Olen muuttamassa ekaan omaan kämppään Lahteen. Kaikki kaverit jää vanhalle paikkakunnalle. Menetän käytännössä kaiken.
En saa tukia. Vanhemmat riitelee raha-asioista ja tunnen tuovani vain lisää ongelmia, kun he nyt sattuvat olemaan ainoa rahan lähteeni.
Yksinäisyys pelottaa. Pelottaa olla yksin. On minulla kämppis, mutta tarkoitan nyt lähinnä henkistä yksinäisyyttä. Ystävät jäävät vanhalle paikkakunnalle, enkä tunne ketään Lahdesta, paitsi kämppikseni, joka on minua 2 vuotta vanhempi.
Minua on syrjitty jo vanhallakin paikkakunnalla ja ystävien saaminen oli melko haasteellista. Olen kokenut jo muutenkin aika kovia, mutta niistä nyt en jaksa alkaa kirjoittamaan.
Tekemisen puutekkin tulee olemaan suuri ongelma, mutta se nyt on pientä verrattuna tuohon muuhun.
Huomenna muutan ja tuntuu oudolta ajatella, että kohta olen vain vieras vanhassa kodissani. Yhtäkkiä en haluisikaan pois. Tekee melkein mieli kuolla.
Kaikki päässäni on niin sekavaa...
En saa tukia. Vanhemmat riitelee raha-asioista ja tunnen tuovani vain lisää ongelmia, kun he nyt sattuvat olemaan ainoa rahan lähteeni.
Yksinäisyys pelottaa. Pelottaa olla yksin. On minulla kämppis, mutta tarkoitan nyt lähinnä henkistä yksinäisyyttä. Ystävät jäävät vanhalle paikkakunnalle, enkä tunne ketään Lahdesta, paitsi kämppikseni, joka on minua 2 vuotta vanhempi.
Minua on syrjitty jo vanhallakin paikkakunnalla ja ystävien saaminen oli melko haasteellista. Olen kokenut jo muutenkin aika kovia, mutta niistä nyt en jaksa alkaa kirjoittamaan.
Tekemisen puutekkin tulee olemaan suuri ongelma, mutta se nyt on pientä verrattuna tuohon muuhun.
Huomenna muutan ja tuntuu oudolta ajatella, että kohta olen vain vieras vanhassa kodissani. Yhtäkkiä en haluisikaan pois. Tekee melkein mieli kuolla.
Kaikki päässäni on niin sekavaa...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyl se varmasti tuntuu aluks vähän kummalta kun asuu omassa kämpässä.
Jos sul on kmppis niin pyri hänen kauttaan aluksi tutustumaan vaik uusiin hyviin ihmisiin.
On hyvä alottaa puhtaalta pöydältä.
Keskity mieluummin muuton tuomiin positiivisiin vaikutuksiin.
Tosin tuossa iässä voi ollakin vähän vaikea, kun ei saa baareissakaan ravata (niissähän pääsee tutustumaan ihmisiin).
Ite oon kohta jo 19, ja ajattelin jo häippäistä omaan asuntoon, melkosen pitkälle suureen kaupunkiin. En stressaa, hoidan asunnon hankkimiset ym. tarvittavat itse. Ei noista ikävien asioiden miettimisestä mitään hyötyä ole. Pää pystyyn vaan!
Olen sinua miltei kymmenen vuotta vanhempi nainen, mutta uskon tietäväni, miltä sinusta tuntuu.
Itse muutin opiskelemaan uudelle paikkakunnalle viitisen vuotta sitten. Asuin aluksi yksiössä ja täytyy myöntää, että ensimmäinen talvi oli aika kamalaa aikaa. Lukiossa olin tottunut siihen, että ympärilläni oli tiivis kaveriporukka, jonka kanssa vietin aikaa oikeastaan päivittäin ja yhtäkkiä istuinkin iltojani yksin omassa kämpässäni. Tilannettani helpotti se, että eräs vanha kaverini oli muuttanut samaan kaupunkiin (ja hänen kanssaan muutinkin yhteiseen kämppään ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä).
Kevään kuluessa tilanteeni helpottui. Paljosta on varmasti kiittäminen kämppistäni, jonka kanssa saatoin katsella iltaisin telkkaria puhua kaikenlaista typerääkin. Opiskelijaporukkakin alkoi tiivistyä, ja kesään mennessä vietimmekin viikoittain aikaa yhdessä luentojenkin ulkopuolella.
En nyt tiedä, kuinka osaisin sinua rohkaista muuten kuin sanomalla, että vaikka muuton jälkeen saattaakin tuntua kamalalta, tilanne todennäköisesti paranee. Muutto on suuri elämänmuutos ja jonkinlainen masennus tai ahdistus sen jälkeen on normaalia.
Oletko harkinnut jonkin uuden harrastuksen aloittamista? Voisin suositella jotain itsepuolustus- tai kamppailulajia, jos sellaiset sinua yhtään kiinnostavat. Olen huomannut, että niiden parissa ihmiset usein tutustuvat toisiinsa varsin nopeasti - johtuisiko se sitten siitä, että treenatessa ollaan toisia fyysisesti lähellä, minkä vuoksi heitä on helpompi lähestyä myös henkisesti.
En paremmin osaa sinua neuvoa. Toivotan onnea ja hyvää jatkoa uuteen kaupunkiin.
Jeps... Itel onki sama eessä ensvuonna... :/ Iteki menen paikkaan josta en tunne käytännössä ketään... Sanon vaa et tsemppiä. Koita puhuu ihmisille tai ainaki tehä jotain nii et sut huomattais. Positiivisella taval. Ja vapaa ajal voit vaik kokeilla juttuja joita et oo ennen tehny. Ihan jotain semmostaki joka olis vaik et "en taatusti" koska ei sit ikinä tiedä mikä on sun juttu ku kokeilemal :)