Aurinkokuntamme on harvinaisuus väittää uusi tutkimus.
http://tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3430
Vaikka tutkimuksen johtaja painottaakin, että mallin avulla ei voida tarkasti ennustaa elämälle suotuisien planeettajärjestelmien määrää galaksissamme, niin taitaa silti Draken kaava hieman kaivata rukkaamista?
http://tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3430
Vaikka tutkimuksen johtaja painottaakin, että mallin avulla ei voida tarkasti ennustaa elämälle suotuisien planeettajärjestelmien määrää galaksissamme, niin taitaa silti Draken kaava hieman kaivata rukkaamista?
Vastaukset 14
Vanhimmat
1990-luvun alkupuolella ei taas tiedetty, ovatko eksoplaneetat harvinaisia vai yleisiä. Nyt vaikuttaa siltä, että hyvin yleisiä.
Jos nuo eksoplaneetat pääsääntöisesti ovat suuria jupiterin tapaisia kaasuplaneettoja, niin eipä paljon uhmologia lohduta. :(
Toisaalta, kyllä kai elämän mahdollisuus muualla maailmankaikkeudessa tänäpäivänä näyttää paljon todennäköisemmältä kuin 1990-luvun alkupuolella? :)
mutta vaikea on havaita tämän kokoista palloa,joten siitä syystä tähän saakka löydetyt ovat sitten niitä suurempia..pikkaisen kun mennään ajassa etiäpäin niin tänkin kokoisia löytyy kasapäin,se on saletti.
-Käpymäki.
Tämä kai taitaa olla parasta mitä tähän mennessä on löytynyt:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gliese_581_c
Jospa se ESA:n GAIA löytäis sitten niitä toisia "maapalloja", tosin sekin mokoma laukaistaan vasta 2010.
Sitten tietysti tämä NASA:n Kepler saattaa kanssa olla kova sana:
http://kepler.nasa.gov/
Ei siis heitetä kirvestä kaivoon ainakaan vielä. :)
nuo jo muutaman vuoden päässä häämöttävät toteutukset ? :) Tässä kun parisen vuotta sitten tieteen kuvalehdestä lueskelin niistä "kaikenmaailman" projekteista jotka 2010 - 2020 välille sijottuu,niin toivottaman kaukaisilta tuntuivat,mutta tuleehan ne sieltä,vaikka ite tässä sivussa hieman rapistuisikin..
Enarin(3) Exoplanet Tracker,käynee vallan mainiosti tähän luettavaksi myös.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000001147&posting=22000000034209126
-Käpymäki.
Tähdet ja avaruus lehden 3/2008 numerossa oli laaja artikkeli jonka mukaan Alfa Centarilla saattaa olla planeettoja niinsanotulla "elämän vyöhykkeellä". Olisihan se hurjaa jos elämää löytyisi jo meitä lähimpänä olevan tähden planeetoilta.
Jos siellä olisi meitä huomattavasti kehittyneempi sivilisaatio, niin välimatka tänne ei olisi enään ihan mahdoton. Kyllä reilun 4 valovuoden matka taittuu alivalonnopeudellakin. Jospa uhmot ovatkin sieltä kotoisin?
Tuohan on kolmoistähtijärjestelmä ja vanhempi kuin meidän aurinkomme. Älyllä siis olisi ollut enemmän aikaa kehittyä sinne verrattuna meihin.
Tässä juttua niistä mahdollisista planeetoista:
http://space.newscientist.com/article/dn13393-nearest-stars-wobbles-could-reveal-earths-twin.html
kyetään ilmeisesti havaitsemaan epäsuorasti kunnolla vain näitä jättiläismäisiä kaasuplaneettoja, vaikka onhan niitä maapalloa selvästi suurempia kiviplaneettojakin ilmoitettu löydetyn.
Jos tuo malli, että eksoplaneetat ovat pääasiassa Aurinkoaan lähellä kiertäviä kaasuplaneettoja pitää paikkansa, kyllä elämän todennäköisyys varmastikin on vahäisempi. Tai voisikohan niillä olla suuria kuita, joilla voisi olla elämän edellytyksiä? Toisaalta nämä kaasujätit ovat ilmeisesti elintärkeitä, jotta korkeampaa elämää voisi kehittyä, sillä nehän vetävät suuria määriä asteroideja itseensä, jotka muuten törmäilisivät elämää ylläpitävään kiviplaneettaan tuhoisin seurauksin. Näiden suurten kaasuplaneettojen pitää kuitenkin, kuten omassa aurinkokunnassammekin, olla ilmeisesti kiviplaneettojen takana keskustähdestään katsottuna. Teoreettisesti voisi antamasi linkin mukaan syntyä myös aurinkokuntia, joissa kaasujättiläisiä ei olisi ollenkaan, mutta näissä tuskin edellä mainituista syistä olisi korkeampaa elämää.
Täällä monet tuntuvat huolettomasti pitävän itsestään selvänä, että muualla avaruudessa on älyllistä elämää ja ajattelevat mahdollisten ufojenkin edustavan tätä, vierasta älyllistä elämää. Ilmeisesti nykyisin tiedepiireissä monet ajattelevat, että mikrotason elämä saattaa olla yleistäkin universumissa, mutta "monisoluinen" elämä saattaa olla harvinaista ja älyllinen elämä hyvin harvinaista tai olematontakin.
Oliko ihan pakko alkaa skepoileen, tilanne on tarpeeksi masentava muutenkin. :(
Tottahan se on, että älyllisen elämän todennäköisyys on huomattavasti pienempi kuin yksinkertaisemman elämän. :(
Juu matkat taitettavissa hyvinkin olisi,ei tosiaankaan olisi pakkotarvetta millekkään
ylivalonnopeudelle.Voi pirhana jos kohta ei voida vedota ylivalonnopeustarpeeseen ja
sen mahdottomuuteen,kun ufohavainnoista kyse..byhyy :(.
Se mikä taasen sysää älyn tällekkin tasolle vaihtelee todennäköisesti paljonkin.
Ihmisillähän taisi tulla tarve örinää parempaan kommunikointiin kivienhakureissuilla.
Kaasuplaneettoja tarvitaan koppareiksi, jotka ottavat kiinni nuo suuremmat järkäleet - kuten tässä n. 10 vuotta sitten Jupiteri tekikin.
Lisäksi tarvitaan planeetalle tuollainen Kuu kuin meillä on. Siis riittävän iso. Kuuhan on itse asiassa planeetta, koska se on itsegravitoiva kappale (= pystyy oman painovoimansa avulla vetäytymään pallosymmeriseen tilaan)Maa ja Kuu ovat siis kaksoisplaneettajärjestelmä.
Kuu pystyy pitämään Maan akselin kurssissaan ja jo pelkästään tällä asialla on huikea merkitys korkeamman elämän kehitykselle.
Sitten nämä galaxin keskusosat. Suurin osa galaxien tähdistä on keskustan lähialueelle pakkautuneina. Yksi supernova silloin tällöin pystyy steriloimaan tätä aluetta tehokkaasti.
Että sillä vissiin......
Helppoohan se on elämän syntyminen, vähän niinkuin heinän tekokin. Ei tarvita kuin juuri oikea pintalämpötila, kaasukehä, magneettikenttä, laattatektoniikka ja muutama muu härpäke vielä päälle.
Sitten kun olosuhteet on kunnossa, niin siitähän se huvi vasta alkaakin...
Mä menen ja otan perskännit. :(
Nimittäin ei voida perustellusti ajatella että elämä synty olisi pelkästään sattuman tuotosta, kuten sitä tällä hetkellä yleisesti hypoteettisesti ajatellaan. Esimerkiksi ottamasi perskännit aiheuttavat erittäin suotuisat olosuhteet elämän syntymiselle, kuten maaliskuun syntyvyystilastoista voimme tarkastella.
Elämää voidaan myös kylvää avaruuteen, kun jokunen älykäs rotu alkaa levittäytymään ja siitä sitten seuraakin ekspotentiaalinen elämän leviäminen, kuten evoluutio-elokuvassa konsanaan. Asiaa voidaan tarkastella pyramidimaisesti, kuten Wincapitassa tai muissa systeemeissä. Jos viisi suomalaista värvää jokainen viisi suomalaista jne, niin tarvitaan yksitoista tasoa, että lähes kaikki suomalaiset on värvätty ja 14 tasoa, että lähes kaikki maailman ihmiset on värvätty jne.. Avaruudessa sitä aikaa ja tilaa on duunata kaikenlaista; värvätä elämää ja antaa sattuman luoda sitä.
Eivät vielä näe mittauksissa kuin hitusen verran isoimmista kohteista. Johan ne epäilivät vielä 1980-luvulla, ettei planeettoja yleensäkään ole missään muualla kuin täällä. Että olemme universumin sattuma ja kummajainen...hah hah ja sanon: älä usko nuihin teorioihin.