Äitini on ollut masentunut jo vuosia, mutta vasta äsken tuli esille sellainen asia, ettei hän itke koskaan vaikka olisi kuinka paha ja ahdistunut olo. Hän sanoi, ettei osaa itkeä.
Minä olen ollut keväästä saakka enemmän ja vähemmän masentunut, ahdistunut kun välillä tuntuu ettei elämästä tule yhtään mitään. Minä itken usein ja helposti. Olen aina ollut sellainen. Saatan purskahtaa itkuun aivan nopeastikin jos on paha mieli. Nyt masentuneena se tietenkin kärjistyy, kun on huono päivä (kuten tänään) saatan itkeä vollottaa tai tihrustaa vaikka puoli päivää. Kyyneleet alkaa valumaan aivan tuon tuosta. Kun ajattelen toivottomasti alan itkeä, kun mieheni soittaa minulle alan itkeä, kun katson ikkunasta ulos ihmisiä alan itkeä.. Olen oikea itku-iita.
Muulloinkin kuin masentuneena alan helposti itkemään. Esim. jos olen kovin kipeä (paha flunssa, korkea kuume) itken yleensä pahaa oloa, lääkärissä saatan alkaa itkemään kun kysytään mikä vaiva on ja jos lääkäri on myötätuntoisen oloinen niin se jo saa itkemään.. joo, taidan olla melko pöpi.
Mutta nyt masentuneena on näitä oikein itkupäiviä, kun kaikki saa itkemään. Minua ehkä itkeminen hieman helpottaa, saa paineita ulos ja vielä jo saa itkeä niin että puoliso kuuntelee ja lohduttaa jos esim. vollaan väsymystäni tai meidän talousongelmia jne.
Miten te muut koette itkemisen? Itkettekö? Kuinka paljon ja miltä se teistä tuntuu?
Minä olen ollut keväästä saakka enemmän ja vähemmän masentunut, ahdistunut kun välillä tuntuu ettei elämästä tule yhtään mitään. Minä itken usein ja helposti. Olen aina ollut sellainen. Saatan purskahtaa itkuun aivan nopeastikin jos on paha mieli. Nyt masentuneena se tietenkin kärjistyy, kun on huono päivä (kuten tänään) saatan itkeä vollottaa tai tihrustaa vaikka puoli päivää. Kyyneleet alkaa valumaan aivan tuon tuosta. Kun ajattelen toivottomasti alan itkeä, kun mieheni soittaa minulle alan itkeä, kun katson ikkunasta ulos ihmisiä alan itkeä.. Olen oikea itku-iita.
Muulloinkin kuin masentuneena alan helposti itkemään. Esim. jos olen kovin kipeä (paha flunssa, korkea kuume) itken yleensä pahaa oloa, lääkärissä saatan alkaa itkemään kun kysytään mikä vaiva on ja jos lääkäri on myötätuntoisen oloinen niin se jo saa itkemään.. joo, taidan olla melko pöpi.
Mutta nyt masentuneena on näitä oikein itkupäiviä, kun kaikki saa itkemään. Minua ehkä itkeminen hieman helpottaa, saa paineita ulos ja vielä jo saa itkeä niin että puoliso kuuntelee ja lohduttaa jos esim. vollaan väsymystäni tai meidän talousongelmia jne.
Miten te muut koette itkemisen? Itkettekö? Kuinka paljon ja miltä se teistä tuntuu?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä mua ainakin itkeminen vähän helpottaa. Eihän se sitä pahaa oloa vie pois, mutta on helpompi itkeä kuin yrittää väkisin pitää se sisällään.
Onneksi sulla on mies, ja toivottavasti teillä menee hyvin. Mä just jätin mieheni, koska mua rupes masentamaan enkä halunnut että hän joutuu siitä kärsimään. Lisäksi hän ei ollut tarpeeksi "täydellinen" mulle. Eli nyt olen sitten taas yksin ja masentaa vielä enemmän.
Sääli sun äitiäs kun ei osaa itkeä. Voisit ehkä sanoa hänelle, että yrittäisi edes itkeä, kyllä sen kaikki osaa.
Olet muuten onnekas siinä, että osaat itkeä muiden nähden etkä häpeile sitä. Mä en sitä kehtaa tehdä. Jos joskus väkisin kyynel pääsee niin että joku näkee, niin hävettää ja alkaa ottaa päähän niin vietävästi. Yksin kyllä pillitän päivittäin.