Ja minä vihaan
aamuviideltä soivia kelloja
unisia silmiä
rähmää
ja, yäk, hyhmää
R Ä N T Ä Ä
Sinuakin
aamuisin
kun
olet
pirteä
PLÄÄH
Vaikka keitit kahvia
hait lehden
hymyilit
Ja minä rakastan
Sinua
SINUA
S I N U A
aamuviideltä soivia kelloja
unisia silmiä
rähmää
ja, yäk, hyhmää
R Ä N T Ä Ä
Sinuakin
aamuisin
kun
olet
pirteä
PLÄÄH
Vaikka keitit kahvia
hait lehden
hymyilit
Ja minä rakastan
Sinua
SINUA
S I N U A
Vastaukset 3
Vanhimmat
..tässä oli todellisen arkiaamun tunnelmaa ja rakkautta : )
Kiitos mukavasta lukuhetkestä : )
mutta tiedätkö - tässä runossa on se jokin !
Luin tämän jo eilen, mutta silloin se jäi kommen-
toimatta. Mutta koskaanhan ei ole liian
myöhäistä.
Viha ja rakkaus muuten ovat niin liki toisiaan,
että niiden eroa on joskus vaikeaa erottaa.
Kiitos kommenteistanne!
Totta, lindalinda1, tämä oli hieman erilaista minua. Vaan joskus pitää hieman "irrotella", kun niin synkkiä kirjoittelen muuten.
Kiitos molemmille neidoille!