36&20?

Apuva!

Männävuonna tutustuin opiskelun merkeissä aivan mahottoman mukavaan ja fiksuun parikymppiseen naiseen, jonka kanssa tulen hyvin juttuun. Nyt hän vaikuttaa matkojen päässä ja vaihdamme toisinaan kuulumisia puhelimella ja s-postilla.

On nyt vaan sillä lailla, että en saa häntä mielestäni, minkäs sitä tunteilleen voi! (olen muuten vapaa ja kliinisesti täysjärkinen mies)
Hän luultavasti tietää viestieni sanamuodosta mikä on asian laita, muttei ole ottanut selvästi kantaa. Puheissa ollessamme sanoo, et on kiva jutella.

En voisi oikein suoraankaan ehdottaa mitään. Pelkään, että ystävyytemme on loppu sitä myöten, jos hänellä ei olekaan samansuuntaisia intressejä! Maailmassa kun ei ole koskaan liikaa ystäviä!

Siis mikä neuvoksi, kysyy epätietoinen maalta.
4468
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Paas laittaen pikimmiten,meinaan tuota sille mimmille noi totanoin sellaset terveiset...
Asian kiertely ja kaartelu ei ainakaan auta mitään,kerro tytölle miltä tuntuu ja sillä sipuli.
Jos ystävyys kaatuu siihen että tunnustat tunteesi,niin ei se kovin roposta kaveruutta sitten ollutkaan ja jos kiertelet ja kaartelet,niin sen joku muu vie,nimittäin sellanen päättäväisempi mies.

Äänestä

Itteasiassa oon samaa mieltä Jasun kanssa!! Jos kysyt ja ystävyys kaatuu siihen niin se ei ole ystävyyttä!!! Koska eihän se kysymys oo luokkaava!!

Että kandee kysyä!!!

Äänestä
  • Ei se oo loukkavaa, mutta joitakin voi alkaa ahdistamaan se, että toinen on ihastunut itseensä vaikka ollaan kavereita. Mutta tietty jos se jää tohon yhteen kysymykseen niin onhan se ihan ok. Mutta toinen voi tosiaan mietiskellä, että osaakohan toi nyt olla mun kanssa vaan ystävä tästä lähtien.

    Äänestä

Tuli puhuttua. Ei kuulemma varmaan tuu mitään, mutta kavereita ollaan. Helpotti, mut samalla harmittaa jonkin verran! C'est la vie!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


1/2 kirjoitti:

Apuva!

Männävuonna tutustuin opiskelun merkeissä aivan mahottoman mukavaan ja fiksuun parikymppiseen naiseen, jonka kanssa tulen hyvin juttuun. Nyt hän vaikuttaa matkojen päässä ja vaihdamme toisinaan kuulumisia puhelimella ja s-postilla.

On nyt vaan sillä lailla, että en saa häntä mielestäni, minkäs sitä tunteilleen voi! (olen muuten vapaa ja kliinisesti täysjärkinen mies)
Hän luultavasti tietää viestieni sanamuodosta mikä on asian laita, muttei ole ottanut selvästi kantaa. Puheissa ollessamme sanoo, et on kiva jutella.

En voisi oikein suoraankaan ehdottaa mitään. Pelkään, että ystävyytemme on loppu sitä myöten, jos hänellä ei olekaan samansuuntaisia intressejä! Maailmassa kun ei ole koskaan liikaa ystäviä!

Siis mikä neuvoksi, kysyy epätietoinen maalta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu