Mahtaakohan katsastusmies olla palstoilla vai vielä merellä?
Mitä eroa on katsastusluokilla noin veneen käytön kannalta.
Onko mitään syytä miksi katsastaisi veneensä esim 2. luokkaan (ja ostaisisiihen vaadittavat lisävarusteet ) jos veneessä on jo valmiina 3. luokan varustus?
Mitä eroa on katsastusluokilla noin veneen käytön kannalta.
Onko mitään syytä miksi katsastaisi veneensä esim 2. luokkaan (ja ostaisisiihen vaadittavat lisävarusteet ) jos veneessä on jo valmiina 3. luokan varustus?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Luokat karkeasti näin:
4-luokka, ei asuttavat retki- ja kalaveneet
3-luokka, saaristo/rannikkokäyttöön tarkoitetut
2-luokka, rannikko/avomerikäyttöön tarkoitetut
1-luokka, avo/valtamerikäyttöön tarkoitetut
Sopiva katsastusluokka on tarkoitus neuvotella veneen omistajan ja katsastusmiehen kesken peruskatsastuksen yhteydessä. Ero 2- ja 3-luokan välillä ei ole järin suuri. Harvoin veneilijä kuitenkaan haluaa katsastaa 2-luokkaan 3-luokan sijaan (poislukien purjehduskilpailujen vaatimukset ja oikeasti avomerillä liikkuvat). Merkittävin ero varustuksessa on VHF radio. Jos katsastaa 2-luokkaan on radio oltava ja luvat myös kunnossa. Vakuutusalennukset on molemmilla luokilla samat.
Huomaa, että katsastusluokka ei vaikuta veneen käyttöön mitenkään. Kuten ei myöskään vaikuta se, että onko vene ylipäätään katsastettu vai ei. Kippari on aina itse (ja yksin) vastuussa siitä, että vene on riittävän hyvin miehitetty ja varustettu ottaen käyttöalueen, reitin, veneen ominaisuudet ja olosuhteet huomioon.
...et aio osallistua sellaiseen kilpailuun (et sanonut, onko kyseessä purje- vai moottorivene), jossa on vaatimuksena kakkosluokka, niin ei ole oikeastaan mitään tarvetta ruveta puristamaan venettä kakkoseen. Jos olet huolissasi vakuutuksesta, niin varmista yhtiöstäsi, mutta ainakin minä sain aikanaan sellaisen vastauksen Fenniasta, että vakuutus on voimassa koko Itämerellä lahtineen eikä katsastusluokka vaikuta asiaan, alennukseenkin riitti
kunhan on vähintään kolmoseen katsastettu. Toisin sanoen, jos haveroi veneensä jossain Gotlannin eteläpuolella, niin katsastusluokka ei vaikuta korvauksiin. Tässä voi kuitenkin olla yhtiökohtaisia eroja.
Merkittävimmät erot varustevaatimuksissa ovat muistaakseni kakkoseen vaaditut tuplasammuttimet ja -raketit sekä 2 ankkuria ja VHF.
Rakennevaatimuksissa on myös vähän eroja enkä muista niitä ulkoa. Joka tapauksessa olennaistahan on se, että alus on senkuntoinen ja siten varustettu, että kippari kokee sillä voitavan turvallisesti liikkua. Ja että kippari tuntee veneensä, sen varusteet ja mahdolliset ongelmakohdat.
Aikanaan katsastajakurssilla vähän varoiteltiin, että jotkut veneilijät tahtovat melkein väkisin veneensä kakkoseen statussyistä, vaikka se ei olisi tarpeen eikä ehkä aina venekään aivan yksiselitteisesti kakkosen vaatimuksia täyttävä :)
Tuossahan ne jo tulivatkin ne relevantit kommentit. On juuri todella niin että joidenkin kippareiden ylpeys vaatii katsastamaan veneen mahdollisimman korkeaan luokkaan. Jopa halutaan väkisin purjeveneitä ykköseen ! Se sitten jo maksaakin kun tarvitaan pelastuslauttaa sun muuta.
Mikäli unohdetaan turhamaisuus ja mennään maalaisjärjellä riittää kolmonen yleensä erittäin hyvin. Monet moottoriveneet (perämoottori, kuomukate = suncruiser jne) ei salli kakkoseen katsastamista rakenteensa tai moottorinsa ja siitä on sitten otettu hernettä nenään malliin kyllä tämä nyt aina sen ja sen mallisen veneen voittaa turvallisuudessa. . .
Väkisin katsastaminen tarvetta ylempään luokkaan ei ole tietysti järkevää, mutta kyllä mielestäni 2. luokan varustus on varsin perusteltu veneille, joilla liikutaan muuallakin kuin aivan saaristossa.
3. luokassahan ei vaadita mm. minkäänlaista mittaristoa, VHF:ää, kunnollisia pelastusliivejä, toista ankkuria, kardaaniripustettua liettä, erillistä hupiakkua, reivausjärjestelyä, myrskyfokkaa jne. Tietysti myös 2. luokka asettaa veneelle rakenteellisia vaatimuksia. Minä en ainakaan ilman ko. varustusta (ja rakenteellista turvallisuutta) haluaisi lähteä saariston ulkopuolelle. Se on sitten toinen juttu onko varustuksen hankkimisen jälkeen tarpeen muuttaa katsastusluokkaa.
"...et aio osallistua sellaiseen kilpailuun (et sanonut, onko kyseessä purje- vai moottorivene), jossa on vaatimuksena kakkosluokka, niin ei ole oikeastaan mitään tarvetta ruveta puristamaan venettä kakkoseen. Jos olet huolissasi vakuutuksesta, niin varmista yhtiöstäsi, mutta ainakin minä sain aikanaan sellaisen vastauksen Fenniasta, että vakuutus on voimassa koko Itämerellä lahtineen eikä katsastusluokka vaikuta asiaan, alennukseenkin riitti
kunhan on vähintään kolmoseen katsastettu. Toisin sanoen, jos haveroi veneensä jossain Gotlannin eteläpuolella, niin katsastusluokka ei vaikuta korvauksiin. Tässä voi kuitenkin olla yhtiökohtaisia eroja."
Tuossahan se oli kiteytettynä aika hyvin mitä halusinkin saada tietää.Tuo vakuutusasia erityisesti mietitytti. Tällä kertaa kysymyksessä on ihan 6,5m WA perämoottorivene ja mietiskelin, olisiko se katsastettava 3. vai 4. luokkaan.
Jostain kumman syystä ei niissä oikeastaan missään ole tuota kiinteää käsipumppua joka kolmosessa vaaditaan. Varmaan sellaisen kyllä veneeseeni laitan, mutta varmaan sitten talven aikana. Koska katsastuksen vaikutus esim vakuutusmaksuun on huomattava, niin ajattelin veneeni katsastaa kuitenkin ASAP.
Samoja asioita mietin tuossa keväällä kun oli aika katsastaa matkaveneeni. Ensimmäinen reaktio oli 3. luokasta että: "pyh ja pah, kyllä minun norjalaiseni on tehty suurille vesille", mutta sen mietiskelyn lopetti välittömästi tuo veneenavoin ohjaamorakenne joka ei jätä arvailulle sijaa.
...näyttää siltä, että valtaosassa alle 20-vuotiaita purjeveneitä on joka tapauksessa vakiovarusteina enin osa noista luettelemistasi. Kakkoseen ei myöskään vaadita myrskyfokkaa, rullakeulapurje riittää ja sekin löytyy lähes jokaisesta tuon ikäluokan veneestä ja useimmista vanhemmistakin nykyään. Samoin kaksoisakkujärjestelmä.
Ihmettelin hetken tuota "kunnollisia pelastusliivejä", kunnes muistin, että kolmosessa kelpaisivat 50N kelluntapukineet, käytännössä siis ns. kelluntaliivit. Eipä tule suoralta kädeltä mieleen, milloin viimeksi (jos koskaan) olen katsastanut kolmosluokan venettäkään, josta ei ole järeämpiä löytynyt. Saattaa olla, että jollain kilpapurjehdukseen keskittyvillä on ollut kevyempiä liivejä. Nykyäänhän useimmista veneistä löytyy paukkuliivit ja niiden tarkastusta ja varapakkauksia onkin saanut käydä läpi monien kanssa.
Toisaalta, jos nyt aletaan spekuloida vaatimusten järkevyydellä, niin josveneessä esim. plotteri ja vielä vara-gps:kin, niin en minä ainakaan näe enää järkeä vaatia muuta lokia. Epäilen myös ilmapuntarivaatimuksen mielekkyyttä. Kaikuluotain, no jaa; teoriassa hyvä mutta kun sen pitäisi oikeastaan olla eteenpäinnäyttävää mallia ollakseen aidosti hyödyllinen (ja sitä taas ei vaadita)...
Olen muutenkin vähän sitä mieltä, että nuo ohjeet on tehty pikkasen "varman päälle" enkä todellakaan rupeaisi lausumaan syvällä paatoksella, ettei kolmosluokan vene kelpaa avomerelle (avomertahan se on Suomenlahtikin saariston ulkopuolella, tai vaikkapa Riianlahti). Kaikki kolmosen vaatimukset täyttävät ehkä eivät ole turvallisia saariston ulkopuolella...
...avo-ohjaamo ei varsinaisen katsastusohjeen mukaan ole este kakkosluokkaan katsastamiselle. Veneen pitää olla katettu eikä avotila saa ulottua keulaan asti (tämä viimeinen kyllä sulkee WA-veneet pois kakkosesta.
Muiden katsastajien kesken on käyty aina joskus tuosta keskustelua, miten pitäisi suhtautua avo-ohjaamoisiin moottoriveneisiin. Yksi näkemys on ollut se, että ratkaisu pitäisi perustaa siihen, löytyykö sopivat kiinnityspisteet turvavaljaille takaamaan se, ettei todella rajussakaan kallistuksessa/pompussa lennetä kyydistä. Purjeveneissähän on lähes aina avo-ohjaamo.
Isompi kysymys on minun mielestäni perävetolaite moottoriveneessä. Etenkin jos kyse on 1-moottoriratkaisusta, mikä sinällään hyväksytään jopa 1-luokassa, tekee ohjausjärjestelmän pettäminen tilanteesta helposti varsin haasteellisen.
Useimmista veneistä toki nuo varustukset löytyvät ja varmaankin kaikki kajuutalliset purjeveneet menevät vähintään B-luokkaan CE-merkinnässä, joka jo asettaa varsin hyvän peruslähtökohdan. Edellisessä veneessäni ei ollut ainuttakaan mittaria, mutta käsi GPS sentään oli.
Jos vene menee vain niukasti 3-luokkaan, on se mielestäni aika vaarallinen avomerellä. Jos sitten taas vain pari "pikkujuttua" puuttuu 2-luokasta, on tilanne aivan eri. Nopea moottorivene on ehkä hiukan eri juttu, kun sillä pääsee pian pois tarvittaessa.
Loki, kaiku ja kompassi on aika hyvä yhdistelmä vaikkapa sumussa varovaisesti etenemiseen. Kaipa nykyään voi luottaa siihen, että GPS-järjestelmä toimii aina ja ilman heikennettyä tarkkuutta, mutta siitä huolimatta kapeissa paikoissa tarkkuus ei riitä, jos näkyvyyttä ei ole, jolloin kaiku on hyödyllinen ettei tarvitse kölillä huomata olevansa hiukan sivussa. Eteenpäin näyttävä kaiku olisi ehkä parempi, muttei niiden luetettavuus taida kuitenkaan olla kovinkaan kummoinen (virhenäytöt jne.).
...taidetaan melko pitkälle olla, jos kohta pidänkin kiinni siitä, että loki ja kompassi ovat epätarkkuutensa vuoksi heiveröisiä välineitä todelliseen tarkkuutta vaativaan navigointiin. Kaikupointissasi on järkeä, mutta toisaalta väittäisin, että se tuskin antaa tarpeeksi luotettavaa ja tarkkaa tietoa sekään. Pitäisi olla jokin viistokaikuluotaimen tapainen kertomassa, onko pohjan nousu pysyvää ja mille puolelle pitäisi kääntää, jos haluaa kölin alle 0,5 m 0,2 m tai 0,0 metrin sijasta. Ei ne kartat ihan niin tarkkoja ole :)
Sanoisin niin, että veneen rakenne on tärkeämpi turvallisuustekijä kuin varusteet. Väitän, että rakenteen puolesta "heikko kolmonen" on vaarallisempi ykkösenkin varustelulla kuin "vahva kolmonen" nelosen varusteilla.
Mutta edelleenkin painotan sitä, että katsastusjärjestelmän olennaisin asia ei ole millintarkka arviointi siitä, onko vene A turvallisempi vai vaarallisempi kuin vene B, vaan kipparin ja veneen "yhteenkatsastus". Ts. asioiden läpikäynti yhdessä ja sen edesauttaminen, että kippari tuntee veneensä vahvuudet ja heikkoudet ja pystyy siten tekemään edes jotensakin perusteltuja ratkaisuja reitinvalinnoissa yms.
Muistelisin, että varaohjaus vaaditaan jossain luokassa.
Kuinka "varaohjataan" yleensä vetolaitteellista venettä??
Katsastettu näitä on tuhansia.
Kyllä nuo eteenpäin näyttävät kaiut ovat enemmän sellaisia leluja - aloittelijat tuntuvat sellaisen veneeseensä haluavan. Eihän sellaisi laivoissakaan ole...
Lokia voi olla hyvä, jos käy niin, että GPS pistetään pois päältä - eihän sitä koskaan tiedä. Siinä ei vara-GPS enää auta.
Minä katsastin vähän sattumalta veneeni kakkosluokkaan, katsastuksessa kävi ilmi että ainoastaan tupla raketit puuttuivat varusteista. Ostin raketit ja nyt ollaan sitten kakkosluokassa, ei sitä tiedä muut kuin seuran katsastaja, status ei siten ole mikään pointti. Aikomuksena ei ole vastakaan mennä Atlantin puolelle. Ei kakkosluokka sinänsä edellytä minusta mitään turhia varusteita vaikka veneilee vain Suomenlahdella ja Itämerellä. Lisänä on VHF, toinen sammutin, ajoankkuri, turvavaljaat, tutkaheijastin ja lisäraketit jos muistan oikein, lisäksi avotila ei saa ulottua ensimmäiseen kolmannekseen veneen pituudesta.
Lisäys vielä, olen kyllä itsekin skeptinen veneen luukkujen tiiviyteen ja avotilan itsetyhjentyvyyteen. Tilanteessa jossa aallot murtuvat veneen päälle, epäilisin että takakajuutan ovi saattaisi pettää. Avotilan veden poistoaukot ovat tuskin tarpeeksi suuret selvitäkseen jatkuvasti sisään kaatuvista aalloista.
Kuuntelen edelleen säätiedotukset ennen kuin uskaltaudun avomerelle.
Löytöretkien jälkeen ovat laivat harvemmin navigoineet luotaamattomilla reiteillä. Eivät taida laivaston aluksetkaan käyttää omia ympärilähettäviä kaikujaan pohjan seuraamiseen ;)
Marinereiden Klasu ei kuitenkaan taida olla ihan märkäkorvainen aloittelija? Meille muille luonnon satamissa viihtyville, vähemmän kokeneille - aloittelijoille, eteennäyttävä on vallan oiva apu.