Minäkin olen seuraillut tätä palstaa ja ajatuksia on herännyt tässäkin päässä.
Olen havainnut onnettomia ihmisiä ja surullisia tapauksia. Toisilla pieniä ongelmia ja joillakin tosi isoja.
Paljonkin olen huomannut yleistämistä. Mielestäni siinä mennään aina metsään. Tulee vääriä tulkintoja ja johtopäätöksiä. Ja aina tulee loukkaamista ja loukkaantumista.
Olen todennut, että paljon on joukossamme armottomuutta ja empatian puutetta. Ei sivusta voi useinkaan tietää "mikä on raskasta ja mikä keveää".
Olen lukenut myös hyväätekeviä kommentteja ja tarinoita toimivista suhteista. Ymmärrän, että ne kertomukset ovat vähemmistönä (vaikka oikeassa elämässä onkin tavallista, että suhteet ovat hyvät) sillä näillä palstoilla helposti puretaan ahdistusta ja ongelmia. Ja hyvä, että tällainen keino nykyaikana on. Täällähän niitä on hyvä jauhaa ja parhaassa tapauksessa saa tukea ja neuvoja. Tosin usein moni saa kuraakin niskaansa ja sitä juuri pidän armottomana.
Sitten täällä on ihania viisaita ihmisiä, joiden kommentteja on ilo lukea. Muistan ainakin nimimerkit Satu (oliko siinä jokin numero perässä?) ja Säde. On muitakin, mutta edelliset ovat jääneet hyvin mieleen, koska käyttävät aina samaa nimimerkkiä.
Olen havainnut onnettomia ihmisiä ja surullisia tapauksia. Toisilla pieniä ongelmia ja joillakin tosi isoja.
Paljonkin olen huomannut yleistämistä. Mielestäni siinä mennään aina metsään. Tulee vääriä tulkintoja ja johtopäätöksiä. Ja aina tulee loukkaamista ja loukkaantumista.
Olen todennut, että paljon on joukossamme armottomuutta ja empatian puutetta. Ei sivusta voi useinkaan tietää "mikä on raskasta ja mikä keveää".
Olen lukenut myös hyväätekeviä kommentteja ja tarinoita toimivista suhteista. Ymmärrän, että ne kertomukset ovat vähemmistönä (vaikka oikeassa elämässä onkin tavallista, että suhteet ovat hyvät) sillä näillä palstoilla helposti puretaan ahdistusta ja ongelmia. Ja hyvä, että tällainen keino nykyaikana on. Täällähän niitä on hyvä jauhaa ja parhaassa tapauksessa saa tukea ja neuvoja. Tosin usein moni saa kuraakin niskaansa ja sitä juuri pidän armottomana.
Sitten täällä on ihania viisaita ihmisiä, joiden kommentteja on ilo lukea. Muistan ainakin nimimerkit Satu (oliko siinä jokin numero perässä?) ja Säde. On muitakin, mutta edelliset ovat jääneet hyvin mieleen, koska käyttävät aina samaa nimimerkkiä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
on luonnollista, että elämä on monimuotoista ja yksiselivteisiä vastauksia ei usein löydy. Itse suuresti ihmettelen näitä ns rakennelmia ja ihanteita, joissa ns eletään. Usein taustalla saattaa olla ihmisiä, jotka sulattavat kaiken ja katsovat että on parempi olla hiljaa. Uskon toimiviin suhteisiin mutta uskon myös, että monet kärsivät ja sietävät ympärillä olevia tekijöitä. Lopulta kuitenkin kupla usein puhkeaa ja kestämättömyys ja kärsimys heijastuu jollain muotoa. Kokonaisvaltainen elämänilo ja onnellisuus rakentuvat kunnioituksesta, empaattisuudesta ja "ei itsekkyydestä" ym. Nyky perheet ja arvot ovat kuitenkin osaltaan muuttuneet vuosien saatossa ja elämän meno on erilaista, joten senkin suhteen on turha monien urputtaa että meillä oli silloin vaikeampaa ja raskaampaa ym. Onneksi jokainen itse tietää mitä tekee ja vastaa seurauksistaan jossain vaiheessa elämää.
Allekirjoitan kaiken, mitä kirjoitit. Kiinnostaisi tietää, että mitä ajattelit mun sepustuksesta?
erittäin terveet mielipiteet. Täällä tosiaan saa kuraa niskaan ja monista heijastuu läpi onneton elämäntilanne johon kaivataan vastauksia tai "ei loukkaavia" mielipiteitä. Tosin itse aikuisena ihmisen pyrin suodattamaan armottomuudet ensinnäkin sen tähden, ettei täällä kukaan voi täysin asettua toisen asemaan. Ilo on lukea tasapainoisten ja onnellisten isovanhempien terveistä suhteista ja asennoitumisesta ympärillä oleviin ihmisiin. Ei voi muuta todeta kun, että elämä on suht julmaa ja jokaisen olisi rakennettava sellainen elämä jossa kaikki ovat tyytyväisiä ainahan se ei ole mahdollista vaan on tehtävä ratkaisuja jotka saattavat olla tai kuulostaa kovinkin raaoilta. Mielestäni elämä on lyhut ja jokaisella on oikeus rakentaa elämänsä niin että voisivat nauttia jokaisesta päivästä.
Kommentoin vielä sitä, että "nuoret äidit" niputetaan mitättömiksi valittajiksi, jotka ovat kaiken lisäksi väärällä palstalla.
Itse näkisin asian niin, että useimmille nuorille merkitsee aika paljon se, mitä vanhemmat heistä ajattelevat. He haluavat olla hyväksyttyjä ja kelpaavia ja myös he haluavat hyvät suhteet sukupolvien välille.
Ehkä juuri siksi he kirjoittelevat ja kyselevät täällä. Jotkut tosin esittävät asiansa kömpelösti ja siitä syntyy pahaa mieltä usein aivan tarpeettomasti.
Itse en haluaisi pois mitään aloitusta täältä. Tarpeesta ne kaikki ovat syntyneet. Ja jokainen voi ohjata keskustelua haluamaansa suuntaan ja tehdä itseä kiinnostavia ja miellyttäviä aloituksia. Aina voi jättää lukematta, jos aihe tai keskustelu ei miellytä.
Itse näkisin asian niin, että useimmille nuorille merkitsee aika paljon se, mitä vanhemmat heistä ajattelevat. He haluavat olla hyväksyttyjä ja kelpaavia ja myös he haluavat hyvät suhteet sukupolvien välille.
Viitaten tähän en ymmärrä miksi hyväksyntä pitää usein olla teennäistä eikä aitoja tunteita ja mielipiteitä sallita vaan pidetään sisällä. Terveet suhteet syntyvät mielestäni aidoista tunteista ja välittämisestä. Mikäli aitoja suhteita ei ole mahdollista rakentaa tai tuntuu mahdottomalta syystä tai toisesta miksi tuhlata energiaa ja elämäänsä toisen ihmisen hyväksynnän saamiseksi.Säälittää äidit, joilla on nykymaailmassa muutenkin kovat paineet että he joutuvat vielä tukahduttamaan omat tunteensa ja elämään tässä kulissi perhesuhteissa. Mikä on oikein on vaikea sanoa itsekunkin kohdalla. Itse pidän oman perheen hyvinvointia tärkeänä ja suojelen sitä.
Mummon muusi ja äidin lihapullat: kaupastahan niitä saa! Mitä sitä turhaan vaivautua muuta?
Totta niitä saa aivan lähikaupasta:) Tosin muutakin on tarjolla kun pelkkää mummon muusia ja lihapullia.