Oma lääkärini tuntuu olevan pettynyt, kun 20 kg on pudonnut ja vielä täytyisi lisää laihtua.
He eivät hoitajan kanssa usko, että olisin osannut laihduttaa "oikein". Ollaan kiinnostuneita, että "mitä sinä nyt olet syönyt, kun olet laihtunut"
Minusta kysymys on tarpeeton ja kuvaa epäuskoa siihen, että minulla olisi jotain korvien välissä. Kun olin pulskimmillani, tunsin ettei minusta kukaan välittänyt. Käytiin vain kääntymässä tutkimushuoneessa ja työnnettiin reseptit kouraan. Surullista.
He eivät hoitajan kanssa usko, että olisin osannut laihduttaa "oikein". Ollaan kiinnostuneita, että "mitä sinä nyt olet syönyt, kun olet laihtunut"
Minusta kysymys on tarpeeton ja kuvaa epäuskoa siihen, että minulla olisi jotain korvien välissä. Kun olin pulskimmillani, tunsin ettei minusta kukaan välittänyt. Käytiin vain kääntymässä tutkimushuoneessa ja työnnettiin reseptit kouraan. Surullista.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olisiko se aivan mahdotonta, jos he olisivatkin tosissaan kiinnostuneita siitä, millä keinoin olet onnistunut laihtumaan? Jospa he eivät suinkaan arvostele sinua, vaan haluavat oikeasti tietää ruuat, joilla laihtuu, jotta voivat neuvoa toisiakin?
On näköjään tullut kirjoitus virhe. Pitäisi olla "ehkä vain..."
Eikö lääkärin työ ja potilaiden hoito perustukaan tieteeseen ja tutkittuun tietoon? Että lääkäri tarvitseekin yksittäisen potilaan ruokavalion kertoakseen tämän laihdutusvinkit muille hoidettaville potilailleen. Ei kai nyt sentään. Kuulostaa suorastaan puoskaroinnilta.
Kuten sanoin, lääkärin 7:n vuoden koulutus pitäisi riittää tietämään, miten laihdutetaan.
Puoskarointia ja noitavainoa on nykymaailmassakin. Sitä kohdistetaan liikalihaviin mm. työmarkkinoilla, parisuhteissa ja jopa terveydenhoidossa.
Lihavaa ihmistä on helppo pitää vallan alla, hiljaa ja rahastaa. Kun merkkejä muuttumisesta alkaa näkyä, alkaa yleinen rauhattomuus. Asetelmat alkavat muuttua.
vainoharhainen ja epäluuloinen. Miten lihavaa on helpompi pitää "vallan alla" kuin laihaa?? Ja miten lääkäri yleensä pitää ketään vallan alla??? Normaalilla järjellä ajateltuna tätä ei ymmärrä.
Lihavaa taikka ketä tahansa on helppo pitää vallan alla esimerkiksi nyt vaikka syyllistämällä ja saamalla toisen tuntemaan häpeää. Ei siis riitä, että on laihtunut vaan on laihduttanut ehkä väärin.
Tulee mieleen se vanha vitsi väärin sammutetusta tulipalosta.
Itse henk.koht. olen lopen kyllästynyt tähän painonpudotus- ja hoikkuushössötykseen. Olen normaaliBMI:ni ylärajalla ja saan suorastaan henkistä ihottumaa tästä "oikeassa olemisen ilmapiiristä". Vielä, kun nk. hyvän elämän ohjeet on niin hitsin ristiriitaisia, olen ajatellut että enköhän se ole minä itse, joka omasta elämästäni ja kiloistani päätän. Ja: jos oma kroppa alkaa kyllästyttää, sulatan ylimääräiset pois tai menen terapeutin vastaanotolle selvittelemään elämäni solmukohtia ja niiden vaikutuksia kehon kuvaani.
Voi olla lääkäri oli oikeassakin, sillä hemoglobiinini oli vain 95. Kun ennen nautin makkara-aterioita, ne pitivät veren kunnossa - ainakin raudan suhteen.
Elämä on kuin kiikkulauta, kun jonkun veriarvon saa hyväksi, niin eiköhän se kostaudu jotenkin muuten.
Se vaan tahtoo tietää, ettet laihduta päin honkia esimerkiksi paastoamalla tai jollain muulla älyvapaalla greippidieetillä.