Kännykätkö muka eivät säteile?

Säteily Maissi = Popcorn?!

mitä hel*****ä!?

Sinulla ei säteile jos ihan oikeasti menit uskomaan tuon ilmeisen feikin videon. ;)

alle ja idiootteja huijaamaan....Helppoa ku heinän veto.

ilman mitään salaperäistä säteilyä, kas näin:

Hyppivät pavut

Hyppivät pavut eli meksikolaiset hyppivät pavut, englanniksi jumping beans, Mexican jumping beans, joskus myös bronco beans tai leapers, eivät ole papuja lainkaan. Niitä voi meillä ehkä löytää niin omituisesta paikasta kuin pilailutarvikkeiden kaupasta. Ne eivät liity gastronomiaan mitenkään, mutta pääsivät tähän, koska niitä eräs lukija kyseli arvellen niiden olevan syötäviä.

Hyppivät pavut todella hyppivät. Ne ovat Keski- ja Etelä-Amerikassa kasvavien Sebastiana- tai Sapium-sukuisten tyräkkikasvien siemeniä, joihin eräs koiperhonen on laskenut munansa. Hyppiminen johtuu siitä, että perhosen toukka alkaa potkia, kun siemen kostutetaan. Se ei tietenkään elä kauan toukkana, vaan syötyään siemenen sisustan se koteloituu ja ryömii lopulta ulos siemenestä perhosena. Koulupoikana sain sellaisen Amerikan tuliaisina isältä ja papu jaksoi hyppiä muutaman päivän ajan, aina kun papua kostutti vesitipalla. Toukka varmaankin kuoli Suomen kylmyydessä, koska en muista sen muuttuneen perhoseksi.
Toinen hyppivä papu

Osoitteessa www.kepa.fi/kumppani/2557/?searchterm=None on nykyajan 'merirosvotarina' amerikkalaisista tiedemiehistä, jotka ovat onnistuneet saamaan patentin alunperin Etelä-Amerikan Andeilta kotoisin olevalle nuña-pavulle. Kyseessä on tavallisen pavun alalaji Phaseolus vulgaris subsp. nunas, kotimaassaan tunnettu nimellä el nuña. Pavut laajenevat kuumennettaessa kuin popcorn (ks. maissi), joten sitä myös kutsutaan 'hyppiväksi pavuksi'. Siteeraan yllämainittua nettisivua:

Kayapoiden asuttaman Amazonasin alueen läntinen reuna on Andien vuoristossa, jonka alkuperäiskansat ovat vuosisatojen ajan kehittäneet erilaisia papulajikkeita. Yksi onnistuneimmista tuotoksista on ollut El Nuña eli hyppivä papu. Sitä ei perinteiseen tapaan tarvitse keittää vaan riittää kun sen paahtaa - pian sisällys popahtaa pop-cornin tavoin ulos kuorestaan, ja papu on valmis syötäväksi. Nopean ja vain vähän energiaa vaativan kypsennystapansa vuoksi hyppivää papua on pidetty lupaavana Latinalaisen Amerikan ruokaturvan kannalta.

Maaliskuussa 2000 yhdysvaltalaiset Mark Sterner ja Jeffrey Ehlers saivat hyppivälle pavulle kansainvälisen patentin 121 maahan. Asiantuntijoiden mukaan he risteyttivät pavun tavalla, jonka useat olisivat osanneet tehdä. "Patentissa noudatetaan tismalleen niitä ohjeita, jotka annoimme muutamissa julkaisuissamme", sanoo Dan Debouck, joka edustaa kansainvälistä trooppisen viljelyn tutkimuskeskusta CIATia....

...Patentin mukaan hyppivän pavun tutkimiseen ja jatkojalostamiseen pitää saada lupa Sterneriltä ja Ehlersiltä. Patentin piiriin kuuluu 33 papumuunnelmaa, joita on viljelty Perussa, Boliviassa, Ecuadorissa ja Kolumbiassa. Näistä yhdeksän on kuulunut CIATin kansainväliseen siemenpankkiin, jonka kokoelmissa olevia lajikkeita ei periaatteessa saa patentoida. Monen mielestä papupatentti ei ainoastaan vahingoita Andien alueen ruokaturvaa vaan sillä on myös haitallisia taloudellisia seurauksia. Kestävän kehityksen teknologioita edistävän ETC Group -järjestön johtaja Pat Mooney ei säästele kovia sanoja järjestönsä verkkosivulla: "Patentin avulla yhdysvaltalainen yritys saa hyötyä Andien maanviljelijöiden henkisestä tuotoksesta. Patentin takia Andien maanviljelijöiden on vaikeaa tai mahdotonta kehittää pavusta vientituote kansainvälisille markkinoille. Ja kyse on kasvista, joka kuuluu Andien kansalle."

Netissä löytyy paljon keskustelua asiasta ja eräät keskustelijat ovat sitä mieltä, että myönnetty patentti ei koske papua itseään, vaan sen ja tavallisen pavun risteytyksiä, joita voidaan kasvattaa muuallakin kuin Andien olosuhteissa. Patenttiasioita tuntemattomana en ota kantaa tähän, mutta kerron kuitenkin löytäneeni netistä tiedon, jonka mukaan kaksi muuta Andien hyötykasveja koskevaa patenttia on peruutettu paikallisen väestön vastustuksen vuoksi. Nämä koskevat kasveja Ahayuasca (Banistopteris caapi), josta tehdään inkojen uskonnolllisissa seremonioissa käytettyä hallusinaatioita aiheuttavaa ainetta, sekä kinoa (Chenopodium quinoa), joka on valkuaisainepitoinen ruokavilja.

Editoitu 5.7.2007
Sivun alkuun