Häpeän yksinäisyyttäni. Tänäänkin vietin koko pitkän päivän yksin. Iltapäivä ja ilta ovat oikeastaan vaikeimmat. Iltapäivällä jopa yritin nukkua aikaa tappaakseni. Nyt, kun kello on jo yli kymmenen illalla, alkaa olla vähän parempi olotila.
Joka tapauksessa:
tunnen itseni kaupungin yksinäisimmäksi ihmiseksi.
Joka tapauksessa:
tunnen itseni kaupungin yksinäisimmäksi ihmiseksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Moni on yksinäinen.
Joten mahdollisuus löytää oikeanlaista seuraa on suurikin.
Moni meist kokee olevansa yksin mut kyl aina on joku tai Joku, joka on meidän kaa.
Ehkä netin, harrastusten kautta vois löytyy joku toinen tai monia muita.
Klassiasia ohjeita.
Ei ehkä nyt auta mut ehkä joskus.
Muakin hävettää se, että olen yksinäinen. Pelkään, että en koskaan tule edes saamaan kavereita, tai muutakaan koska olen yksinäinen ja se ei ole normaalia.
Yksinäinen on kait aina vähän outo ihmisten mielestä.
En ajattele olevani kaupungin yksinäisin, mutta kyllä minulle yksinäisyys on hävettävä asia. Erityisesti häpeän sitä, etten ole tähän ikään mennessä kyennyt muodostamaan hyvää parisuhdetta, josta kasvaisi perhe.
Enpä minäkään parisuhdetta ole saanut, enkä ehkä saakaan. Epätoivoista. :(
Kavereita on...mutta ei kunnon ystäviä. Töitäkin on...tosin niitäkin jousun tekemään yksin.
Iltaisin tulen tyhjään kämppään. Koitan keksiä tekemistä...yksin. Kunnes kello onkin jo niin paljon...nukkumaan. Aamu. Aamupala...yksin. Työmatka autolla...yksin. Töissä tunti lapsellisten työkavereiden juttuja...yksin. Varsinaista työtä yksin ajoa. Päivän piristeet puheliaat ja hyväntuuliset asiakkaat (huonojakin on joukossa!) Työt ohi...ja kotiin...yksin. Ja jälleen sama rumba uusiksi. Mistä löydän aikaa ja seuraa itselleni. Olisipa kotona joku joka odottaa ja kenen viereen voi illalla käydä pötkölleen. Kenen kanssa vaihtaa kuulumisia ja syödä aamupalaa näinä pimenevinä aamuina...
Taidan taas käydä nukkumaan...yksin.
24/7
yksin...ollut jo vuosia...paitsi mitä nyt kaupassa näkee muutaman naaman...