Mä olen ensin putsannut levyn alkoholilla, vetäissyt fluksitussilla alueen yli, tinannut piirilevyn johtimet ja sitten tinaimusukalla imeny liiat tinat pois.
Sitten piiri paikalleen ja ohuella kolvin kärjellä lämmitän IC:n jalkoja, kunnes tina sulaa ja ottaa jalan kiinni. Oikosulut olen poistanut tinaimusukalla. Tuloksen tarkastan suurennuslasilla ja yleismittarin nuppineulamittapäillä.
En mitään hirveän siistiä jälkeä saa, mutta toistaiseksi laitteet ovat toimineet. Tinan pitäisi olla tässä mittakaavassa "ohuempaa" ja notkeampaa"...
Olisiko teillä guruilla joitakin niksejä pintaliitoskomponenttien juottamiseen.
Sitten piiri paikalleen ja ohuella kolvin kärjellä lämmitän IC:n jalkoja, kunnes tina sulaa ja ottaa jalan kiinni. Oikosulut olen poistanut tinaimusukalla. Tuloksen tarkastan suurennuslasilla ja yleismittarin nuppineulamittapäillä.
En mitään hirveän siistiä jälkeä saa, mutta toistaiseksi laitteet ovat toimineet. Tinan pitäisi olla tässä mittakaavassa "ohuempaa" ja notkeampaa"...
Olisiko teillä guruilla joitakin niksejä pintaliitoskomponenttien juottamiseen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
http://www.youtube.com/watch?v=e5qYG95bbz8
Käy tutustumassa Tauno Rupposen sivuihin vaikka googlen
kautta.Ja jos haluat vielä täsmä tietoa smd tekniikasta harraste tasolla,niin rohkeasti sähköpostitse häneen yhteyttä.itse olen smd oppini saanut hänen kauttaan ja yhteistyö jatkuu edelleen.suosittelen.
http://www.kolumbus.fi/~w401925/jukka/Cd/Rakennusohje.pdf
sivu 8 ja aika tiheitä piirejä. itse en menis kokeilemaan ihan tuota koteloa kolvila
Onnistuu hyvin 50W Wellerilläkin kun käyttää miniaaltotekniikkaa. Reunimmaisten pinnien välit tosin on juottamisen jälkeen puhdistettava. Fluxia hommassa ei pidä säästellä, ylimääräisen saa aina pestyä pois.
https://www.youtube.com/watch?v=bYcofQMHm2o tästä ohjeet
Tässä on oikea perisuomalainen ote pintaliitoskomponenttien juottamisesta. Ei ole turhaa sievistelyä, eikä sipistelyä vaan ehtaa toimintaa:
https://www.youtube.com/watch?v=bYcofQMHm2o
300 watin pajakolvilla onnistuu parhaiten ja muista että terän pitää olla terävä !
Patatinamestari jo kiteytti asiaa hiukan ja aloittaja, voisko sanoa provosoiden, kirjoittaa kolvista. Aikana jolloin ei ollut vielä pintaliitostekniikkaa tehtiin sähköurkuja vähän sivuavalla tekniikalla. Mikropiirit oli jo keksitty, mutta äänikerrat koottiin pienille eristelevyille (ei painettupiiri). Juotokset juotettiin todellakin parisadan watin "kattokolvilla" sarjajuotoksena. Juotettavia liitoksia kun oli kumminkin yksissä uruissa viisi numeroinen luku.
Pintaliitosta on juotettu juottimen kanssa ja tullaan juottamaan edelleenkin kun se on vain mahdollista. PGA-piirien tapaiset tietenkin ovat tekniikan ulottumattomissa, mutta jalalliset onnistuva ihan hyvin ja MLF:kin menee kohtuullisesti. Silloin kun jalkoja on yhdelläsivulla parikymmentä ja alle, juottaisen aivan tavallisella pienellä kärjellä. Suuremmissa määrissä alkaa jakatiheyskin olla sellainen johon soveltuu jo kaviokärki. "Väkivaltaisena" vois soveltaa myös sitä "kattokolvia", mutta itse en aivan näin barbaari ole. Se missä muodossa juote on vaikuttaa juotostapaan. Ohkainen tinalanka (alle 1mm) on tietenkin juotin menetelmään. Tinapasta onkin sitten vapaampi. Siihen käy juotin (myös se kattokolvi), kuumaimapuhallin jo olempa yhden sarjan (8 kpl 100x80mm levyt) juottanut pöytägrillillä: Grillin tehoa oli tosin kesytetty säätömuutajalla, ettei se ollut ihan "raaka". Esitinausta en käytä kuin jos levyt ovat jo vanhoja tai kärsineet niin ettei juotteessa oleva juoksute toimi. Fluxikynä on hyvä, mutta käytän mieluummin geeliä. Toimii useammassa paikassa ja kelpaa myös lyijyttömälle. Riittävä fluxin määrä, kohtuus tinan määrässä ja riittävä lämpö auttaa ettei "tinasiltoja" pääse helposti syntymään.
Fluksia levylle, komponentit siihen päälle ja sitten puhalluslampulla hetken aikaa tohottaa niin hyvä tulee!
Joo "kyllä.toimii" vetoa odottelinkin. Puhalluslampun jättäisin koritinantyöskentelyyn tai auton jäähdyttimien korjaukseen. Piirilevyissä fluxin ja komponettien lisäksi tarvitaan se tina jossakin olomuodossa ja lämpö paremmin hallittavana.
Toi grillitapaus oli osa juotosuuni kehittelyä ja muutaman koepalan jälkeen uskalleettiin laittaa "tuotantolevyt" grilliin. Sekuntikello toisessakädessä ja toinenkäsi säätömuuntajan nupilla säätämässä vaiheittain lämpöjä, toimi ihan hyvin. Jatkohehittely jäi ajanpuutteen vuoksi. Jälkeenpäin törmäsin netissä kirjoitukseen jossa oli tehty pöytägrillistä juotosuuni. Toteutuksessa oltiin pitkälti samoilla linjoilla joten ei tuo juotosuuni mitään "rakettitiedettä" ole
Tässä hyvä aine. http://www.motonet.fi/fi/tuote/806704/BERA-Koritinan-pohjustusaine-juotospasta-05kg
Sitten vaan kuumennus kaasukolvilla.
Itse olen testannut näitä jonkin verran ja ainoa mikä ei mene on SSOP kotelointi, koska siitä on hyvin hankalaa imaista jalkojen välistä ylimääräiset tinat pois - ei tule tarpeeksi paine-eroa voittamaan tinan pintajännitystä. Harkinnassa onkin tekniikan parantaminen, eli ostaa sitä vihreää pinta-kalvoa, mikä lämmitetään piirilevyn päälle suojakerrokseksi. Jos jalkojen välissä olisi tuollainen, se voisi auttaa.
Tietysti ne kaikki ball-bearing tinaukset on kanssa poissa laskuista, kun ei ole uunia..
Harvemminhan on todellista tarvetta käyttää pintaliitoksia, kun lähes kaikesta saa DIP-paketin - tai ainakin adapterin avulla _lähes_ kaikki toimii jotain mikroaaltotekniikkaa ehkä lukuunottamatta..