tapahtui. Venekin oli tehty samoilla kulmilla kuin Kulkurit, mutta oli puinen ja kulusta huolehti kolmisylinterinen petrooliwikström.
Koskaan ei pelottanut se, että vene olisi kaatunut. Vain yhden kerran pelotti noin yleensä; ajoimme Nykarlebyn ulkopuolella todella kovassa laitamyötäisessä. Muistan vieläkin miten valtavilta aallot näyttivät veneen takaa vyöryessään. Yksikään ei murtunut sisään. Rullaus ja keinunta oli kovaa, mutta vene eli loistavasti aaltojen mukana. Wikströmmi vain patpatti raskaasti ylämäessä ja ryntäili alamäessä.
Jokaiselle venetyypille löytyy se viimeinen aalto, joka kaataa - ja soutuveneelläkin pääsee valtameren yli. Merilaki edellyttää, että kippari huomioi kulkuvälineensä mahdollisuudet ja kulkuolosuhteiden vaatimukset.
Avoimen valtameren rannikolle tai
valtamerelle luokitetut ja hyväksytyt veneet
ovat merikelpoisimpia kaikissa olosuhteissa.
Yhden tällaisen hinnalla saa yleensä 30 Barlittia tai 25 Albatrossia.
Nosto.
Viime vuosina on tullut ns. pikkufiskareita markkinoille. Pituudet vaihdelleet 5-6 metrisissä. Kuinkahan noilla kipoilla pärjännee kuoppaisella perämerellä ?
Pahalla tarkoitan 8 m/s ja aallokon ollessa yli 1 metrin. Aallokon korkeus ei sinäänsä paha, mutta aallot monesti ovat jyrkkiä ja aaltojen väli lyhyt, mikä tekee ajamisesta usein haastavaa.
Mitä mieltä ?
Eiköhän niillä pärjää mutta aina pitää ottaa järki mukaan. Ts. jos kipparista tuntuu että keli on liian kova, niin odotetaan kelin tyyntymistä. Liian kovan kelin raja voi määräytyä myösm atkustajien mukaan, ts. jos tiedän että merenkäynti ei ole veneelle liian kova mutta matkustajien sietokyvylle kyllä, en lähde merelle. Ei ole kiva katsella yökkiviä matkustajia, etenkin jos laatta lentää hyttiin!
Asun Hangossa enkä ole kuullut viimeisen 20v ajalta mitään tarinoita fiskarilla merihätään joutuneista. Mutta kyllä niitä vanhempia hylkyjä on täällä pohjassa ripoteltuna.
80-luvulla yksi gubbe kuulemma osti lasikuituisen ison avofiskarin keskipulpetilla, jostain päin uuttamaata. Päätti sitten alkutalven myrskyssä ajaa sen kotiin Hankoon, ihan itse. Perillä kalasataman äijät joutuivat kirveellä irroittamaan kaverin jääklimpin sisältä. En tiedä amputoitiinko mitään mutta hengissä on vieläkin. Fiskari toi perille.
Yleisesti ottaen täällä hyvin moni osaa ottaa huomioon meren olosuhteet.
Jos on kovaa keliä niin jäädään satamaan.
Olen onnellinen meriläisenomistaja. Ehta aito kursailematon fiskari, suippoperä, vähän pullukka.
Vaikea sanoa että mikä olisi veneen kaatumispiste. Luulisin että sivuaallossa kaatuminen voisi olla mahdollista riittävän korkeassa ja jyrkässä aallossa mutten ole koskaan uskaltanut lähteä etsimään rajoja. Paljon ennemmin loppuu itseltä rohkeus. Niin kovassa kelissä olen kyllä ollut muutaman kerran että on pitänyt kaksin käsin pitää kaiken aikaa kiinni ettei lennä paikaltaan ja lyö päätänsä johonkin. Luulen että monilta tottumattomilta järvellä ajelijalta lentäisi laatta siinä pisteessä.
Yhdyn edellisiin että viisas kuljettaja ei vie itseään eikä matkustajiaan tietoisesti vaaralliseen keliin vaan jää rantaan odottamaan kelin paranemista.