Tervehdys, mietityttää että kuinkahan paljon tommoinen n. 35-jalkainen ja 5000 kg purkkari mahtaa keskimäärin kuluttaa moottoriajossa, matkavautia ajellen per maili (arvio/kokemus) ?
Purjeveneen
kulutus ?
708910
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 70
Vanhimmat
n. puolesta litrasta kahteenkymmeneen, riippuen koneen koosta ja vauhdista.
Ei oo päätä ei häntää, mutta kirjottaa osaa ja on pakottava tarve tehdä se.
kysytyn lainen.
vei aika tasan 2 litraa / tunti, normaali matkavauhti oli 6.3kn gps:n mukaan. Kierrokset silloin n. 2/3 maksimista, eli nopeampaakin olisi päässyt, mutta tuo tuntui sekä melun että tärinän suhteen sopivalta vauhdilta. Kone Yanmar 3gm 3-lapaisella taittolapapotkurilla.
Riippuu hyvin paljon vauhdista ja veneestä ja jonkinverran myös potkurista ja hiukan koneestakin. Tuollaisissa veneissä on yleensä ~30 hv kone, joka vie täysillä n. 7 l/h ja huippunopeus veneestä riippuen n. 7-8 kn. Tuolloin siis kulutus n. 1 l/mpk. Viimeistään 6 kn vauhdissa kulutus on enää n. 2 l/h, jolloin kulutus siis n. 0,3 l/mpk.
Vielä tuosta hiljentämällä voi päästä jopa 1 l/h tasolle jossain 5 kn paikkeilla, jolloin kulutus siis enää ~0,2 l/mpk.
Joakim on luvuissaan aivan oikeassa silloin, kun kysymys on tyynestä vedestä ja puhutaan vauhdista veden suhteen (ei pohjan suhteen). Käytännössähän venevauhti riippuu paljolti merenkäynnistä. Jo kohtalaisessa vasta-aallokossa voi joutua ajamaan täydellä teholla päästäkseen lähellekään normaalia tyynen kelin matkavauhtia. Vuorovesivirroissa on toisinaan ajettava täysteholla, jotta ylipäätään pääsisi eteeenpäin.
Polttoaineen kulutus riippuu ensisijaisesti käytetystä konetehosta. Se ei niinkään riipu siitä onko veneessäsi 30 hv tai 50 hv kone. JOs ajelet rauhallista vauhtia pienellä kaasulla (käytät koneestasi ehkäpä 8-10 hv tehoa), kulutus on kummallakin samaa luokkaa - ehkä Joakimin mainitsema 0.3 l/mpk. Täydellä teholla isompi kone tietenkin kuluttaa huomattavasti enemmän kuin pieni.
Asiasata voi jauhaa pa*kaa vaikka kuinka. Kulutus per tunti kuitenkin pysyy melko samana olosuhteista riippumatta, mikäli kierroksia käytetään saman verran. Paljonko sitten edetään, onkin jo eri juttu.
Jos PURJEveneellä edetään koneella ajaen, niin kyseessä on tietenkin tyyni ilma ja -vesi.
Itse ainakin käytän tuulisella ilmalla purjeita. Juuri siksi sitä sanotaankin PURJEveneeksi. Moottoriveneily on eri harrastus.
Oman veneen kulutuksesta ei ole tietoa. Kesässä joutuu ostamaan 20 litraa naftaa. Eli kulutus on siis 20 l/kesä.
Omalle kohdalle ei ole vielä tullut vastatuulta, jossa matkanopeus vaatisi lähellekkään täyttä tehoa, vaikka kone ei ole iso. Miksi joku haluaisi ajaa koneella kovaan vastatuuleen, jos purjehtienkin pääsee melkein samaa vauhtia ja paljon mukavammin?
Tarvitaan melko pitkä heikkotuulisuus tai tuulettomuus ennenkuin meri on kokonaan tasoittunut. Jokainen avomerillä liikkunut tuntee tilanteen, jossa purjeet alkaa hakata tuulen loppuessa ja vene keikkuu mainingeissa. Kyllä siinä tilanteessa moni mieluummin ottaa purjeet alas ja ajaa koneella kuin jää keikkumaan aallokkoon tuntikausiksi...
Saariston suojaisilla väylillä tilanne on tietysti toinen. Jostain syystä sielläkin moni ajaa koneella, vaikka tuuli olisi sopiva - mutta sehän on toinen juttu. Aallokossa tarvitaan enemmän konetehoa, siis enemmän kierroksia koneesta, kuin tyvenessä.
Oman veneen polttoaineen kulutus koneen eri kierrosluvuilla kannattaa silti oppia tuntemaan, vaikka kysymys onkin purjeveneestä! Se esittämäsi 20 litraa kuluu aika äkkiä, jos vaikkapa satut purjehdusreissullasi olemaan Itämeren toisella puolella ja lomapäivät on vähissä eikä kulkutuulta ole.
että aallokko on korkea ja vuorovesivirta käy vastaan, mutta tuuli on heikko. Näihin olosuhteisiin törmäät, jos seilaat kauemmaksi.
Näytti muuten aika moni ajavan koneella Porkkalanniemeltä Helsinkiä kohti viikko sitten, kun puhalsi reipas itätuuli. Itsekään en enää viitsinyt kryssiä loppumatkaa Hangosta stadiin, kun avomerikryssin vaihtoehtona oli koneajo saaristoväylän suojassa. Minusta jälkimmäinen oli mukavampi vaihtoehto siinä tilanteessa, mutta makuasioistahan lienee turha kinastella.
Se tarvitaanko "täyttä konetehoa" riippuu veneestä ja koneesta. Matkaveneen koneen suosituksena on pidetty 4-5hv uppouman tonnia kohti.
oikein tilaa purjehtia vaikka tuulta ja aaltoa onkin. Kapea ränni ja tuulta 10 m/s suoraan päin, minkäs teet. Aallokon ja tuulen suunnat eivät myöskään aina ole synkassa ja kohtalaisen kova aallokko voi olla, vaikka tuuli on käynyt jo vähiin.
paljon enemmän kuin tuuli. Ja tuuliolosuhteet voivat aallokossakinolla sellaiset, että purjehdus on työlästä.
Itse tulin Porkkalan selän yli iltapäivällä 3.8. Purjeet nostettiin Bågaskärin suojassa, jota ennen oli itätuulta 8-10 m/s (12 m/s puuskia) ja tuolla väyllä meni koneella helposti matkavauhtia, vaikka tehoa on vain 3,5 hv/tonni. Ulkokautta kryssittiin selän yli. Tuossa selällä olisi varmasti jo mennyt alle matkavauhdin koneella ja ehkä jopa purjeilla pääsi kovempaa. Yksin saatiin mennä selän yli tai tuli sieltä yksi iso laiva ohi ja lopussa tuli yksi purjevene vastaan. Sisäväylällä varmasti olisi voinut koneella ajaa normaalia matkavauhtia ja se olisi ehkä ollutkin fiksumpi vaihtoehto ko. kelissä.
kun puhutaan vauhdista kohti maalia ja verrataan kryssiä avoimella merellä koneajoon saariston suojassa. Eikö ole itsestään selvää, että avomerellä ei yleensä kannata ruveta ajamaan koneella 8-10 m/s vastatuulessa?
Mielestäni viikko sitten maanantaina oli tuulta vähän enemmän. Koneeseen tarvitaan kierroksia sisäväylälläkin, kun tarpeeksi tuulee eikä aina ole fiksua kryssiä ahtailla väylillä. Normaalisti ajan 1500 RPM, jolloin matkavauhti on 5.5kn ja kulutus 1.5l/h. Nyt tarvittiin vastatuulen ja -aallokon takia 2200-2400 RPM saman venevauhdin saavuttamiseksi, vaikka aallokko ei ollut kovin paha. Siellä missä oli avointa vettä ja isompaa vasta-aallokkoa, vauhti putosi näillä kierroksilla n. 3 solmuun.
Eiköhän dieselin kulutus liene yleensä n. 200-280 g/hv/h. Vai olenko väärässä?
Maanantaina tuulta oli jo paljon enemmän ja silloin olin jo töissä.
Oliko noi sun arvot maanantailta vai sunnuntailta. Noin pienillä kierroksilla ja vauhdeilla (veneesi taitaa olla kuitenkin aika iso) ajettaessa aallot ja tuuli tietysti vaikuttavat paljon, kun vastus tyynessä on todella pieni.
Itsekin ajan tuota ~5,5 kn vauhtia ~1 l/h kulutuksella, mutta kierrokset on jo sitten 2600 rpm paikkeilla (max 3450).
Olen mennyt Inferno 28'lla Pihlajasaaren pohjoispuoleleta Helsinkiin päin täydellä koneteholla ja max mopeudella 1,5 kn.
Mekin ahtauduttiin tuossa mennäviikon kovissa tuulissa (14m/s) purjeilla tuosta saaristoväylästä suvisaaristonkin läpi. Nopeutta semmoiset 6-8 solmua reivatuilla purjeilla. Oli siinä mökkiläisillä ihmettelemistä. =P
35 jalkainen 4000kg:n vene. 2 pyttyisellä 16hv Solella kulutus n 1,5l/h nopeuden olessa 5,7 - 6,3 kn, jolloin kierroksia n. 2500rpm.
11-metrinen purjevene, purjehdusvarustuksessa tankit täynnä ja "poka päällä" painoa n. 5,5 tonnia. Kone nelipyttyinen 34-heppainen ja 2-lapainen huono? taittolapapotkuri. Nopeus keskimäärin 5,9-6,5 solmua, kierrokset 2000-2200rpm. Kulutus lokikirjan mukaan 2-2,5 litraa tunnissa 400 ajotunnin kokemuksella. Tilaisuuden tullen aina purjehditaan, jos nyt ei olla jossain kapeassa rännissä vastatuulessa.
Bavaria 40 Visionissa on vakionopeudensäädin ja ajotietokonen vakiona. Ajellessani kesän totesin kulutukseksi vain 3,4l/h. Säädöt voi ohjelmoida jo talvella muistikortille,jolloin satamassa vain kortti ajotietokoneeseen ja sisälle nukkumaan. Ruffin katon digitaalinäytöstä voi seurata nätöltä reitillä etenemistä, tutkakuvaa ja keskikulutusta reaaliaikaisesti. Näkyy myös satelliittikanavat.
Minusta 3,4 litraa tunnissa on aika hurja kulutus. Oma veneeni on bavaa painavampi, mutta keskikulutus on ollut 1,6 litraa tunnissa.
Siis 10 tonnin purjevene (tai painavampi) kuluttaa vain 1,6 litraa tunnissa. Mahtavaa.
Kerro tarkemmin,
- millä nopeudella ja missä olosuhteissa
- mikä moottori
- mikä vene
9.75 metriä pitkä, 3m leveä, painaa 8.5 tonnia ja on syvällä uiva. Kulutus viimeisen 25 000 mailin ajan ollut kaikissa eri olosuhteissa 1,5 litraa tunnissa 2/3 kierroksilla. (5 solmua tyynessä)
Moottori on 2002 mallin Yanmar 3JH3E, olisko 36 heppainen. Välitys 1:2.26, potkuri 18" x 12" nousu x 3, kiinteä kapealapainen.
Eiköhän kulutus ole myös jonkin verran moottorin mallista ja iästä kiinni. Modernit dieselit vie varmasti vähemmän kuin 20-vuotta vanhat kun hyötysuhdetta on opittu parantamaan.
Kulutuksen ja tehon kannalta tuo oikea välitys ja potkuri ovat myös tärkeitä.
Meitin 40-jalkainen (12,2x3,75x2m)on normaalissa lastissa varmaan semmoset 11-12 tonnia, koneena 40 hv Volvo -05. Kulutus 1800 rpm on noin 2L/h ja vauhtia yleensä sellaiset 4,5 solmua. Kun ajaa noin 2600 rpm niin vauhtia on 6,1 solmua ja kulutus tuplaantuu 4 litraan. Lähes täydellä kaasulla pääsee puhtaalla pohjalla ehkä 7 solmua, mutta kulutus lienee jossain 10 litran paikkeilla. Potkurina Maxpropin 3-lapainen 17", olisko ollut 12" nousut ja Volvon S130 vetolaitteen välitystä en nyt muista.
Paljonko moottorisi kiertää täydellä kaasulla ja paljonko pidät kierroksia matka-ajossa. Itselläni on 36 hp Thornycroft ja välitys 1:1.78. Potkuri vain 15" x 10" 3 lapainen. Valmistajan ilmoituksen mukaan moottorin pitäisi kiertää täydellä kaasulla vaihde eteenpäin 3600 rpm, ottaa vain 3250. Markavauhtia ajan 2600 rpm. Moottorin valmistajan mukaan saisi ajaa jatkuvasti 3000 rpm ja 12 tunnin jaksoissa 3600 rpm tunnin. Vene p. 11,3 m l. 3,8 n. 8 tn. Matkavauhti tyynessä 7 kn.
Purjeiden ostot vielä kiinnostaisi.
Ei syytä huoleen, purjeita saa purjeneulomoista:
Doyle Sailmakers
Hautera purjeneulomo.
Hood Sailmakers
Meripurje Ky
Nebsails Ky
North Sails Finland / Purjeneulomo Niiniranta Oy
Purjeneulomo Aura Sails Oy
Purjeneulomo Heikkila Sailmaker
PURJENEULOMO OK PURJE
Quantum Sails Finland
WB-Sails
www.perinnepurje.net
Jos ajatellaan, että purjeet maksavat 5000,- ja kestävät kunnollisina 10v, niin tuulipolttoaineen kulut ovat 500,-/vuoteen. Siispä moottorilla pääsee 150h vuodessa 'ilmaiseksi', jos jättää purjeet hankkimatta.
ajella vaan moottorilla ja jättää ne purjeet ostamatta.
Tuolla 150 h moottoriajelulla pääsee lähes 1000 mailia. Harva vuodessa noin paljon purjehtii.
Uusi moottori maksaa myös 5000 ja kestää 20 vuotta - kuten useimmat matkapurjesetit.
...vähän liioittelua tuossa purjeiden hinnassa? On noista aina välillä juteltu purjeveneilijöiden kanssa ja sen sekä joidenkin aiheesta luettujen lehtijuttujen perusteella tuollainen 3000-3500 tuntuisi olevan lähempänä tavallisen perhepurjehtijan purjekerran (iso- ja keulapurje) hintaa. Toki saahan niihin kulumaan, jos haluaa, kuulemma kevyimmät kilpapurjeet saattavat tuonkokoiseen veneeseen maksaa kymmeniätuhansia.
Kestoiästäkin olen kuullut aika monenlaisia arvioita, mutta kyllä niistäkin on useimmat olleet sitä mieltä, että yli 15 vuotta pitäisi pärjätä yhdellä setillä.
"Säästösi" tipahtaisi siis jo selvästi alle puoleen :))
Tavalliseen ~30 jalkaiseen saa (ison ja keulapurjeen) "paruspurjeet" tuolla mainitsemallasi summalla. 40-jalkaiseen tuolla ei helposti saa edes isopurjetta.
Kilpapurjeita on toki erittäinkin kalliitakin, mutta useimmmille kilpailijoille kelpaavat saa ~30-jalkaiseen n. 10 tonnilla (iso 2-3 keulapurjetta, 1-2 spinnua). Purjeiden määrästä huomaat, että yksittäisen purjeen kohdalla hintaero peruspurjeeseen ei ole kovinkaan suuri.
Kestoikä riippuu tietysti käytöstä, hoidosta ja laatuvaatimuksesta. Normaalissa ~1000 M/v matkakäytössä 10 vuotta on varsin vähän purjeille toisaalta 20 vuotta jo todella paljon. Dacron-purjeet ovat lähes ikuisia, jos ei välitä muodosta.
Alle runkonopeudella liikkuminen dieselillä on erittäin taloudellista, mutta ei taida kelvata useimmille, kun sellaisia veneitä ei enää myydä ilman mastoa.
Ei ole liioiteltua. Itse tilasin viime talvena 33 jalkaiseen veneeseeni ison G1 spinnun ja hintaa tuli noin 9000 euroa. Iso dacronista, genoa on laminaattia.
joka tapauksessa, oli purjeet tai ei.
Jos haluat säästää, on fiksumpaa jättää purjeet ostamatta. Ja masto, siitä tulee vielä mahtava lisäsäästö.
Olen nähnyt useita purjeveneitä, joissa ei ole moottoria ensinkään.
Sensijaan purjeveneitä, joissa ei ole mastoa ja purjeita, en ole nähnyt.
Vertauksen vuoksi: classyachts sanoo keula- ja isopurjeen maksavan n. 53 euroa neliö. Puhutunlaisissa (35-37 -jalkaisissa) perussetin pinta-ala näyttää pyörivän siellä 60 neliön huippeilla.
Mikä oli spinnun osuus hinnasta? Entä laminiaattigenoan?
Koska purjeet pieneenkin jo ökykalliita, kannattaa ajaa vain moottorilla.
Tämä selittää miksi moottorlla ajo on yleisempää.
Toimittajalista on. Pääasia unohtui eli hinta.
Oletko ennenkin vastannut yhtä loistavasti?
No, jos purjeita tarvitsee niin pitää olla aika tupelo että täällä hintoja kyselee.
Laita tarjouspyyntö yhdelle tai useammalle purjeneulomolle. Kannattaa hoitaa syksyllä, saat syysalennukset.
Hinta riippuu monesta asiasta:
- purjeen koko
- materiaali
- leikkaus (cross-cut vai radial)
- neulomon kate (tämä vaihtelee joten kannattaa kysyä useampia kuin yksi tarjous)
Perusretkipurje, dacronia, vaakaleikattu, parikymmentä neliötä, hinta tonnin tai vähän päälle.
Kyllä, olen ennenkin vastannut yhtä loistavasti. Oletko sinäkin tehnyt aiemmin yhtä loistavia kysymyksiä?
Ja moottorithan ovat tunnetusti ilmaisia, huoltovapaita ja ikuisia.
N. 20-30 tuhatta mailia.
Näin ilmoitti purjeneuloja purjeiden kestoiästä, sitä ei lasketa vuosina.
No jos ajaa 30 tuhatta mailia koneella, ni tuleeko samaan hintaan?
Ja monet purjehtivat putjeilla paljonkin enemmän.
Kyllä purjeet hyvin kestää pallonkierron, jos niistä huolehtii
Ja meneehän siihen koneeseen muutakin rahaa kun se löpö.
Riippuu veneen koosta! Vai oliko Classyachtsin neliöhinnoittelu juuri sen 35-37 jalkaisen veneen purjeille? Muutoinhan kankaan paksuus ja sen mukana hinta vaihtelee kovin. Ja materiaalikustannuksen taas pitäisi halvalla työvoimalla tehdyssä purjeessa olla selvästi merkittävin tekijä, kun se on oleellinen jo kotimaisissakin.
Pitää erikseen kysyä pääasiaa.
Paljonko omasi maksoivat, koska hankittu, toimittaja, takuut ja kestoikä.
Edellisillä purjeillani (isopurje rullagenoa) seilasin yli 40.000 mpk. Jos purjekerran hinta on esim. 4000 euroa, käyttökuluiksi tulisi 0,1 euroa/mpk. Koneesta tulee aika paljon enemmän kuluja. Pelkkään polttoaineeseenkin menee ehkä viisinkertainen määrä euroja.
Moottorilla ajon yleisyys koskee tietenkin rannikkoväyliä, ei merten ylityksiä.
Miten tämä liittyy normaaliin perhepurjehdukseen?
En nyt tarkalleen muista, mutta spinnu oli halvin ja iso ja G1 about saman hintaisia keskenään. Eli iso ja G1 reilu 3ke/kpl ja spinnu sitten jotain noin 2,5ke. Neliöhinta reilusti enemmän, kuin mainitsemillasi Hong Kongilaisilla purjeilla.
Mitä ihmettä noilla tiedoilla tekisi? Kilpapurjehtijat voivat jossain määrin tehdä tuollaisia vertailuja, mutta yleisesti ottaen ei. Materiaalien hinnat vaihtelevat laajoissa rajoissa vuodesta toiseen ja kankaan valmistajia on useampia. Samoin eri ompelimoilla on erilaisia tekniikoita tarjottavana. Yhden mielestä ihan hyvä purje on toisen mittapuun mukaan aivan edesmennyt reppu, vaikka yhtenä kappaleena vielä olisikin. Joku tilaa pitkäikäisen tukevasta kankaasta tehdyn purjeen ja toinen ohuemman muuten saman näköisen samanlaiseen veneeseen. Samanlaisista purjeista samanlaisissa veneissäkin saa huonolla käytöllä ja hoidolla yhden hetkessä pilalle toisen säilyessä hyvänä vielä vuosikausia. Takuita voisi ehkä vertaillakin, mutta vertailumateriaalia ei kenelläkään ole riittävästi, kun kyse on kuitenkin lähinnä asenteesta takuukysymyksiin.
Käytännössä joutuu jokainen tekemään valintansa omien painotuksien mukaan. Itse en ainakaan pystyisi saamaan ulkopuolelta muuta tietoa kuin yleisestä asiakastyytyväisyydestä.
Onhan jokainen uusi perhepurjevene luokiteltu valtamerikäyttöön.
...huvin vuoksi tuonne jonkun mainitseman classyachtsin sivuille. Siellä esitettiin dacronista tehtynä isopurjeen neliöhinnaksi 43 egeä neliöltä ja keulapurjeen 31 egeä neliöltä; ei muuta viittausta veneen kokoon kuin "pienten neliöhinnat korkeampia". Katsoin sitten esimerkin vuoksi Bene 37:n purjekoot ja sain tulokseksi että sellaiseen saisi dacron-purjeet n. 2400 eurolla. Tämän valossa näyttäisi, että aiempi käsitykseni purjekerran hinnasta on aika lähellä oikeaa. (Eihän kaikilla edes ole spinnua, joten en ota sitä vertailuun mukaan.)
Vertailun vuoksi, samalta toimittajalta saisi ilmeisesti laminaattina saman veneen purjeet n. 3500 eurolla. Spinnu nähtävästi irtoaisi n. 1500 egellä. Mikäkö oli tarinan opetus? Lähinnä se, että on liioittelua sanoa "purjeet maksaa 5000,-". Ei se, että joku on valmis maksamaan sen, tarkoita, että kaikkien olisi pakko :)
Osaathan varmaan kokeneena purjehtijana verrata noita hintoja toisiinsa ja miettiä kokonaistaloudellisuutta? Ja luonnollisesti arvottaa jotenkin ei-materiaaliset ominaisuudet, kuten purjehduksen mukavuuden.
Vähän kuin kysyisi, mitä vene maksaa kysymättä minkä kokoinen. Olisikohan kuitenkin parempi vastata purjeen hintakysymykseen keskihinnalla kuin alkaen-hinnalla. Ja tokihan laskit mukaan rahdit, tullit ja alvit?
Kilpapurjehduksestahan ei nyt ole kysymys! Perhepurkkariin kannattaa satsata kunnon purjeet siitä syystä, että ne kestävät pitempään ja säilyttävät muotonsa paremmin kuin halvimmat mahdolliset. Kevyessä kesäkäytössä peruspurjeet kestävät useita kymmeniä vuosia. (Myrskyfokka kelpaa siihen seuraavaankin veneeseen, jos se on kunnollinen. Tositilanteessa myrskypurje on harvoin liian pieni!)
Moottorilla ajo tulee aina kalliimmaksi kuin tuulen voimalla liikkuminen. Koneajokustannusten vähentämiseksi kannattaa miettiä onko mitään syytä ajaa esim. 6,5 kn vauhtia koneella, kun kulutus solmua pienemmällä matkavauhdilla voi pudottaa p-a kulutusta vaikkapa litralla tunnissa. Onko oikeasti kiire johonkin? Pienemmillä kierroksilla koneen äänikin on vähäisempi.
Moottoreilla on valmistajan laatimat teho-kulutus-käyrät ja rpm-teho-käyrät. Niistä voi itse arvioida miten paljon kierrosluku vaikuttaa oman koneen tehoon ja kulutukseen. Saman voi kokeilla käytännössä. Kannattaa tietysti selvittää onko potkurin koko ja nousu omaan veneeseen paras mahdollinen. Täyskaasulla kierrosluvun tulisi jäädä hiukan (ehkä 100-200 rpm) alle ilmoitetun maksimin (tai sen minkä kone ottaa ilman kuormitusta). Jos kone ottaa maksimikierrokset kevyesti, potkuri on liian pieni tai sen nousu on liian loiva. Vaihteen välitystä ei ikävä kyllä voi muuttaa jälkeenpäin, potkurin vaihtaminen optimaalisempaan voi maksaa itsensä takaisin - jos venettä pitää vuosia ja koneajoa harrastaa.
Perheveneissä purjeet ovat mastolla koko kesän (ja joillakin talvellakin). Aurinko ja kosteus lahottavat purjeita enemmän, kuin keskivertopurjehdus.
Moottorilla on sama juttu, jos sitä käytettäisiin edes viikoittain, niin se kestäisi helposti 50v.
Huviveneissä ei moottoria ajamalla saa loppuun.
Esim. jos auton moottorilla ajetaan 200tkm keskinopeus 60km/t =3333 tuntia -> joka viikko 1.2h tekee tuon 50v.
Jos veneen hankkii, eikö se hankita käyttämistä varten? Eiköhän ne veneen omistajat edusta pientä vähemmistöä, jotka pitävät purjeet ulkona mastolla talvisäilytyksen ajan?
Sen tietää jokainen, että uv-säteily haurastuttaa purjeita ja niitä kannattaa suojata. Silti dacronpurjeet "kestävät ja kestävät". Ei niiden muotokaan veny, jos niitä ei edes käytetä. Kosteus edistää homepilkkujen ilmaantumista. En tiedä, että heikentäisi dacronia. Pumpulipurjeet oli toinen juttu. Aloitin niillä kauan sitten, joten tuttua sekin riesa (purjeet pantiin vajaan kuivumaan joka purjehduksen jälkeen).
Mutta miten tämä oikeastaan liittyy alkuperäiseen aiheeseen? Purjeilla liikkuminen tekee oikeastaan aika vähän lisäkustannuksia verrattuna siihen, että sama vene seisoo satamassa tai että sillä satunnaisesti harrastetaan koneajoa. KOneajo vie polttoainetta, purjehtiminen ei. Hyvä vene kestää "miehen iän", hyvin hoidettuna kauemminkin.
Isopurje on puomilla, jossa se on pussin sisällä.
Genoan ympärillä on uv-suoja.
Ja kun niitä viikottain tuulettaa muutaman kerran, niin hyvin pysyvät kuivina.
On muuten aika ovela käsitys, että purjehtiessa ei purjeita auringonvalo rasittaisi?
Auton moottorilla kun ajaa 200 tuhatta, on siihen mennyt melkoisesti rahaa huoltoihin ja osiin.
Purjeisiin ei niin paljoa osia mene.
...ollut kyse kestoiästä tai kokonaistaloudellisuudesta vaan yksinkertaisesti siitä, millä hinnalla purjekerran saa. Kiistin siis sen, että niistä olisi pakko maksaa viisi tonttua ja esitin todisteet.
Rahdin, ALV:n yms. osuudesta en tiedä, mutta jonkin lehtijutun perusteella olen kyllä siinä käsityksessä, että tuo mainittu lafka kertoo Suomen sivuillaan loppuhinnan. Pakkohan se kai on, kun kyseessä on Suomessa toimiva firma.
Siitä minulla ei ole mitään käsitystä, onko tavallisen perhepurjehtijan mitään syytä tai järkeä panostaa kalliimpiin purjeisiin kuin halvimpiin mahdollisiin, mutta sepä ei ollutkaan tässä aiheena ylipäätään.
Kyse oli tavallisesta 35 jalan ja 5000 kg painavasta veneestä. Sellaisen olet nähnyt ilman moottoria ehkä puoli vuosisataa sitten.
Mulla oli uudet dacronit vuonna 2002. Elvarit. Ekat 300 mailia päästiin kryssillä puuskissa kasiin, vähän yli. Sitten asetui 7,6 :een loput 8500 mailia. Venähdys oli tapahtunut. Dacron.
Vene oli 36 ft Bavaria saman ikäinen.
Ymmärtää kyllä miksi kilpailu on kallista....
Olenko nyt ymmärtänyt jotain täysin väärin? Jostain syystä olen käsittänyt, että kokonaistaloudellisin vaihtoehto on halvin, ei vain hankintahinnaltaan halvin. Päteekö halvimman hinnan edullisuus mahdollisesti nykyään kaikkiin tuotteisiin? Ja eikö tavallisen perhepurjehtijan mukavuuskaan ole minkään arvoista?
Koskee sekä purjeita että venettä niinkuin kerroit.
Jaa, en tiennytkään että oli justiinsa noilla mitoilla olevasta veneestä kyse.
Mutta, mikäs olikaan sen veneen nimi joka oli seilannut Suomesta Välimerelle (ja takaisin?) iman moottoria muutama vuosi sitten? Oli myytävänä joku aika sitten, muistaakseni ristiinlaminoitua mahonkia, ikää parikymmentä vuotta ja mitat aika lähelle noita SINUN veneesi mittoja. Tuon voisi nähdä vieläkin, veneellä on nimittäin kotisivut netissä joissa kerrotaan retkestä (muistaako kukaan osoitetta eli veneen nimeä?)
Mutta jos kyse on purjeveneestä, niin en ole nähnyt käytössä purjevenettä, jossa ei olisi takilaa. Sellaisia veneitä joissa ei ole takilaa kutsutaan moottoriveneiksi.
=> vene voi olla purjevene ilman moottoria v vene voi olla purjevene vaikka siinä on moottori jos siinä on riittävät purjehdusominaisuudet antava takila
mutta
Vene ei ole purjevene, jos siinä ei ole takilaa eikä sillä voi purjehtia.
Joo, ja saivare on täin muna ;-)
Tuli toinen elämäntapaintiaani mieleen, purjehtija ilman moottorivoimaa.
Vene oli joku vuosi sitten HSS:lla, S&S 6.6, aktiivisessa matkapurjehduskäytössä, eikä mitään moottoria. No, eihän tuo ole kuin 30 ft ja alle 4 tn joten ei kait täytä sinun kriteerejäsi moottorittomasta purjeveneestä ;-)
Täälläkin käyneet ja matkoistaan maailman kaikilla kolkilla kirjoja kirjoitelleet Lin ja Larry Pardey ovat selvineet kymmeniä vuosia ilman moottoria. Tosin eivät ymmärtäneet hekään rakentaa sitä "keskivertoisen" kokoista veneitä, vaan tyytyivät pienempiin. Oli nyt vain päällimmäinen mieleen tullut tapaus.
Purkivat pois huonokuntoisen sisämoottorin, mutta ainakin aluksi mukana oli pieni perämoottori.
http://users.tkk.fi/amantyla/
Toksia! Tuota tarkoitin.
aiheeseen ennen vastaamista. Lue ensin aloitusviesti (35 ft vene, 5000 kg) ja seuraa sitten viestiketjua alaspäin. Koko ajan on keskusteltu aloittajan viestin pohjalta, poikkeuksena sinä.
ne aiemmat viestit. Minä otin kantaa väitteeseen "purjeet maksavat 5000,- ja kestävät 10 vuotta eli hinta on 500,-/vuosi". En siis lainkaan mihinkään laatuelementteihin, vaan yksinkertaisesti toin esiin sen, että asiasta käymieni keskustelujen, lukemieni lehtijuttujen ja parin tutkimani nettisaitin perusteella tuo kustannusväite oli yliampuva. Epäilen, pystyykö kokonaistaloudellisuutta edes arvioimaan yleispätevästi, sen verran iso näyttää olevan haarukka siitä, kauanko purjeiden voi odottaa erityyppisissä käytöissä kestävän. Mukavuusaspekti on vielä hämärämpi, makuasiat ja tottumukset vaikuttavat niin paljon. Rohkenen epäillä, että tämäkin on niitä juttuja, joissa "himoharrastaja" julistaa A:n ehdottomasti paremmaksi kuin B mutta normaalikäyttäjä joko ei huomaa eroa ollenkaan tai sitten toteaa, että ero ei ole hänen käytössään merkittävä tai ei ainakaan rahanarvoinen.
Unohdit vielä leimata vasta-argumenttien esittäjät natseiksi, purjehtijat ylipäätään rättihomoksi ja pelleiksi sekä vedota vielä Colregsiin.
Taas iskee kokenut purjehtija jutuillaan. Näköjään osaat monien kuluttamiesi purjekertojen perusteella arvioida markkinoiden halvimman ja keskihintaisen purjeen eron eliniässä. Tai siis sen, ettei eroa voikaan arvioida. Tavallisen kuluttajan siis ilmeisesti kannattaa ostaa myös tarjoustalon halvimmat saatavissa olevat vaatteet kokeilematta edes hyppysissään kankaan laatua.
Purjeiden eron huomaamiseen ei tarvita mitään himopurjehtijaa. Jos ymmärtää edes trimmaamisen alkeet, on se parempi purje tuntuvasti mukavampi. Toinen asia on, että kaikki eivät hallitse niitä alkeitakaan, normaalikäyttäjä kyllä. Ja sen normaalikäyttäjän vaimo huomaa sen eron myös. Useimmille tyytyväisempi vaimo viimeistään on rahanarvoinen etu.
Halvimmalla pääseekin valitsemalla tavallisen venetyypin, jolla myös kilpaillaan. Kilpapurjeet päätyvät parin vuoden kuluttua halvalla myyntiin, ja retkeilijän käytössä ne kestävät vielä pitkään. Tämä ei tietysti ole vastaus alkuperäiseen 5 tonnin vene -kysymykseen, koska parhaiten kiertävät pienempien, esim. H-veneen, purjeet.