Onkohan kovin viisasta puhua siitä, että ei nykyään kannata satsata kunnollisen lämmityskattilan hankintaan. Koska ilmasto lämpenee. Joskin viimme talvet ovat kyllä olleet poikkeuksellisen lämpimiä.
Mielestäni pitäisi varautua, myös paukkupakkasia varten.
Oma kattilatehoni on 40 kwh. 750 kuutiota lämmitettävää. Jos on leutoja kelejä - niin ei sitä energiaa kulu sen enempää isommilla laitteilla kuin pienempi tehoisilla.
Televisiolla ja muilla hukkalämmön tuottajilla , ei passiivitalojakaan lämmitetä. Näistä puhuvat asuvat kaukolämpötaloissa, eikä heillä ole käsitystä koko lämmöntuotannosta.
Hölmöläisiä, jotka kuvittelevat, että kun on paksut seinät ja eristettä eristeen päällä. Niin talo lämpiää televisiota katsomalla.
Mielestäni pitäisi varautua, myös paukkupakkasia varten.
Oma kattilatehoni on 40 kwh. 750 kuutiota lämmitettävää. Jos on leutoja kelejä - niin ei sitä energiaa kulu sen enempää isommilla laitteilla kuin pienempi tehoisilla.
Televisiolla ja muilla hukkalämmön tuottajilla , ei passiivitalojakaan lämmitetä. Näistä puhuvat asuvat kaukolämpötaloissa, eikä heillä ole käsitystä koko lämmöntuotannosta.
Hölmöläisiä, jotka kuvittelevat, että kun on paksut seinät ja eristettä eristeen päällä. Niin talo lämpiää televisiota katsomalla.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jos on tarpeeksi hyvin eristetty talo, se lämpenee vaikka asukkaan ruoansulatusjärjestelmän tuottamalla lämmöllä...
Joskin tuossa voi jo olla ongelmia ilmanlaadun kanssa. Enkä tarkoita pelkästään metaanin määrää...
Televisioni muuten kuluttaa luokkaa 350 wattia päälläollessaan. Usko pois, kyllä lämpöeron huomaa, vaikken missään pullotalossa asukaan. Valot kuluttavat meillä nykyään kohtalaisen vähän, ehkä luokkaa 300 wattia normaalisti päälläollessaan... Jääkaapeista ja pakastimesta tulee muutama watti niistäkin, ilmastointilaite kuluttaa sähköä sekin (määrä luki jossain, vaan en muista), samoin pesukone, kuivausrumpu (tänä kesänä ahkerassa käytössä, ei ulkona pahemmin kuivunut)...
Meillä varmaan sähkönkulutus iltaisin luokkaa 2kw.
Ei niin, että sillä talvea selviäisi... Mutta tiiviimmässä talossa voisi selvitäkin.
En minä ainakaan muista kenenkään edes ehdottaneen taloa jossa ei olisi minkäänlaista lämmitysjärjestelmää, vaan passiivitaloihinkin tehdään lämmitysjärjestlemä. Tosin yleensä kuulee sanottavan että niiden vaatiman pienen energiamäärän vuoksi lämmityksen kanssa ei kannata ampua yli. Mikä tarkoittaa useimmille sähkölämmitystä. Se kun on halpa tehdä, ja jos energiaa kuluu vähän, niin se on myös aika halpa käyttää.
Lisäksi listaan voisi lisätä vielä toimintavarmuuden, hiljaisuuden, tarkkuuden, hyötysuhteen ja pari muutakin syytä joiden perusteella sähkölämmitys on vähintäänkin kelvollinen ratkaisu.
Toki kallis energia antaa aihetta miettiä kannattaako sittenkään lämmittää energiamuodoista kalleimmalla, mutta toisaalta vaikka sähkö on kallistunut, niin öljy on kallistunut sitäkin nopeammin, ja tavanomaisilla hyötysuhteilla öljy taitaakin olla tällä hetkellä se kallein energiamuoto. Toisaalta mitä vaihtoehtojakaan on? Polttoaineiden listalta löytyy lähinnä puuta eri muodoissaan, ja se ei ihan kaikkia miellytä. Sitten on tietysti vielä ne lämpöpumput, mutta ainakaan minä en keksi mitään syytä miksei niitäkin voisi käyttää sähkölämmitystalossakin.
Itse sanoisin näin, että jokaisella lämmitysmuodolla on omat hyvät ja huonot puolensa, ja mieltymyksiä on monenlaisia. Joku painottaa halpaa energiaa, toinen käytön helppoutta, kuka minä olisin sanomaan että toinen on väärässä ja toinen oikeassa. Jokainen tekee omat valintansa omilla kriteereillään, eikä kukaan ole väärässä tai tyhmä ratkaisujensa vuoksi.
Silti itse panostaisin puuhun, ei ehkä ensisijaisena lämmitysmuotona, mutta jos asia olisi minun päätettävissäni, en tekisi yhtään taloa jossa ei olisi edes jonkinlaista mahdollisuutta puun polttoon. Eikä tässä nyt välttämättä tarvitse takertua mihinkään tiettyyn muotoon kuten klapeihin, pellettiin tai hakkeeseen. Samaa tavaraa ne kuitenkin pohjimmiltaan ovat, hyvä jos kaikille löytyy omat käyttäjänsä.
Eikä tukilämmitysmuotojakaan kannata väheksyä. Vaikka esim. ilmalämpöpumppuihin ei voikaan luottaa ainoana lämmitysjärjestelmänä, niin jopa apulämmitysjärjestelmän virassa sillä voi olla suuri merkitys niin kustannuksiin kuin päästöihinkin. Ja niinkin yksinkertainen asia kuin takka voi hyvinkin säästää ison kasan euroja. Tuulella ja auringolla on niin ikään sama potentiaali, kyllä niitä kannattaa hyödyntää.
Läämmitys on pelkästään lämpöhäviöiden aiheuttaman lämmönhukan korvaamista. Aivan tiivis "termospullo talo" on sisäilman laadultaan ihän yhtä hyvä kuin mikä tahansa harkanpesä, sillä erotuksella että termospullotalossa ei vedä. Kysymys sisäilman laadusta ja sen parantamisesta ja lämpöhäviöistä ilmanvaihdossa on puhtaasti fysiikassa ilmenevän suureen "hyötysuhde" tarkastelemista. Fysiikassa ei tunneta sellaista suuretta kuin euro tai raha. Jotkin keskustelijat eivät tunnu tätä ymmärtävän. Keskustelun aloittajan talo lähentelee kattalatehoa tarkastelun lähtökohtana pidettäessä,--- Harakanpesää.
Aloittajana voin myöntää, että minulla on aukkoja tiedoissani. Mutta minulla on kantapään kautta opittua tietoa. Jota lukeneella fyysikolla ei välttämättä ole. Teoreetikkojen ei pit'isi puuttua käytännön asioihin vaan, keskittyä omiin utopioihinsa. Fysiikassa ei tunneta rahan arvoa, mutta meidän köyhien puulämmittäjien on se tunnettava.
Ilmoitan keskustelun aloittajalle heti alkuunsa että kaikilla meillä on aukkoja tiedoissamme. Sensijaan jo koetellut tosiasiat pitää hyväksyä. Fysiikka on siitä hauska laji että se on tasapuolinen kaikkia kohtaan. Ainoastaan soveltaja voi hyödyntää sitä joko hyvin tai huonosti, on myös mahdollista ja aika usein asianlaita on niin, että soveltaja ei edes tiedä minkä fysiikan ilmiön kanssa on tekemisissä. Kantapään kautta sovelletaan fysiikkaa se on kauan ollut jo niin, aika usein epäonnistuen. Lukeneella fyysikolla on usein tullut luettua toisten kantapää kokemuksia ja hyvin usein ihmettelee omia kantapääkokemuksia, ja asettaa kysymyksen, miksi.Myös käytännön asiat ovat fysiikkaa ja noudattavat siellä vallitesvia säänöjä aivan tarkasti. Siinäkään ei ole mitään ristiriitaa,Ja nimenomaan teoreetikkojen pitäisikin tutustua käytännön asioihin, jolloin heillekin selviäisi reaalimaailman pelisäännöt, jotka varsin usein lähestyvät, jopa utopiaa, ja vieläkin yleisemmin vallitsevia olosuhteita. Todellakin fysiikka ei tunne rahan merkitystä, mutta raha vaikuttaa siihen, mitkä mahdollisuudet minkin fysiikan sovelluksen käytäntöönsoveltamisella on.
Itsekkin köyhänä puulämmittäjänä juuri näitten käytännön asioitten kanssa painiskelen. Varmaankin meillä olisi paljonkin yhteistä pohdittavaa. Mutta vastaukseni eristeet eivät lämmitä lauseeseen, ovat todellakin edelleen voimassa. Kertaan tässä vielä selvyyden vuoksi. Eristeitten tehtävä on pienentää lämpöhäviöitä ja saavutettuamme riittävän hyvän eristyskyvyn pääsemme todellakin tilanteeseen, jossa television valaistuksen ja yms. kodinkoneitten tuottamalla "sanoisinko hukkalämmöllä" talo todellakin pysyy lämpimänä kovillakin paukkupakkasilla. Jo pelkästään ihminen kuluttaa noin 2000 kilokaloria "vanha yksikkö" vuorokaudessa ja lähes kaikki tuo energia muuttuu lämmöksi. Kulutus on vielä paljon suurempi jos käyttää sisällä esimerkiksi kuntolaitetta kuten soutulaite "se on nyt muotia" Joten ostamasi ruoka muuttuu tässä edulliseksi lämmöksi ja auttaa sinua teveysvaikutuksillaan. Sivulauseessa voin todeta että halkojen hakkaaminen kannattaa tehdä sisällä, jotta tehty työn tuottama lämpö jää omaan käyttöön.
Tässä nyt aluksi pieni tarkastelutapa. Korostan tämä ei ollut edes raapaisu, tuskin edes hipaisu tästä lämmityksen todellisuudesta.
Fysiikan tuntiana puhut ehkä asiaa. Sinä näytätkin olevan lämmityksen asiantuntia, anteeksi että epäilin sinua suunsoittajaksi.
Kertoisitko kaikki oikeat neuvot: eristämisestä ja lämmitystavoista.
"Koska itse olen lasketellut silloin, kun sinä olet lukenut". Niin minun tietoni ovat vain kantapäänkautta, erehdyksen, ja erehdyksestä oppimisen tuomaa tietoa.
"Paksut seinät eivät lämmitä". Termospullollinen kahvia pysyy lämpimänä ainakin vuorokauden. Mutta kahvi ei kuumene termospullossa sinänsä, vaan se on keitettävä tehokkaalla keittimellä. Kainalot ovat kuumana, urheilusuodituksen aikana, mutta kahvi ei kuumene juomakelpoiseksi kainalon lämmöllä.
Tehokas lämmityslaite tarvitaa, vaikka meillä olisi 1 metrinpaksuiset uretaani seinät.
Paksuissa seinissä on kyllä se hyöty, että ei tarvitse polttaa puita kuin 2 viikon välein.
Kainalo lämmöllä, ei saisi hämätä uuden talon rakentajia. Kyllä talo tarvitsee kunnon lämmönlähteen. Piste.
Hyvin eristetyssä talossa energiaa tarvitaan enemmän lämpimän käyttöveden tekemiseen, kuin huoneiden lämpimänä pitämiseen. Tämä pitää paikkansa varsinkin jos monta asukasta ja ovat kovia lotraamaan vedellä.
Termospullossa vesi voitaisiin lämmittää kiehuvaksi pienellä teholla, jos lämmityselementti sijoitettaisiin pullon sisälle. Aikaa kuumenemiseen menisi veden massasta tai paremminkin ominaislämpökapasiteetista johtuen pienellä teholla kauan. Kuumana pitämiseen riittäisikin sitten aivan pieni teho.
Paksut seinät eivät itsessään lämmitä, mutta ajan kanssa huone lämpenee pienellä teholla kovallakin pakkasella ja ylläpitämiseen riittää hyvinkin pieni teho. Eihän sitä taloa välillä jäähdytetä ulkoilman lämpötilaan. Mökillä saattaa tilanne olla vähän eri kun pitäisi talvella saada kämppä nopeasti kylmästä lämpöiseksi ja seinätkin voivat olla massiiviset lämpöä varaavat.
Oikeista neuvoista en osaa sanoa mitään vaan omasta näkemyksestäni eri vaihtoehdoissa.
Tuohon termospullo /kahvijuttuun sen verran, että verrattaessa taloa ja temospulloa, termospulloon sisälle ei tuoda lisälämpöa missään muodossa normaalissa käyttöoloissa. Jos taasen haluat lämmittää sen kahvin siellä termospullon sisällä jumakelpiseksi tässä yksi tapa. Otat polkupyörän dynamon ja kiinnität sen kuntopyörän jarruvastuskiekkoon siten että se saa edullisimman mekaanien voimansiitotapahtuman itse dynamoon. otat kaksi eritettyä johtoa liität vasuslangan pätkän johtimien välille (pituus kokeellinen ja riippuu langan paksuudesta ,kannattaa hankkia ohut lanka) ja viet termospullon korkin kautta kahvia sisältävään pulloon ja alat kuntoilemaan. 200 kalorin kuntoilupätkällä saat kahvin lämpenemään 100 celciusasteiseksi kun kahvin määrä on 2 gammaa ja vastaavasti koko 20000 kaloria lämmittää 2 desilitraa likipitäen 100 celciukseen. Päivittäin ihminen käyttää noin 2000 kilokaloria eli 2000000 kaloria ellen muista ihan väärin . Asutun talon kohdalla asia ei ole näin,eikä kaikissa tilanteissa edes asumattoman talon kohdalla( mm. Auringon säteily läpi ikkunan)
Lainasin nämä tiedot sinulle http://www.spu.fi/energia_tehokkuus sivulta siellä on paljon muutakin kivaa luettavaa ja laskeskelemista
Kokonais Lämmitys
energiantarve energian tarve,
(ET-luku),kWh/m2 kWh/m2
Normitalo 217 137
Matalenergiatalo 118 37
Passiivitalo 97 16
Meillä on näkemysero. Homma näyttää hoituvan molemmilla tavoilla.
Verratkaamme vaikka autoiluun. Volvo V70 140 hv moottorilla - ja vaihtoehtoisesti V70 200 hv turpomoottorilla.
Molemmilla se matka taittuu. Minulle kelpaa vain 200 hv:oimainen - sinä haluat auton pienimmällä moottorilla.
Minä haluan lämmittää tehokkaasti 40 kw puukattilalla ja sinä ehkä jollain 2 kw teholla .
Ajelet sitten 100km/h varvaskaasulla ja kone toimii huonolla hyötysuhteella syöden turhaa pensaa. Kiihdytyksissä mainio juttu, mutta se kiihdyttäminen vastaa kämpän lämmittämistä kylmästä lämpöiseksi. Käytännössä lämmityksessä pidetään melkein sitä vakio nopeutta tai kiihdytetään hitaasti hyvällä hyötysuhteella. Se mökin lämmittäminen talvella normaaliin huonelämpöön nopeasti vastaisi kiihdyttämistä tehokkaalla autolla.
Jos ei niitä tehoja tarvita, niin ei niistä ole kuin rahankulua.
"Tehokas lämmityslaite tarvitaan vaikka meillä olisi 1 metrin paksuiset uretaaniseinät".
Ei tarvita tehokasta lämmityslaitetta vaan sen tehoinen joka riittää tähän rakenteeseen.
jos olisi tarkasti tuoteutettu eristys, sopivaa , lämpöä hylkivää materiaalia,
voisi tietokoneella tehtävää kryptovaluutan laskemista koittaa
lämmitykseen, bitcoinhan tuottaa suunnilleen sen verran euroissa
mitä vie sähköä ja lämmitys on näin ollen laitteiston ostamista
lukuunottamatta, ilmaista.
Kuinka paksuja ovat etelä tai pohjoisnavan talojen eristeet?
Virtuaalinen vanhan aloituksen nosto...
Lapsellista vouhkata miltä ajalta on aloitusteksti. Jos asia on nytkin ajankohtainen niin mikä mättää?
Aikoinaan Suomessa rakennettiin styroksi-harkoista talo jonka sinäpaksuus oli 60 cm. Katto samaten. Styroksi toimi seinissä kantavana rakenteena. Taloa ei tarvinnut juuri lämmittää kovillakaan pakkasilla.