ROTUKISSANKASVATTAJIA???

Voit luottamuksellisesti kääntyä yhdistyksemme puioleen. Suomen rotukussa unioni.

Toiminnanjohtaja Hannele Puro kirjoitti:

Voit luottamuksellisesti kääntyä yhdistyksemme puioleen. Suomen rotukussa unioni.

huva juttu. ja yhteys tietot löytyy puhelin luettelosta, niinku ennenki.

. kirjoitti:

huva juttu. ja yhteys tietot löytyy puhelin luettelosta, niinku ennenki.

Kyllä rotukissa unionista on aina saatu apua ja ystävällistä palvelua. Suosittelen.

Johanna kirjoitti:

Kyllä rotukissa unionista on aina saatu apua ja ystävällistä palvelua. Suosittelen.

Näinhän se on, tottahan toki. Hetkeäkään emme epäile tämän "unionin" olemassaoloa. Viimeksikin sen yhteystiedot löytyivät puhelinluettelosta, numerotiedustelusta ja muista vastaavista paikoista.

Oliko se Unioninkadulla, missä pääkonttori sijaitsi? Eikös se lopetettu viime vuoden syyspuolella, kun se oli ollut olemassa vasta muutaman viikon? Yhdistysrekisterissäkin ko. unioni varmasti löytyy, kun joku vaan jaksaisi kysyä sieltä.

. kirjoitti:

Näinhän se on, tottahan toki. Hetkeäkään emme epäile tämän "unionin" olemassaoloa. Viimeksikin sen yhteystiedot löytyivät puhelinluettelosta, numerotiedustelusta ja muista vastaavista paikoista.

Oliko se Unioninkadulla, missä pääkonttori sijaitsi? Eikös se lopetettu viime vuoden syyspuolella, kun se oli ollut olemassa vasta muutaman viikon? Yhdistysrekisterissäkin ko. unioni varmasti löytyy, kun joku vaan jaksaisi kysyä sieltä.

Että joku jaksaa sepustella meitä loukkaavia juttuja?! Unioni toimii ja voi hyvin. Osoitteemme on Kaarlenkatu 9 Helsinki.

Toiminnanjohtaja Hannele Puron kirjoitti:

Että joku jaksaa sepustella meitä loukkaavia juttuja?! Unioni toimii ja voi hyvin. Osoitteemme on Kaarlenkatu 9 Helsinki.

...numerotiedustelussa ei olla kuultukaan moisesta yhdistyksestä?

Parhaiten tietoa ja hyviä vinkkejä saat Suomen rotukissa unionista Helsingistä. Olen heidä välityksellä saanut upean näyttelytasoisen Siamilaisen tanskasta!

Maarit.K kirjoitti:

Parhaiten tietoa ja hyviä vinkkejä saat Suomen rotukissa unionista Helsingistä. Olen heidä välityksellä saanut upean näyttelytasoisen Siamilaisen tanskasta!

Mene potalle sen unionis kanssa!

// kirjoitti:

Mene potalle sen unionis kanssa!

Sulla taitaa olla todella tylsää kun viitsit kirjoitta tollaisia viestejä.
Vähän asiallisuutta pyydän.

Emilia kirjoitti:

Sulla taitaa olla todella tylsää kun viitsit kirjoitta tollaisia viestejä.
Vähän asiallisuutta pyydän.

Päinvastoin, nauran itseni tärviölle kun seuraan teidän poloisten kusetusta.

// kirjoitti:

Päinvastoin, nauran itseni tärviölle kun seuraan teidän poloisten kusetusta.

Käsititte vähän väärin. Halusin vain tietää onko täällä TODELLISIA asiantuntijoita vai vaan penskoja pelleilemässä. On minulla itsellänikin rotukissat ja tiedän kyllä yhdistyksistä ja roduista, ja kasvatan itsekin HYVIN pienimuotoisesti. Eli edelleenkin onko täällä kasvattajia ja minkä rotujen???

molli kirjoitti:

Käsititte vähän väärin. Halusin vain tietää onko täällä TODELLISIA asiantuntijoita vai vaan penskoja pelleilemässä. On minulla itsellänikin rotukissat ja tiedän kyllä yhdistyksistä ja roduista, ja kasvatan itsekin HYVIN pienimuotoisesti. Eli edelleenkin onko täällä kasvattajia ja minkä rotujen???

Kyllä täällä palstalla on sekä lukijoina, että kirjoittajina myös ihan oikeita kasvattajia. Muistaa vaan täytyy, että on olemassa Kasvattajia isolla K:lla ja "kasvattajia" niin täällä kuin muuallakin, edes kymmenien vuosien kokemus ei aina takaa henkilön olevan asiansa tunteva.

Mielestäni voimassa oleva kasvattajanimi ei tee ihmisestä vielä kasvattajaa vaan kokemus (useampi pentue) halu ja kyky oppia mitä kasvattaminen todella on sekä perustiedot genetiikasta jotta pystyy kasvattamaan sellaisia pentuja kuin haluaa (niin väreiltään kuin muiltakin ominaisuuksiltaan).

Itse en esimerkiksi pidä kasvattajana henkilöä joka teettää vuosi toisensa jälkeen pentuja samalla yhdistelmällä, siis samoilla vanhemmilla, vaan henkilöä joka pyrkii kasvatustyössään eteenpäin joko käyttäen linjakasvatusta tai outcross-kasvatusta, enkä myöskään henkilöä joka ei pysty kriittisesti arvioimaan kasvattiensa tasoa vaan esim. myy kaikki pennut näyttely-/kasvatustasoisina.

Asiansa tuntevien henkilöiden kirjoitukset kyllä erottaa täältä selvästi niiden asiallisuuden ja kirjoitusasun perusteella sekä siitä, etteivät he kovin helposti lähde mukaan provosointi yrityksiin. Asiantuntemus ei myöskään ole riippuvainen kasvatetusta rodusta.

mamma kirjoitti:

Kyllä täällä palstalla on sekä lukijoina, että kirjoittajina myös ihan oikeita kasvattajia. Muistaa vaan täytyy, että on olemassa Kasvattajia isolla K:lla ja "kasvattajia" niin täällä kuin muuallakin, edes kymmenien vuosien kokemus ei aina takaa henkilön olevan asiansa tunteva.

Mielestäni voimassa oleva kasvattajanimi ei tee ihmisestä vielä kasvattajaa vaan kokemus (useampi pentue) halu ja kyky oppia mitä kasvattaminen todella on sekä perustiedot genetiikasta jotta pystyy kasvattamaan sellaisia pentuja kuin haluaa (niin väreiltään kuin muiltakin ominaisuuksiltaan).

Itse en esimerkiksi pidä kasvattajana henkilöä joka teettää vuosi toisensa jälkeen pentuja samalla yhdistelmällä, siis samoilla vanhemmilla, vaan henkilöä joka pyrkii kasvatustyössään eteenpäin joko käyttäen linjakasvatusta tai outcross-kasvatusta, enkä myöskään henkilöä joka ei pysty kriittisesti arvioimaan kasvattiensa tasoa vaan esim. myy kaikki pennut näyttely-/kasvatustasoisina.

Asiansa tuntevien henkilöiden kirjoitukset kyllä erottaa täältä selvästi niiden asiallisuuden ja kirjoitusasun perusteella sekä siitä, etteivät he kovin helposti lähde mukaan provosointi yrityksiin. Asiantuntemus ei myöskään ole riippuvainen kasvatetusta rodusta.

Mollin pulman kyllä ymmärtää, kun seuraa täällä käytävää keskustelua...

Toivotan onnea Mollille etsinnässä, toivottavasti tärppää.

mamma kirjoitti:

Kyllä täällä palstalla on sekä lukijoina, että kirjoittajina myös ihan oikeita kasvattajia. Muistaa vaan täytyy, että on olemassa Kasvattajia isolla K:lla ja "kasvattajia" niin täällä kuin muuallakin, edes kymmenien vuosien kokemus ei aina takaa henkilön olevan asiansa tunteva.

Mielestäni voimassa oleva kasvattajanimi ei tee ihmisestä vielä kasvattajaa vaan kokemus (useampi pentue) halu ja kyky oppia mitä kasvattaminen todella on sekä perustiedot genetiikasta jotta pystyy kasvattamaan sellaisia pentuja kuin haluaa (niin väreiltään kuin muiltakin ominaisuuksiltaan).

Itse en esimerkiksi pidä kasvattajana henkilöä joka teettää vuosi toisensa jälkeen pentuja samalla yhdistelmällä, siis samoilla vanhemmilla, vaan henkilöä joka pyrkii kasvatustyössään eteenpäin joko käyttäen linjakasvatusta tai outcross-kasvatusta, enkä myöskään henkilöä joka ei pysty kriittisesti arvioimaan kasvattiensa tasoa vaan esim. myy kaikki pennut näyttely-/kasvatustasoisina.

Asiansa tuntevien henkilöiden kirjoitukset kyllä erottaa täältä selvästi niiden asiallisuuden ja kirjoitusasun perusteella sekä siitä, etteivät he kovin helposti lähde mukaan provosointi yrityksiin. Asiantuntemus ei myöskään ole riippuvainen kasvatetusta rodusta.

Niin, olen itsekin "birma-piireissä" huomannut tämän kasvattaja/Kasvattaja homman. Itse olen kasvattanut vasta vähän aikaa ja olen myynyt pentuni lemmikkeinä tai siitoskissoina. Kun birmoilla on nuo sukat sellaiset että niiden ansiosta tulee paljon hyviä lemmikkejä ja siitoskissoja, vaikka kissa olisikin tyypiltään täydellinen. Yhtään Hyvää näyttely kissaa en ole saanut aikaiseksi, sertti kissoja kyllä on, mutta se että saa serttin kun on yksin luokassaan, ei mielestäni tee näyttelykissaa. Onneksi nuo lievästi "sekasukat" eivät eivät estä kasvatusta. Sinä taidat olla perskikasvattaja? Päätellen joistakin vastauksistasi. Oletko harrastanut kauankin? Montakin pentuetta? Aktiivinen?

molli kirjoitti:

Niin, olen itsekin "birma-piireissä" huomannut tämän kasvattaja/Kasvattaja homman. Itse olen kasvattanut vasta vähän aikaa ja olen myynyt pentuni lemmikkeinä tai siitoskissoina. Kun birmoilla on nuo sukat sellaiset että niiden ansiosta tulee paljon hyviä lemmikkejä ja siitoskissoja, vaikka kissa olisikin tyypiltään täydellinen. Yhtään Hyvää näyttely kissaa en ole saanut aikaiseksi, sertti kissoja kyllä on, mutta se että saa serttin kun on yksin luokassaan, ei mielestäni tee näyttelykissaa. Onneksi nuo lievästi "sekasukat" eivät eivät estä kasvatusta. Sinä taidat olla perskikasvattaja? Päätellen joistakin vastauksistasi. Oletko harrastanut kauankin? Montakin pentuetta? Aktiivinen?

Olet huomannut aivan oikein, olen perski-kasvattaja. pentueita on "takana" 12 ja edessä toivottavasti monta (ei siksi, että niillä voisi tienata vaan koska tahdon jonain päivänä nähdä sen "maailman" kauneimman perskin - oman värini tietysti). Kokemusta siis on niin kasvatuksesta kuin näyttelyistä (noin 15/vuosi) ja kokemukset ovat olleet valtaosiltaan hyviä.

Sehän on selvää, ettei täydellistä kissaa ole (noin niinkuin standardia ajatellen) ja se tekee tästä hommasta juuri mielenkiintoisen. Varjopuolina on vain, löytyykö pennuille hyvät kodit jotka ovat valmiita tekemään kissojen eteen kaiken mahdollisen, rahaa säästämättä ja laadusta tinkimättä (tämä mainoslause on sopiva moneen paikkaan).

Olen niin monasti saanut nähdä niitä "lieveilmiöitä" joita kasvatus tuo tullessaan ja se välillä suorastaan V.....ttaa (anteeksi jos tämä loukkasi jota kuta). Esimerkkejä on paljon; kasvattaja myy pennun ja kehuu sen maasta taivaaseen, ostaja saapuu näyttelyyn ylpeänä "katsokaa eikö olekkin hieno kissa". No tuomari katsoo kissaa ja toteaa " ihan kiva kissa mutta tämän paikka ei ole näyttelyssä eikä varsinkaan tässä kunnossa (huonosti pesty/pesemätön). Omistaja ihmettelee "kasvattajalle" miksi se sanoi noin? ja "kasvattajan" vastaus oli "no kun sillä oli tuomarioppilas niin sen piti vähän niuhottaa! Sitten ostaja esitti uuden kysymyksen "miksi tuo kissa on niin erinäköinen?" ja vastaus "no kun sillä on niin pitkä turkki!". Tätä ostajaa ei päästetty kasvattajan toimesta näköpiiristä hetkeksikään (ilmeisesti "kasvattaja" pelkäsi hänen kysyvän nämä asiat minulta ja saavan ehkä hiukan toisenlaisen vastauksen). Kys. näyttelyssä tuomarioppilaana ollut henkilö kävi pyytämässä minulta "kerro hyvä ihminen tuolle raukalle miten sen pitää kissa laittaa" ei onnistunut, "vahtikoira" oli paikalla koko ajan.

Tämän kerroin vain siksi koska kys. "kasvattaja" suorastaan valehtelee ostajille päin naamaa ja silti mainostaa kasvatustaan -- vuoden kokemuksella, eikä hänellä ole tietoa edes viimeisimmistä säännöistä joiden alaisina me toimimme. Kaikki eivät ole ed. mainitun kaltaisia mutta hyvien ja huonojen erottaminen voi olla tietämättömälle todella vaikeaa.

maam kirjoitti:

Olet huomannut aivan oikein, olen perski-kasvattaja. pentueita on "takana" 12 ja edessä toivottavasti monta (ei siksi, että niillä voisi tienata vaan koska tahdon jonain päivänä nähdä sen "maailman" kauneimman perskin - oman värini tietysti). Kokemusta siis on niin kasvatuksesta kuin näyttelyistä (noin 15/vuosi) ja kokemukset ovat olleet valtaosiltaan hyviä.

Sehän on selvää, ettei täydellistä kissaa ole (noin niinkuin standardia ajatellen) ja se tekee tästä hommasta juuri mielenkiintoisen. Varjopuolina on vain, löytyykö pennuille hyvät kodit jotka ovat valmiita tekemään kissojen eteen kaiken mahdollisen, rahaa säästämättä ja laadusta tinkimättä (tämä mainoslause on sopiva moneen paikkaan).

Olen niin monasti saanut nähdä niitä "lieveilmiöitä" joita kasvatus tuo tullessaan ja se välillä suorastaan V.....ttaa (anteeksi jos tämä loukkasi jota kuta). Esimerkkejä on paljon; kasvattaja myy pennun ja kehuu sen maasta taivaaseen, ostaja saapuu näyttelyyn ylpeänä "katsokaa eikö olekkin hieno kissa". No tuomari katsoo kissaa ja toteaa " ihan kiva kissa mutta tämän paikka ei ole näyttelyssä eikä varsinkaan tässä kunnossa (huonosti pesty/pesemätön). Omistaja ihmettelee "kasvattajalle" miksi se sanoi noin? ja "kasvattajan" vastaus oli "no kun sillä oli tuomarioppilas niin sen piti vähän niuhottaa! Sitten ostaja esitti uuden kysymyksen "miksi tuo kissa on niin erinäköinen?" ja vastaus "no kun sillä on niin pitkä turkki!". Tätä ostajaa ei päästetty kasvattajan toimesta näköpiiristä hetkeksikään (ilmeisesti "kasvattaja" pelkäsi hänen kysyvän nämä asiat minulta ja saavan ehkä hiukan toisenlaisen vastauksen). Kys. näyttelyssä tuomarioppilaana ollut henkilö kävi pyytämässä minulta "kerro hyvä ihminen tuolle raukalle miten sen pitää kissa laittaa" ei onnistunut, "vahtikoira" oli paikalla koko ajan.

Tämän kerroin vain siksi koska kys. "kasvattaja" suorastaan valehtelee ostajille päin naamaa ja silti mainostaa kasvatustaan -- vuoden kokemuksella, eikä hänellä ole tietoa edes viimeisimmistä säännöistä joiden alaisina me toimimme. Kaikki eivät ole ed. mainitun kaltaisia mutta hyvien ja huonojen erottaminen voi olla tietämättömälle todella vaikeaa.

anteeksi! nimimerkki on edelleen "mamma" ja tulee siinä muodossa myös pysymään. Olen pahoillani lapsuksesta.