Eli asun pääkaupunkiseudulla missä asunnot/tontit ovat tolkuttoman kalliita. Vanhemmillani oli n. 1600 neliön tontti, johon toinen veljeni rakensi talon n. 890 neliön osuudelle 2000-luvun vaihteessa. En tiedä kenen nimissä osuus on ja tarkalleen miten tontti on jaettu, mutta sen tiedän, että veljeni ei tontista ole mitään maksanut ja on siihen rakentanut. Olin silloin rakennusvaiheessa niin nuori, etten osannut asiasta silloin valittaa, mutta nykyään vanhempana asia on todella ruvennut syömään, kun miettii minkä hintaisen (arvo sillä tontilla tyyliin 150 000) tontin veljeni on saanut ilmaiseksi. Veljeni myös aikaisemman avioeronsa aikoihin "lainasi" isiltäni rahaa maksaakseen ex-nsä pois kämpästä. Tarkkoja summia tästä en tiedä, asia on hys. Idea on kuitenkin niin, että mitään hän ei ole takaisin maksanut faijalleni. Ihmetyttää yleisesti vanhempieni yhden lapsensa suosiminen, kun meitä sisaria on kuitenkin kolme. Eli miten sitten joskus, kun aika vanhemmistani jättää ja tulee perinnönjaon aika. Faija varsinkin nyt jo hiukka höpsö, joten pelkään sen pistävän nimeään johonkin broidin lahjoituspapereiden. Haluaisin vain, että joskus aikanaan kaikki mahd. perintö menisi oikeasti 3:n osaan ja broidin tonttiosuus/velka otettaisiin huomioon eli se on osuutensa saanut ja me 2 muuta saataisiin omamme plus jotain tältä 3:lta. Mitä perimislait sanovat tälläisestä, usko vanhempien oikeudenmukaisuuteen mennyt eli tietoa..
oikeudenmukainen periminen sisarukset
Nuorin sisar
82079
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vanhempiesi ei tarvitse olla oikeudenmukaisia. Toki se muita kirpaisee, mutta sellaista elämä vain on.
Voit vain odottaa vanhempiesi kuolemaan ja sen jälkeen mennä apajille. Voit olla muuten lahjan suhteen huoleti: JOS alihintaan lahja on annettu, kyllä verottaja siitä lahjaveron on lätkäissyt.
>>Haluaisin vain, että joskus aikanaan kaikki mahd. perintö menisi oikeasti 3:n osaan ja broidin tonttiosuus/velka otettaisiin huomioon eli se on osuutensa saanut ja me 2 muuta saataisiin omamme plus jotain tältä 3:lta.>me 2 muuta saataisiin omamme plus jotain tältä 3:lta
Halusit kai kuitenkin vinkkejä siitä, onko mitään tehtävissä. Jotain on. Onko suhteet äitiisi hyvät? Puhele hänen kansaan asiasta. Äidit pitävät nykypäivänä monesti tyttäriensä puolta. Hän voi kirjata ainakin omalta osaltaan testamenttiinsa veljesi saamat ennakkoperinnöt, jos isälläsi ja äidilläsi ei ole avioehtoa, ja määrätä veljellesi omasta omaisuudestaan vain lakiosan. Huomaa kuitenkin, että vaikka "tiedät", että veljesi on saanut ennakkoperintöä, se ei riitä. Ei edes vanhempiesi testamenttimääräys, jos veljesi kiistää saaneensa mitään. Testamenttiin vetoavalla on näyttötaakka.Sinulla pitää olla dokumentteja tai todistajalausuntoja! Muista myös, että vaikka testamentissa olisi maininta ennakkoperinnöstä, se ei koske veljesi vaimoja. Heille tulee avio-oikeuden kautta puolet veljesi saamista lahjoista, jos avioehtoa ei ole. Laki suo kuitenkin mahdollisuuden, veljesi ennakkoperinnön ohella, vedota hänen puolisonsa osalta suosiolahjaan.
Terveisin Lekman
>>Muista myös, että vaikka testamentissa olisi maininta ennakkoperinnöstä, se ei koske veljesi vaimoja. Heille tulee avio-oikeuden kautta puolet veljesi saamista lahjoista, jos avioehtoa ei ole.
En halua mitenkään päteä, seniori kun olen, mutta yritän tuoda avuksenne sen kokemuksen, mitä minulla on.
Isä tai äiti voivat jotakin vähemmälle jäänyttä lasta puolustaessaan tehdä testamentin hänen hyväkseen ja ilmoittaa, mitä muut ovat saaneet ennakkoperintönä ( vrt. näyttövelvollissus kiistettäessä.) Osa lapsista on saattanut olla jo naimisissa tämän "lahjan"saatuaan.Silloin tämä"lahja"tulee myös aviopuolison hyväksi, jos avioehtoa ei ole. Perinnönjaossa testamentissa mainittu perillisen saama "ennakkoperintö" on yksin hänen saamansa "lahja". Aviopuoliso ei ole perillinen eikä voi saada " ennakkoperintöä" Hänen tapauksessan voidaan vedota " suosiolahjaan" - samanaikaisesti kun vedotaan perillisen saamaan ennakkoperintöön.
>>Osa lapsista on saattanut olla jo naimisissa tämän "lahjan"saatuaan.Silloin tämä"lahja"tulee myös aviopuolison hyväksi, jos avioehtoa ei ole. Perinnönjaossa testamentissa mainittu perillisen saama "ennakkoperintö" on yksin hänen saamansa "lahja". Aviopuoliso ei ole perillinen eikä voi saada " ennakkoperintöä" Hänen tapauksessan voidaan vedota " suosiolahjaan" - samanaikaisesti kun vedotaan perillisen saamaan ennakkoperintöön.>Osa lapsista on saattanut olla jo naimisissa tämän "lahjan"saatuaan.Silloin tämä"lahja"tulee myös aviopuolison hyväksi, jos avioehtoa ei ole.
Aviopuolisoiden yhdessä saama lahja voi olla ennakkoperintöä perillisen puolelta ja suosiolahja perillisen AVIOpuolison kannalta ( Aarnio- Kangas, Suomen jäämistöoikeus). Oikeuskirjallisuudessa ( Saarenpää, Aarnio-Kangas, Kangas, Lohi) ei ole yhtään esimerkkitapausta, jossa molempiin olisi vedottu.Aarnio-Kangas kyllä mainitsee,että asianajajatkin sekoilevat tässä tapauksessa vetoomuksissaan ja sanoo, että sitä saa, mitä vaatii. Joka vaatii ennakkoperintöä, saa vain ennakkoperinnön, mutta samanaikaisesti voi vaatia myös suosiolahjaa AVIOpuolison osalta jne.Olen juuri käynyt läpi ko. prosessin. Juristini tyrmäsi käsitykseni perillisen AVIOpuolison saamasta suosiolahjasta, mutta sain yliopistosta vahvistuksen " luetun ymmärtämiselleni". Käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja vahvisti
ennakkoperinnön ja suosiolahjan.
Korostan vielä lopuksi, että en halua mitenkään päteä. Tuon vaan kokemukseni avuksenne.
Löit luun kurkkuun ikuiselta tinkaajalta ja pätijältä.
Olen itsekkin aiemmin kirjoittanut että lakiihmisetkään eivät tiedä kaikkea laista eikä sen soveltamisesta, miten sitten täällä ilmaiseksi tietoa jakava voi tietää.