Ubuntun suosiosta kertoo sekin, että siihen pohjautuvia jakeluita syntyy lähes kuin sieniä sateella. Tällä hetkellä noin neljäkymmentä:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Ubuntu-based_distributions
Ja tuosta listasta taitaa puuttua ainakin:
Bubuntu:
http://bubuntu.net/Bubuntu.html
OzOs:
http://distrowatch.com/images/screenshots/ozos-0.5.png
Xubuntuun perustuva WorkBench Linux:
http://distrowatch.com/images/screenshots/workbench-1.0.png
Moni ihmettelee Linuxdistrojen määrää ja pitää sitä huonona asiana mitä se ei lainkaan ole. Distrojen määrä kertoo siitä voimakkaasta kehityksestä mitä linuxrintamalla tapahtuu. Ei ihme jos Microsoft on helisemässä. Jakeluiden määrä aiheuttaa sen, että isojen linuxjakeluiden ei auta jäädä suosiossaan köllöttelemään vaan kehitystä on alati tapahduttava.
Ubuntun käyttäjät voivat olla Ubuntuun perustuvien jakeluiden määrästä tyytyväisiä sillä se pakottaa emojakelun pyrkimään alati parempaan ja kehittämään voimakkaasti omaa tuotettaan. Ubuntuun perustuva Mint on kirinyt distrowatch sivulla neljänneksi suosituimmaksi jakeluksi ohi Ubuntun omien rinnakkaisjakeluiden ja suosio on taatusti pantu merkille Canonicalissa ja siellä mietitään miten tehdä Ubusta vielä parempi. Kaikki tämä on meille linuxkäyttäjille eduksi... meidän käyttikset eivät tule jäämään kehityksessä taantuvalle vaihteelle kuten winukat.
Eli ei ole pelkoa, että käy kuin Microsoftille joka unohti itsensä norsunluutorniin. Lopettihan mikkis aikoinaan IE:n kehittämisenkin kokonaan kun uskoi monopolina voivansa päättää milloin jonkin tuotteen kehitys on huippunsa saavuttanut.
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Ubuntu-based_distributions
Ja tuosta listasta taitaa puuttua ainakin:
Bubuntu:
http://bubuntu.net/Bubuntu.html
OzOs:
http://distrowatch.com/images/screenshots/ozos-0.5.png
Xubuntuun perustuva WorkBench Linux:
http://distrowatch.com/images/screenshots/workbench-1.0.png
Moni ihmettelee Linuxdistrojen määrää ja pitää sitä huonona asiana mitä se ei lainkaan ole. Distrojen määrä kertoo siitä voimakkaasta kehityksestä mitä linuxrintamalla tapahtuu. Ei ihme jos Microsoft on helisemässä. Jakeluiden määrä aiheuttaa sen, että isojen linuxjakeluiden ei auta jäädä suosiossaan köllöttelemään vaan kehitystä on alati tapahduttava.
Ubuntun käyttäjät voivat olla Ubuntuun perustuvien jakeluiden määrästä tyytyväisiä sillä se pakottaa emojakelun pyrkimään alati parempaan ja kehittämään voimakkaasti omaa tuotettaan. Ubuntuun perustuva Mint on kirinyt distrowatch sivulla neljänneksi suosituimmaksi jakeluksi ohi Ubuntun omien rinnakkaisjakeluiden ja suosio on taatusti pantu merkille Canonicalissa ja siellä mietitään miten tehdä Ubusta vielä parempi. Kaikki tämä on meille linuxkäyttäjille eduksi... meidän käyttikset eivät tule jäämään kehityksessä taantuvalle vaihteelle kuten winukat.
Eli ei ole pelkoa, että käy kuin Microsoftille joka unohti itsensä norsunluutorniin. Lopettihan mikkis aikoinaan IE:n kehittämisenkin kokonaan kun uskoi monopolina voivansa päättää milloin jonkin tuotteen kehitys on huippunsa saavuttanut.
Vastaukset 13
Vanhimmat
40 on tietty ihan kiva määrä, mutta eilen oli Argentiinan DebConf debian-tapahtuman videostriimissä juttua myös vastaavasta. Esityksen perusteella Debianiin perustuvia jakeluita on noin 150 :)
Freespire ei enää kuulu tuolle listalle ja poistin sen siksi tuolta. Xandros osti Linspiren ja ilmoitti vasta äskettäin, että Freespire tulee perustumaan jatkossa Debianiin. Tänä syksynä julkastava Freespire 5 tulee perustumaan Debian Lennyyn.
Huomatkaahan muuten, että toi lista on keinotekosesti venytetty tuon Official distributions kappaleen osalta.
On ihan älytöntä, että nämä ovat erillisiä jakeluita: Ubuntu, Kubuntu, Xubuntu, Edubuntu, Mythbuntu jne.
Oikeasti noissa ei ole muuta eroa kuin se, että on eri työpöydät ja joitakin eri paketteja asentuu oletuksena. Esimerkiksi Debianissa kaikki noi on järkevästi hoidettu smaassa jakelussa eikä ole keinotekosesti alettu jokaiselle työpöydälle tekemään omaa jakelua. Mythtv ja muut vastaavat mulktimediacenter softat löytyy reposta suoraan. Lisäksi tota Edubuntua vastaavasti ja jo ennen sitä oli Debianissa ns. taski nimeltä DebianEdu, jonka asentamalla saa ihan vastaavan paketin kouluille. Debianiin perustuu toki myös Norjalainen skolelinux, joka on tällähetkellä suosituin linux kouluissa.
ovat tavallaan erillisiä, vaikka oikeastaan ovatkin yksi ja sama. Jos yks tykkää Gnomesta voi ottaa Ubuntun, toinen joka tykkää vaikka keveämmästä Xfce:stä voi ottaa Xubuntun ja kolmas voi valita KDE:llä olevan Kubuntun. Mythbuntu taas on Ubuntu-valikoiman "Windows XP Media Center", eli toimii ihan suoraan sellaisenaan mediacenterinä.
Ja sitäpaitsi on tuossa sekin pointti että Gnome vaatii huomattavasti tehokkaamman koneen kuin esmes Xubuntu eli jälkimmäisen voi asentaa vähän heikkotehoisempaankin ja toimii vähemmillä resursseilla. Eihän sitä käyttöliittymää voi vaihtaa jälkeenpäin Gnomesta Xfce:hen jos ei saa koko käyttistä ensin asennettua ja siksi on hyvä että jossain jakelussa on vakiona toi Xfce.
Pakko myöntää etten itsekään oikeen ymmärrä tarvetta useille eri jajkeluille.
"ovat tavallaan erillisiä, vaikka oikeastaan ovatkin yksi ja sama. Jos yks tykkää Gnomesta voi ottaa Ubuntun, toinen joka tykkää vaikka keveämmästä Xfce:stä voi ottaa Xubuntun ja kolmas voi valita KDE:llä olevan Kubuntun."
Miksi sitä ei voi tehdä samoin kuin Debianissa, jossa työpöydän voi valita asennusvaiheessa? Debianin asennusohjelma antaa valita minkä työpöydän käyttäjä haluaa, lisäksi on saatavilla erilliset ensimmäiset asennuslevyt kullekin työpöydälle, eli valitsemalla haluamansa työpöydän asennuslevyn saa sen uoraan.
"Mythbuntu taas on Ubuntu-valikoiman "Windows XP Media Center", eli toimii ihan suoraan sellaisenaan mediacenterinä."
MythBuntu, Elisa, Freevo jne multimediacenter sovellukset löytyy suoraan Debianin reoposta, ei siihen mitään erillistä jakelua tarvita.
"Ja sitäpaitsi on tuossa sekin pointti että Gnome vaatii huomattavasti tehokkaamman koneen kuin esmes Xubuntu eli jälkimmäisen voi asentaa vähän heikkotehoisempaankin ja toimii vähemmillä resursseilla."
Entä sitten? Kuten edellä sanoin, niin asia hoituisi esim. valitsemalla työpöytä asennusohjelmassa.
"Eihän sitä käyttöliittymää voi vaihtaa jälkeenpäin Gnomesta Xfce:hen jos ei saa koko käyttistä ensin asennettua "
Debianissa saa, kuten edellä on sanottu. Ja mikäänhän ei estä myöskään asennuksen jälkeen vaihtamaan työpöytää jos mieli tekee.
"MythBuntu, Elisa, Freevo jne multimediacenter sovellukset löytyy suoraan Debianin reoposta, ei siihen mitään erillistä jakelua tarvita."
ÄÄH! Siis MythTV löytyy plugineinen Debianin reposta, Mistähän toi mythbuntu tohon lipsahti.
"Miksi sitä ei voi tehdä samoin kuin Debianissa, jossa työpöydän voi valita asennusvaiheessa?"
Siksi kun Canonicalilla on hyvin rajalliset resurssit ja keskittävät ne tuotteistamaan rajallisen joukkon paketteja hyvin keskenään. Käyttäjäyhteisö on askarrellu ne lukemattomat versiot Ubuntusta. Toisekseen halutaan tehdä asennus mahdollisimman vaivattomaksi näille ketkä haluaa erikoisempaan käyttöön sen Ubuntun. On sitten konffaukset paketit säädettynä valmiiksi.
"Toisekseen halutaan tehdä asennus mahdollisimman vaivattomaksi näille ketkä haluaa erikoisempaan käyttöön sen Ubuntun. On sitten konffaukset paketit säädettynä valmiiksi."
Se on toki totta, että canonivcalilla on rajalliset resurssit. Paitsi, että ei canonicalilla ole kuin ehkä luokkaa 1-2 tyyppiä töissä ja jakelu koiotaan ubuntussakin yhteisövetosesti.
Ei se työpöytien käyttöönotto asennuksen jälkeen ole yhtään sen hankalampaa debianissa. Itseasiassa kun eri jakeluiden välillä ei tarvitse sählätä Ubuntun tapaan niin helpommalla vain pääsee.
ei ole niinkuin me linux-palstalaiset, on sellaisia ihmisiä jotka ihmettelee että "mikä helvetti on käyttöliittymä?" ja heille nuo erilliset jakelut on juuri omiaan, eli jos et saakaan vanhaan koneeseen asennettua Ubuntua, niin asennappas Xubuntu niin menee heittämällä. Ei siinä tarvitse miettiä käyttöliittymäjuttuja ja niiden resurssivaatimuksia, sellaiselle riittää että tietää Ubuntun vaativan sen ja sen tehoisen prossun ja niin ja niin paljon muistia, sekä samat tiedot myös Xubuntussa. Debian lukuisine valinnan mahdollisuuksineen on hyvä ja kätevä sellaiselle joka ei ole ihan täysin ummikko, mutta voi hämmästyttää ihan täysin umpitorvelon joka ei tiedä mikä on käyttöliittymä ja mitä eroa niillä on!
debianista, eikä muistakaan Linux jakeluista, ainoastaan tästä ubuntusta. Mahtaako tämä "debian" olla edes Suomen kielinen, ubuntulla sentään pärjää ummikkokin (kuten itse) hyvän yhteisö tuen ja esim. tämän Suomi24 keskustelupalstan avulla.
Asiaa sen enempää ymmärtämättä, mutta jos Microsoftille meinaa lyödä "luun kurkkuun", niin ei se kyllä sillä onnistu että jokainen "pykää" oman distron, kyllä se vain pitäisi voimat keskittää mieluiten yhteen distroon jolle tarjottaisiin mahdollisimman hyvä tuki omalla kielellään, näin saataisiin ihmiset luopumaan niistä wintoosistaan.
"Asiaa sen enempää ymmärtämättä, mutta jos Microsoftille meinaa lyödä "luun kurkkuun", niin ei se kyllä sillä onnistu että jokainen "pykää" oman distron, kyllä se vain pitäisi voimat keskittää mieluiten yhteen distroon jolle tarjottaisiin mahdollisimman hyvä tuki omalla kielellään, näin saataisiin ihmiset luopumaan niistä wintoosistaan."
Linux -pohjaisten valtti millä se Microsoftille lyötiin jo luu kurkkuun on se, että lähes jokainen alan merkittävä yritys on lähtenyt kehittämään Linuxia. Siitä hyvää tahtia tulossa teollisuusstandardi. Luonnollisesti myös käyttismarkkinoilla on nyt tunkua kun kaikki haluaa saada osansa Linux -kakusta, kaikki tietää että lähitulevaisuudessa on tapahtuu yritysostoja ja kyseessä on isot rahat. Kaikki tietää, että Microsoft käy nyt lähinnä viivytystaistelua koska Microsoft itsekin valmistautuu luopumaan Windowseista.
Juuri vapaus on se moottori, joka on saanut Gnu/Linux systeemit räjähdysmäiseen kehitykseen ja kasvuun. Jokainen halukas voi tehdä vapaasti omia virityksiään ja kehitellä omia ideoitaan yksin tai joukolla.
Kaaoottiselta ja anarkistiselta näyttävä tilanne luo nopeasti suunnattomia määriä uusia ideoita ja uutta koodia, joista parhaat leviävät nopeasti kaikkiin jakeluihin.
Ei jakeluiden tekijät halua karkoittaa ihmisiä pois Windowsista. He haluavat vain tehdä omasta mielestään täydellisen jakelun.
"Ein Folk. Ein Reich. Ein Führer." ei todellakaan sovi Linux-maailmaan. Se on Windows-juttuja.
vaimosi hakkaamisen?