Hei! Miten olette opettaneet koiranne olemaan yksin esim alakerrassa?
Meillä pentu 8 viikkoa, ja on yritetty jättää, mutta huuto on karseeta. Eka yö meni hyvin, mutta joka yö vaan pahenee.
Nyt nukumme vuoroin alakerrassa, ja koira keittiössä, ja kiellämme, kun ulvoo.
Asiallisia neuvoja kiitos!
Koira on nyt ollut viikon meillä.
Haluamme opettaa näin sille yksinoloa, kun jää 3 viikon kuluttua yksin...
Meillä pentu 8 viikkoa, ja on yritetty jättää, mutta huuto on karseeta. Eka yö meni hyvin, mutta joka yö vaan pahenee.
Nyt nukumme vuoroin alakerrassa, ja koira keittiössä, ja kiellämme, kun ulvoo.
Asiallisia neuvoja kiitos!
Koira on nyt ollut viikon meillä.
Haluamme opettaa näin sille yksinoloa, kun jää 3 viikon kuluttua yksin...
Vastaukset 12
Vanhimmat
mielestäni yksinoloa,kun kerran olette samassa talossa vaan eristystä laumasta...
Meillä pentu oppi kivuttomasti viettämään yönsä yksin alakerrassa. Ei mitään kummempia konsteja tarvittu, jätettiin se vain alas ilman mitään jäähyväisseremonioita. En siis ehkä ole paras asiantuntija, mutta yleisiä neuvoja voin välittää näin alkajaisiksi.
Nyt tuntuu, että tällä hetkellä pentunne saa sitä mitä se ulvonnalla hakeekin, eli kontaktia laumaan. Jokuhan nukkuu sen lähettyvillä ja ääntelee vastaukseksi kun se ääntelee. Vissiin ette tahtoneet jatkaa näin loputtomia aikoja?
Se pitäisi nyt saada tottumaan, että rauhoittuu omaan nukkumapaikkaansa ja että huuto ei auta. Kunnon pesäpaikka voi auttaa, sellainen jossa on vähän kattoakin. Voi kokeilla myös laittaa pesään raksuttavan kellon, oman puseron ja muuta tuttua.
Varsinaiset yksinoloharjoitukset ajoittuvat sitten päiväsaikaan, kun käytte piipahtamassa pois kotoa pitkin päivää, tekemättä siitä mitään numeroa. Jos pentu on kovin ripustautuvaa sorttia, sitä kannattanee kannustaa itsenäisyyteen vaikka antamalla lelun ja vetäytymällä sitten itse muihin askareisiin.
Piti siis tähdentää, että mielestäni pentu oppii parhaiten talon tavat, kun niissä pysytään alusta asti. Meillä on vältetty antamasta yöllä mitään kontaktia alhaalla nukkuvalle koiralle. Muistakaa, että myös kieltäminen on huomioimista ja lohtua ulvovalle.
tai ainakin yritetty, mutta esim viime yönä se huusi suoraa huutoa 4 tuntia. Sen jälkeen oli ite pakko tulla se komentamaan hiljaiseksi. Asumme omakotitalossa, mutta kyllä tuollainen huuto kuuluu yöllä ulos.
Pennulla on oma paikka, ja jääkin sinne, mutta kun herää, huuto alkaa.
Mielestäni luovutusikäisen pennun kanssa pitäisi nukkua viikon verran vähintään yhdessä. Pennulla on uusi maailma, uusi lauma ja ikävä sisaruksia ja emää, jotka siihen saakka nukkuivat pennun kanssa kylki kyljessä. Jotta pennulle luodaan turvallinen olo yleensäkin uudessa kodissa, tämä
yhdessä nukkuminen antaa hyvän pohjan. Onhan tämä nukkumapaikka myös päiväsaikaan sallittua tilaa? Mene nukkumaan edes muutamaksi yöksi pennun viekkuun sinne.
tosiaan sais jättää yksin sinne, tai siis ei ois saanu... Saattaa nimittäin saada tuollaisesta ahdistuksen ihan koko iäksi... Jos pentu tosiaan on huutanut neljä tuntia on luultavasti joutunut kärsimään aikalailla... On todella julmaa hylätä pikkuinen yksinään vieraaseen ja pelottavaan paikkaan...
Jokainen neuvoo eritavallla. Onneksi olemme käyttäneet asiassa loppujen lopuksi maalaisjärkeä. Koiraa ei pidetä huutamassa yksin. Meistä mies tai minä nukkuu olkkarissa, josta on kuulo/näköyhteys koiraan.
Myös kasavattajat neuvoo eritavalla; eli pitää jättää heti yksin, ja vaikka huutaa ei saa mennä lohduttamaan.
Jotta eiköhän se näillä neuvoilla nyt mene. Tätä keskustelua lienee enää turha jatkaa.
Neuvoja on niin paljon, kun on neuvojia. Ja mikä toimii yhdelle ei toimi toiselle.
Lisäksi täällä palstalla on ikävä tapa syyllistää kysyjiä :o(
Minä häivyn, enkä kysele enää...
yksinoloon opettaa.
Kyllä se pieni pentu uudessa maailmassa kaipaa läheisyyttä ja turvaa.
Meillä kun tuli taloon jättirodun pentu 3 vuotta sitten, pentu nukkui ensimmäiset kaksi viikkoa huoneessani yläkerrassa.
Sen jälkeen pentu totutettiin nukkumaan pesuhuone-sauna -osastolla.
Ekana yönä vinkui ensimmäiset 10 minuuttia, mutta kun siihen ei kiinnitetty mitään huomiota, alkoi kuorsaamaan.
Ja otti ko. osaston omaksi pesäkseen, minne pyrki päivälläkin unille.
Kun pentu kasvoi, se alkoi viettää yönsä ulkona tarhassa, ja päivät pihalla vapaana.
Ulkokoira kun turkkinsakin puolesta on.
myös toisenlainen esimerkki. Edellinen koira oli kaksi ekaa viikkoa makuuhuoneessa. Sen jälkeen yritettiin jättää omaan huoneeseen, mutta eipä enää jäänytkää!!! Koiralla onn ollut 6 vuotta tosi paha eroahdistus, mikä kouluttajan mukaan johtuu juuri siitä, ku otettiin se makkariin aluksi.
Talon tavoille alusta saakka, se on minun ohjeeni
toimii yhdellä koiralla, ei toimi toisella.
meidän pennulla ei tosiaan tuon 2 yhdessä nukutun viikon jälkeen ollut mitään ongelmaa nukkua yksikseen.
On niin paljon kiinni rodusta, yksilöstä ja luonteesta tai taustasta.
Yhtä ainoaa oikeaa vastausta ei ole, vaan roppakaupalla hyväksi todettuja =)
pienenä ja isompana kun on saanut itse valita missä nukkuu ( siis lattialla),niin nykyään se on eteinen, eikä mitään ongelmaa ollut yksinjäämisellä.
Koko alakerta on sille vielä outo ja pelottava, pentu tarvitsee seuraanne tutustumiseen ja siihen, että paikka alkaa tuntua turvalliselta.
TÄMÄN JÄLKEEN opetellaan yksinoloa.
Joka koiralla on erilainen herkkyys, myös osa kakaroista parkuu päiväkodissa vanhempiensa perään, osa ei edes ekana päivänä.
Ole ymmärtäväinen koiraasi kohtaan, ne ovat kaikki yksilöitä.