miten helvetissä sitä pääsis irti subusta...alkaa usko pikkuhiljaa hiipumaan..ei jaksais enää tätä loputonta paskaa päivästä ja vuodesta toiseen..apua oon hakenu, mutta ei mistään tunnu olevan oikeen mitään hyötyä..te onnelliset jotka olette päässeet kuiville, miten onnistuitte siinä???????? kiitos vastauksista...
irti subusta?????????
mä.....
6463
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olet vaikeassa tilanteessa. Olen odottanut, että
joku vastaa sulle, joka on päässyt irti subusta.
Mutta kuten näin se menee, kukaan ei vaivannu vastaamaan, kun on kyseessä oikea hätä. Sen sijaan, olet lukenut millaisia viestejä tänne nykyään kirjoitetaan, huh, huh (aivan sekopäitä)
Kerron sulle, mitä tiedän "lähisukulaisen" kokemuksesta..
Tosin hän ei käyttänyt subua niin pitkään, ehkä n. 3 kuukautta. Vieroitusoireisiin annettiin kipulääkettä, beetasalpaajaa korkeaan sykkeeseen ja truxalia nukkumiseen, niin ja imocuria ripuliin. Meille sanottiin, että harva pärjää vieroitusoireita ilman mitään lääkettä muttei niihin kukaan kuolekkaan. Toisaalta a-klinikalla sanottiin (kyseenalaistan neuvon), että vähentää subua pikkuhiljaa ettei tule niin kovia vieroitusoireita? (sukulaisen kohdalla se ei tepsinyt, koska aivot tajusi neuvon siten, että lähetään hakemaan vielä subua jostain ja riippuvuus paheni vain..)
Mistä olet hakenut apua ongelmaan?
Lääkäriltä vai?
Tiedän ja olen nähnyt, mitä subuoireet tekevät ihmiselle ja olen pahoillani, etten voi antaa
sulle enempää apua.
Jos sulla on hyviä ystäviä, jotka ei käytä subua,
vietä aikaa heidän kanssaan. Sukulaiseni ei olisi päässyt irti ilman hyviä ystäviä jotka kannustavat ja kun on hyvässä seurassa, ei olo eikä kivutkaan tunnu niin pahoilta.
Neuvot tuntuvat varmaan kliseiltä..
Tsemppiä sulle ja pää pystyyn!!
kiitos paljon neuvoista ja että jaksoit vastata..tällä hetkellä parempaan päin menossa,olen saanut vähennettyä käyttöä 8ml/pv ni 0,5ml/pv..olo on kohentunut huomattavasti..esim. jatkuva väsymys on poissa ja muutenkin todella paljon parempi olla!=))
oon 23 vuotias nainen. käytin melkein 4 vuotta sitten subua nokkaan n 8 kk lopetin kun tuli rakkaus joka sano ettei loputtomiin kato että vedän sitä kun lopetti itte sillon pirin seinään. Parin repsahduksen kautta lopetin. Seuraavan vuoden mietin melkein joka ikinen päivä sitä ainetta.. 2,5 vuoden suhteen aikana otin 2 kertaa… mutta ei ollu edes kivaa.
Mutta alitajunta muistaa.. vappuna tuli sitten ero oli muutama lyhyt suhde tossa, sitten.. Viimeisin exäni tykkäs kans subusta ja sai sitä joka päivä. eron jälkeen kokeilin ihan satunnaisesti 3 kertaa suoneen kaveri laitto. Vaikka aina vannoin etten ikinä koskis piikkin koskaan. vielä piikki kammoki!
Mut kun vedät kerran subua ränniin et sä sitä oikeen enää nokkaan osaa vetää..
1kk vedettin joka päivä n 4 kertaa päivässä hullua annoksia, aloin aattelee et ei taas sinne pohjalle mistä on jo kerran noustu ei se kivaa ollu aikasemminka lopettaa..
sovittiin että lopetetetaan kuun lopussa sillon. mä tein joka päivä jotai ja koitin liikkua vaikka oli han paskaa olin niin päättäny ettei sitä teny sitte ees mieli..
ex lopetti kans mut alko käyttää piriä parin päivän päästä höyläs mun luottokortilta 500 ym kivaa ja erottiin. erosta n. kuukausi nyt, on ollu tosi paha olla oon pöriny jo uuden kaverinkaa joka ei taas tykkää subusta mut itte se juo paljon ja kuulostaa tyhmältä mutta osaa käyttää piriä, se ei niin mua häiritse.. mt yhtäkkiä aloin tänää ja lähipäivinä käymää jonkilaista ero prosessia läpi ja tuli nii paska olo ettei mitään järkee,.. oon koko päivän taistellu etten ota koska sitä on mula täällä himassa..
ja tää uus kaveri sano ettei kans halua että kosken siihen on vaan niin vitun paha olla kaikesta. ja keksiihän sitä addikti ittelleen tekosyyt aina..
en halua menettää sitä uutta ihmistä joka on mua enemmän auttanu elämässä ku kukaan muu, enkä halua alkaa taas vetää ku niin hienosti oon jo lopettanu pariki kertaa…. MUTTA tää mielihalu on niin vitun sietämätön.. oon soitellu kavereille että sano nyt etten ota jne.. mut yksin täällä oon minä subu ja hirvee himo siihen paskaan kaikki saman katon alla. Käyn päihdepaikassa puhumassa ja sieltä määrätty bentsoja jos menis niin että katkolle asti tää menee niin menettäisin nekin ja ne on ainut asia mikä pitää ees vähä järjissä…
viimekerrasta on n. 2vk.. liian lyhyt aika.. eikä ylipäänsä pitäis koskee siihen ollenkaa.. mä vaan taistelen koko ajan.
Tuotan pettymyksen taas jos otan selittelen ja onko täää sama olo sitte taas kohta? viim viikon päästä? mua kuvottaa ajatus että rännittää. mut niin sen tekisin kuitenki taas.
en halua äyttää muille mitä fiilistelen mut tuntuu taas että onko täällä maan päällä mitään järkee missään. Ihminen jos toinen ihan sama millä mut haluaa täällä sekasin olla ei tää mikään hyvä paikka ole.. ja ite ittelleen viel aiheuttaa tällästä vaikka kuullu ja kokenu tästä.
Olet jo ottanut askeleen, haluat lopettaa subun käytön. A-klinikka, katko? Oletko kokeillut. Irti huumeista, voisit saada sieltä vertaistukihenkilön. NA-ryhmät? Onko sulla vielä jotain kavereita, jotka eivät käytä aineita? Perhe?
Sun pitää kylmästi jättää kaikki käyttäjäkaverit! Paljon onnea yritykselle! Toivon todella sun onnistuvan
Kiitos stemppauksesta!
lopetuksia on ollu ton viime kirjotuksen jälkeen 10.. viikottaisesta pariin kertaan viikossa. sitten taas joka päivä, siitä useempaan kertaan päivä.
Nyt 1 päiv ilman aikoihin. lyricoita bendoja relaxantteja ja propraleja.
Lupasin itelleni etten enää yritä yksin jos siihen en nyt pysty. SItten hoitoon.
Kamalalinta on se pettymys ja suru minkä joutuisin taas tuottaa perheelleni.
Olis oikeesti kiva jos joku kirjottais jotain tänne ja kertois miten onnistu? haluan lopettaa.. pelkään kolmatta päivää. TOSI PALJON. sillon meni mönkään viimeksikin. kamalaa tässä on yksinäisyys ja se mien koville tää ottaa psyykkisesti.. ;(
Henkiseen toipumiseen menee puolet siitä ajasta minkä olit koukussa. Jos käytit kaksi vuotta niin vuoden kun olet raittiina niin taas elämä hymyilee aivan kuin et olisi ikinä käyttänyt yhtään mitään. Sen vuoden verrain voi olla sitä tyhjyyttä ja masennusta ajoittain.