Olemme käyneet vasta yhden koeputkihedelmöityksen läpi josta saatiin 7 hyvää pakkaseen jotka kuoli sulatuksessa KAIKKI KERRALLA.Sillon saatiin vaan yksi sirrettyä joka ei lähtenyt.Nyt sitten pitäisi alkaa taas uusi rumba joka ei nappaa uskon puutteen takia.Minulla on 6v lapsi joka sai alkunsa heti.Ikää on 25 ja miehellä 23.Yritetty yhteistä 3v.Minussa on vikaa ei mitn.paisti että minulla on yksi munasarja vaan löytynyt nyt.Miehellä on alentunut simppalaatu 5%norm. mutta kokonaisuudestaan n.110milj./ml että niitä kuitenkin on.MUTTA minä en usko enään että kannattaa alkaa kiusaamaan itteensä koska en usko että me saamme mitn aikaiseksi.VAI MISTÄ minä saisin sitä uskoa ja toisoa että kannattaa jatkaa.??Tunnet että olemme tuhoon tuomittuja...koko suhde.!Olemmeko toivoton tapaus...
Kannattaako enään?
turhautunut muumimamma
2428
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei koskaan saa luovuttaa, jos todella haluaa jotain asiaa kovasti! (Olemme käyneet samat hoidot 5 kertaa läpi.) Aina se rumba tuntuu kurjalta aloittaa, mutta kun tietää, että hyvässä lykyssä on tuloksena vauva, niin kyllä sen jaksaa. Yrittää vain hommata itselleen kaikkea mukavaa ajankulua ja puuhaa hoitojakson ajaksi, niin ei koko ajan ajattelisi sitä.
Eikä parisuhteen onnellisuus ole lapsesta kiinni. Jos rakkaudessa on säröjä, niin vauva-aika ei ainakaan helpota parisuhdetta.. Tiedät varmaan jo aiemmin synnyttäneenä, mitä tarkoitan; arkea, arkea ja vastuun tehtävien jakamista.
Toki yritätte niin kauan kuin mahdollista, jos vain lasta haluatte! Tsemppiä!
HEI!
Älä luovuta ! Itsekkin tiedän , että välistä siltä tuntuu, ja että tekee mieli pistää hanskat naulaa, mutta aina sitä jostain kummasta ammentaa voimaa jatkaa eteenpäin. Meillä tehty 1 ivf, siittä syntynyt kohta 4 vuotias poika, toinen ivf tehty nyt kevättalvella, siitä ei tulosta. ja nyt kolmanteen hoitoon odotellaan aikaa.
TSEMPPIÄ!